Browsing by Author "Bahadori, Tadjmohammad"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Bahadori, Tadjmohammad (2010)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien käyttämien asioimistulkkien toimintaa suomalaisessa terveydenhuollossa. Erityisesti selvitettiin, mitkä ovat asioimistulkin perinteiset, säännöksissä ja ohjeissa määritellyt roolit ja millä tavalla asioimistulkkien ammattisäännöstö kohtaa tulkin todelliset, käytännön työssä esiin tulevat roolit ja ovatko nämä ristiriidassa keskenään. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville, mitkä roolit ja tulkin ominaisuudet ovat tärkeimpiä työssä toimivien asioimistulkkien mielestä ja kuinka tulkkien ammattisäännöstö sopii yhteen niiden kanssa. Lisäksi tarkasteltiin, miten tulkit kokivat muutaman tärkeimmän taitavan asioimistulkin piirteen, kuten puolueettomuuden ja pätevyyden. Tutkimuksen teoreettisena taustana oli asioimistulkin ammattisäännöstö (2006), jota tulkit pyrkivät työssään noudattamaan. Lisäksi käytettiin tutkimuksia asioimistulkin rooleista, joista tärkeimmät tämän työn kannalta ovat Forsanderin (1996) raportti asioimistulkin monista rooleista sekä Jalbertin (1998, teoksessa Leanza 2005) luokittelu tulkin rooleista. Forsanderin (1996) tutkimuksessa asioimistulkeille löytyi kymmenen eri roolia ja Jalbert (1998) taas jaottelee tulkin roolit viiteen eri ryhmään. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 32 pääkaupunkiseudulla työskentelevää terveydenhuollon asioimistulkkia. Haastateltavat rekrytoitiin yhdestä pääkaupunkiseudulla toimivasta tulkkauskeskuksesta, jossa työskentelee yhteensä 60 asioimistulkkia. Haastattelu perustui strukturoituun haastattelulomakkeeseen. Se koostui aiemmissa tutkimuksissa esille tulleisiin tulkin rooleihin, asioimistulkin ammattisäännöstöön sekä taitavan tulkin piirteisiin. Kysymysten näkökulma keskittyi asioimistulkin asemaan käytännön työtilanteissa. Tutkimusaineiston perusteella asioimistulkin kolme tärkeintä roolia olivat suullisen kääntäjän, kulttuurivälittäjän ja yhteiskunnan eri instituutioiden asiantuntijan roolit. Tulkkien mielestä todistajan, avustajan ja lisätietojen lähteen roolit olivat vähiten tärkeitä. Riidansovittajan, tietovuodon aiheuttajan ja asiakkaan arvioijan roolit tulivat jonkin verran esiin tulkkien vastauksissa. Haastatteluissa tuli esille, että amattitulkit tarvitsevat erityistukea ja -koulutusta työhönsä sekä suomalaisen valtaväestön että muiden kulttuurien edustajien kanssa. Yhteistä ymmärrystä voidaan lisätä myös tulkkipalveluiden kautta. Tässä tutkimuksessa samoin kuin aikaisemmissa nousivat esille kieli- ja kommunikaatiovaikeudet terveydenhuollon palveluiden keskeisimpänä haasteena. Haastatteluiden yhteydessä tulkit toivat esille sen, että maahanmuuttajat olivat tyytymättömiä terveydenhuollossa esiintyvään jatkuvaan kiireeseen, ajanpuutteeseen ja toivoivat myös muutosta henkilökunnan asenteisiin. Selviksi diskriminaation merkeiksi he luettelivat ilman asiakkaan mielipidettä suoritettavat toimenpiteet, tiedon salaamisen, puutteellisen kommunikoinnin, kärsimättömyyden ja nimittelyn. Maahanmuuttajat olivat tyytyväisiä neuvolapalveluihin sekä terveydenhuollon korkean teknologian tasoon. Tulkkien haastatteluissa tuli myös esille, että hoitohenkilökunnan kulttuuriset taidot ja kokemukset maahanmuuttaja-asiakkaista olivat vaihtelevia, mitä enemmän heillä oli kokemusta maahanmuuttajista, sitä helpompaa heidän kohtaamisensa oli. Tulkkien mukaan suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautui maahanmuuttajiin myönteisesti ja oli kiinnostunut kehittämään omaa kulttuurista kompetenssiaan. Tulkkien tärkeimmiksi kokemat roolit olivat linjassa asioimistulkin työtä määrittävän ammattisäännöstön kanssa. Myös ne taitavan tulkin piirteet, joita ammattisäännöstö korostaa, olivat tulkkien mielestä suhteellisen tärkeitä. Tutkimus nosti esille kulttuurisen koulutuksen tarpeellisuuden hoitotyöntekijöiden keskuudessa.