Browsing by Author "Böckerman, Petri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Böckerman, Petri (2000)
    Tutkimuksessa tarkastellaan bruttovirtoja Suomen työmarkkinoilla. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa luodaan laaja katsaus olemassaolevaan kirjallisuuteen. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan bruttovirtojen tasoa ja kehitystä koulutus- ja työkokemusryhmittäin Suomessa, koska työvoiman heterogeenisuutta ei ole juurikaan huomioitu aiemmassa kirjallisuudessa. Bruttovirtoja tutkitaan käyttäen yritystasoista paneeliaineistoa, joka perustuu työssäkäyntitilastoon. Aineisto kattaa neljä Suomen kansantalouden päätoimialaa; teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja kokonaisuuden, joka koostuu liike-elämän palveluista. Tulosten mukaan bruttovirrat ovat suuria suhteessa työllisyyden nettomuutoksiin. Työpaikkojen syntymisaste on ollut korkeampi korkeimmin koulutetuille verrattuna ainoastaan peruskoulutuksen hankkineisiin työntekijöihin teollisuudessa. Työpaikkojen rakenteellinen syntymiaste on ollut myös korkeampi nuorille työntekijöille verrattuna ikääntyneisiin työntekijöihin. Lisäksi korkeimmin koulutettujen todennäköisyys menettää työpaikkansa oli huomattavasti alhaisempi laman aikana. Tulokset antavatkin tukea näkemykselle, jonka mukaan heikoimmin koulutetut ja nuoret työntekijät kantoivat suurimman taakan rakennemuutoksesta laman aikana. 1990-luvun syvän laman aikana työpaikkojen syntymisasteessa tapahtui huomattavaa alenemista. Työpaikkojen vaihtuvuusaste ei ole siten käyttäytynyt selkeän vastasyklisesti Suomessa. Työpaikkojen ylimääräinen vaihtuvuusaste sitävastoin aleni laman aikana tutkimuksen kaikissa koulutus- ja työkokemusryhmissä. Havainto tarkoittaa sitä, että laman aikana samanaikainen työpaikkojen syntyminen ja häviäminen (eli työpanoksen sopeuttaminen heterogeenisuus yritystasolla) aleni, joten "rakennemuutos" hidastui taloudellisen taantuman aikana.
  • Böckerman, Petri (2000)
    The study is about gross job flows in Finland. The first part of the study contains an extensive survey of the literature. The empirical part of the study investigates the underlying magnitudes and the fluctuations of gross job flows in the Finnish economy in terms of employees' education and experience, because the underlying heterogeneity of the labour force has been a severely neglected issue in the earlier literature on gross job flows. The gross job flows are calculated by applying longitudinal firm-level data based on Employment Statistics. The data cover four main sectors of the Finnish economy: manufacturing, construction, trade and business services. The results indicate that the underlying gross flows are large relative to net employment changes. The job creation rate has been higher for employees with university degrees compared to employees with only basic education within manufacturing industries. The underlying structural rate of job creation has also been more intensive for the least experienced employees compared to the population of the most experienced employees. In addition, the highly educated employees in the Finnish economy had a much lower propensity to lose their jobs during a period of extreme economic contraction. Thus, the results give support to the view that employees with only basic education and the least experienced employees carried the heaviest burden of restructuring during the great depression of the early 1990s. During the slump of the 1990s there was a sharp decline in job creation. Thus, the countercyclicality of job reallocation is not an apparent feature of Finnish gross job flows. However, the excess reallocation rate declined during the great depression of the 1990s across the applied education and experience groups in the Finnish economy. This means that the volume of simultaneous job creation and destruction (i.e. the heterogeneity of labour demand adjustment at the firm level) declined during the slump of the early 1990s and, as a consequence of this, the underlying "structural change" among firms halted during the economic slowdown.