Browsing by Author "Aalto, Marja Arla Johanna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Aalto, Marja Arla Johanna (2005)
    Tutkielmassa arvioidaan vuoden 2005 työeläkejärjestelmän eläkeuudistusta: mikä muuttui, ja miten muutokset vaikuttavat eri ihmisiin. Muutosten vaikutuksia arvioidaan käyttäen aineistona koti- ja ulkomaisia eläketutkimuksia sekä tilastoja. Tutkielmassa pohditaan työeläkkeiden tasoa, rahoitusta ja indeksejä sukupolvien välisen ja sukupolvien sisäisen yhteisvastuullisuuden, tulonjaon ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tutkielmassa käydään viimeaikaisten tutkimusten valossa hiukan läpi myös sitä, mitä tutkimusten mukaan työelämässä pitäisi tehdä, jotta työssä jatkettaisiin pidempään. Eläkkeelle siirtymiseen kun vaikuttavat hyvin monet asiat. Tutkielmassa pohditaan työurien pidentämisen tavoitetta, ikääntyneiden työttömyyttä ja työnantajamaksuja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita eläkkeelle siirtymisen syitä sekä työelämän ja vapaa-ajan muutosten vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen viimeaikaisten tutkimusten mukaan. Työeläkejärjestelmän organisaatioita, rahastoja ja sijoitustoimintaa arvioidaan kriittisesti. Tutkielmassa luodaan myös lyhyt katsaus eläkeuudistuksiin muissa EU-maissa, sekä arvioidaan EU:n eläkepolitiikan tavoitteiden toteutumista Suomessa. Keskeiset tulokset: Työeläkejärjestelmän kestävyys paranee vuoden 2005 eläkeuudistuksessa elinaikakertoimella ja indeksileikkauksilla. Työuria yritetään pidentää vapaaehtoisesti parantamalla ikääntyiden eläkkeiden karttumista, mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että ikääntyneenä työskentely kiinnostaa vain harvoja. Eläkejärjestelmä on toistaiseksi turvannut hyvin eläkeläisten toimeentulon, mutta indeksileikkaukset saattavat vaikeuttaa varsinkin nuorena sairastuneiden ja pitkään eläkkeellä olevien tilannetta. Nuoret naiset ja suuret, vuosina 1945-1950 syntyneet ikäluokat hyötyvät eläkeuudistuksesta. Vuoden 1950 jälkeen syntyneet ikäluokat taas eivät pysty enää käyttämään nykyisiä varhaiseläkevaihtoehtoja ja heille tulee korotetut maksut, mutta elinaikakertoimen leikkaamat eläkkeet. Kokonaisuutena eläkeuudistus on kuitenkin onnistunut, koska myös nuoremmille ikäluokille tuli etuja, kuten parannettu palkkaindeksi ja lastenhoidosta ja opiskelusta kertyvät eläkkeet. Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa on menetelty kaukonäköisesti rahastoimalla eläkkeitä ja uudistamalla eläkejärjestelmää. Suomi toteuttaa useimmat EU:n eläkepolitiikan tavoitteet. Yksityisiä eläkevakuutuksia ei erityisesti suosita ja valtio on edelleen velkaantunut. Alennettu 63 vuoden vanhuuseläkeikä ja parannettu palkkaindeksi poikkevat muiden EU-maiden uudistuksista. Eläkkeisiin liittyy vielä poliittisia, taloudellisia ja demografisia riskejä. Eläkeuudistuksesta ja rahastoinnista huolimatta työeläkemaksut tulevat nousemaan väestön ikärakenteen vanhenemisen takia, ja eläkejärjestelmän kestävyystavoite ei vielä toteutunut.