Browsing by Author "Bäcklund, Petri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Bäcklund, Petri (2001)
    Eroahdistus on yksi tavallisimmin koirilla esiintyvä käytösongelma. Tanskassa suoritetussa tutkimuksessa ongelmallisesti käyttäytyvistä koirista 17,5 % kärsi eroahdistuksesta. Yhdysvalloissa on estimoitu eroahdistusta esiintyvän 6 % koirista. Eroahdistuneiden koirien yksinoloajan käyttäytymiselle on luonteenomaista ylenmääräinen haukunta, ulvominen, tuhoisa käyttäytyminen, masentuneisuus, itsensä pureskelu- nuoleskelu sekä sisätiloihin virtsaaminen ja/tai ulostaminen. Toisinaan koirilla esiintyy psykosomaattisia oireita eroahdistuksesta; ripulia, veristä ulostetta, karvojen nuoleskelua. Kodin irtaimiston pureskelu sekä lattian ja ovien raapiminen ovat sijaistoimintaa, jonka aiheuttaa koirassa lisääntynyt ahdistuksen määrä. Ahdistus voi ilmetä koiran pyrkimyksenä seurata omistajia heidän poistuessa kodista. Ulvominen on koiran luonnollinen vaste sen kokemaan yksinäisyyteen. Tällöin koira pyrkii saamaan sosiaalisen yhteyden lauman muihin jäseniin ulvomalla. Useat koirat eivät syö tai juo omistajan poissaoloaikana, mutta omistajan kotiintultua ne kiirehtivät välittömästi syömään/juomaan. Ihmisen ja koiran kiinteä yhteiselo voi olla myös epäharmonista, jos yhteiselämällä on toista osapuolta vahingoittava vaikutus. Eroahdistus huonontaa koiran sekä perheenjäsenten elämänlaatua ja on vaaraksi koiralle, koska useat omistajat päätyvät koiran poisluovuttamiseen tai lopettamiseen. Alle kaksi vuotiaan koiran yleisin kuolinsyy on käytösongelma. Koiran eroahdistuksen hoitaminen edellyttää moniulotteista terapeuttista lähestymistapaa. Hoito-ohjelma koostuu omistajien valistamisesta eroahdistuskäyttäytymiseen liittyvistä motivaatiotekijöistä, systemaattiseen eroahdistuksen poisherkistämisprotokollaan ja toisinaan harjoitusten lisänä käytetään masennuslääkitystä terapian tukena. Trisyklisistä masennuslääkkeistä klomipramiini (Clomicalm) on hyväksytty eläinlääkkeeksi. Tämän takia sitä suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi hoidettaessa koiran eroahdistusta. Hoito-ohjelman aikana tapahtuvat vastoinkäymiset ovat melko yleisiä. Nämä takaiskut indikoivat usein ongelmia hoitosuunnitelmassa tai toteutuksessa ja tämän takia on tärkeää järjestää eroahdistusterapian seuranta. Vetcaren suorittamassa kenttätutkimuksessa eroahdistuneita koiria hoidettiin kolmen kuukauden ajan käytösterapian sekä klomipramiinilääkityksen avulla ja tämän jälkeen lääkitys keskeytettiin, jonka jälkeen käytösterapiaa jatkettiin vielä yhdellä kuukaudella. Tuhoamisoireet vähenivät koirilla tutkimuksen aikana siten, että kolmanteen kontrolliin saapuneista 87,5 %:lla ja neljänteen kontrolliin saapuneista 57,1 %:lla tuhoamisoire oli vähentynyt tai kokonaan loppunut. Osalle koirista oireet olivat palaneet takaisin lääkityksen lopettamisen jälkeen. Myös muut eroahdistusoireet, kuten haukkuminen, levottomuus ja sisälle tarpeiden tekeminen vähenivät tutkimuksen aikana tuhoamisoireiden kaltaisesti. Koirien käyttäytymisessä havaittujen muutosten ja suuren asiakastyytyväisyyden perusteella voidaan päätellä, että eroahdistusterapian ja klomipramiinin yhteisvaikutuksella on ollut erittäin myönteinen vaikutus eroahdistuneiden koirien hoidossa, kun tulokset suhteutetaan tutkimukseen osallistuneiden eläinlääkäreiden vähäiseen kokemukseen eroahdistuksen hoidosta.