Browsing by Author "Autio, Mark Titus Julian"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Autio, Mark Titus Julian (2007)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Persianlahden ja Irakin sodissa esiintynyttä uutisohjailua – kuinka suomalaistoimittajat kohtasivat ja jälkikäteen arvioivat näitä Yhdysvaltain armeijan vaikutusyrityksiä. Persianlahden sodassa journalistit kamppailivat informaatiosta tarkoin kontrolloiduissa uutispooleissa kaukana varsinaisilta taistelukentiltä. Irakin sodassa taas liittouman joukkojen mukana matkasi satoja kansainvälisiä toimittajia aina eturintamaan saakka. Molemmissa konflikteissa Yhdysvaltain puolustushallinto panosti merkittäviä rahasummia julkisuuden hallintaan: tiedon kontrollointi, levittäminen ja jopa väärentäminen olivat yksi sodankäynnin muoto. Pro gradussa on haluttu selvittää, millä keinoin Yhdysvaltain armeija pyrki vaikuttamaan joukkoviestimien välittämiin uutisiin. Lisäksi on etsitty vastausta siihen, miten sotien välillä muuttunut tiedotuskäytäntö vaikutti uutisointiin ja rajasiko se toimittajien mahdollisuutta tietojen tarkistamiseen. Samalla nousevat esiin myös median muuttunut rooli, sähköistyneen tiedonvälityksen pyrkimys reaaliaikaiseen uutisointiin ja eri mediatalojen väliset taloudelliset sidonnaisuudet. Vaikka sodissa esiintynyt uutisohjailu kohdistui kansainväliseen mediaan kokonaisuudessaan, rajauksena on käytetty nimenomaan kotimaisia tiedotusvälineitä. Tutkimusongelmaa lähestytään kahdella rinnakkaisella tutkimusmetodilla. Sotauutisointia suorittaneiden toimittajien mielipiteitä on selvitetty teemahaastattelulla, jonka jäsentelyyn on käytetty apuna Pamela J. Shoemakerin ja Stephen D. Reesen joukkoviestinnän mallia. Työn toinen tutkimusosuus muodostuu valittujen sotapäivien media-analyysistä. Työssä ei kuitenkaan pyritä mittaamaan Yhdysvaltain armeijan tosiasiallista vaikutusta sotauutisointiin, tai nostamaan esiin yksittäisiä virheelliseksi osoittautuneita mediatallenteita. Työn tutkimustulokset osoittavat Yhdysvaltain armeijan pyrkineen ohjailemaan sotauutisointia molemmissa konflikteissa ja nämä vaikutusyritykset kohdistuivat kiistattomasti myös suomalaisiin viestimiin. Näistä ohjailupyrkimyksistä huolimatta suomalaiset journalistit uskovat tuottamansa sotauutisoinnin olleen suhteellisen onnistunutta ja kaikkiaan monipuolisen kriittistä. Julkaistujen sotauutisten analyysi tukee tätä väittämää. Työn johtopäätösten perusteella vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltain armeijan informaatio-ohjailua suuremmaksi ongelmaksi Irakin ja Persianlahden sotauutisoinnissa osoittautui viestinten keskinäinen kilpailuasetelma ja taloudelliset sidonnaisuudet. Omaksi ongelmakseen kasvoi myös teknologinen kehitys, joka aiheutti viestimille jatkuvan tarpeen reaaliaikaiseen, joskin tarkistamattomaan ja taustoittamattomaan uutisointiin.