Browsing by Subject "Dagens Nyheter"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Blomqvist, Johanna (2004)
    I uppsatsen undersöker jag med både kvantitativa och kvalitativa metoder hur användningen av berättartekniker i tre dagstidningars reportagetexter har förändrats under de tre senaste decennierna. Syftet var att ta reda på om det stämmer att reportagen har blivit "tråkigare" och mindre personliga, vilket tycks vara en allmän uppfattning. De undersökta tidningarna är Dagens Nyheter, Hufvudstadsbladet och Västra Nyland, och som material använder jag texter från år 2002, 1987 och 1972. De fyra berättarteknikerna jag undersöker är förekomsten av berättelsestruktur, reporterns egen röst i texten samt miljö- och personbeskrivningar. Min kvantitativa mätning visar att det inte finns någon gemensam trend som gäller alla tidningarna. I DN syns en negativ trend mellan 1972 och 1987, med färre berättelser och mindre personliga texter, men den har svängt i och med de nya specialbilagorna som ofta satsar stort på reportage. Både Hbl och VN har genomgått en positiv förändring under den första 15-årsperioden, då texterna har blivit klart mer varierade och mindre stela. Indelningen i reportage och nyheter är dock klarare i DN än i Hbl och VN, vilket har lett till att reportagen i Hbl och VN under den andra 15-årsperioden också har påverkats mer av nyhetsformatet. Den andra delen av min undersökning är en textanalys av 17 utvalda reportagetexter, där jag mera på djupet diskuterar texternas egenskaper. Resultaten stöder de jag fick i den kvantitativa undersökningen: Referat och framför allt citat utgör den största delen av texten, medan reporterns egen röst hörs mera sällan. Reporterns röst har dessutom ändrat karaktär - han nöjer sig numera med att beskriva, i stället för att tycka och tolka som förr. Min slutsats är att tidningarnas specialbilagor har varit ett lyckat koncept då det gällt att stärka reportagets ställning. Detta syns speciellt i DN men också i Hbl. Därmed ser också dagstidningsreportagets framtid trots allt ganska ljus ut idag.
  • Salonsaari, Mika (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tutkielma tarkastelee Saksan ja Ison-Britannian välistä laivastosopimusta vuonna 1935 ja siitä kirjoitettuja lehtiartikkeleita neljässä lehdessä kevät-kesällä 1935. Sopimus kirjoitetiin kesäkuussa 1935. Se avaa myös sitä poliittista prosessia ja taustaa jonka seurauksena laivastosopimus luotiin ja sen lopullisia seurauksia. Tarkoituksena on etsiä vastaus kuinka Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen suurimmat lehdet suhtautuivat Saksan ja Ison-Britannian väliseen laivastosopimukseen ja sitä edeltäneisiin neuvotteluihin? Tähän kysymykseen liittyen selvitetään myös se nähtiinkö laivastosopimus oikeutettuna missään tutkimusalueen lehdissä. Lisäksi tutkimus etsii vastatusta esittikö lehdistö uhkakuvia Saksan laivaston kasvattamisesta laivastosopimuksen avulla? Koska kyseessä on pohjimmiltaan lehdistötutkimus, tutkitaan myös kuinka uutisten aihepiiri valittiin ja rakennettiin lehdissä. Keskeisenä lähteenä ovat maiden suurimmat sanomalehdet. Suomea edustaa Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Ruotsia edustaa Dagens Nyheter ja Yhdysvaltoja The New York Times. Lehdet on valittu niiden levikin, suosion ja poliittisten linjaerojen takia. The New York Times edustaa ensimmäisen maailmansodan perintöä, mutta Saksan laivaston kasvattamisella ei sille lopulta ollut suurta merkitystä. Suomen lehdistöstä Helsingin Sanomat edustaa taustaltaan lievää saksalaismielisyyttä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt lehden aihetta käsitelleessä kirjoittelussa. Hufvudstadsbladetin esittää ennen virallisia neuvotteluja runsaasti uhkakuvia, mutta siirtyy pian neutraaliin kirjoitteluun. Dagens Nyheter oli sen sijaan 1930-luvun aikana lieventänyt poliittista kantaansa suhtautumisessa Saksaan. Laivastosopimus nähdään kaikissa lehdissä merkittävänä. Sen uutisointi kuitenkin jakautuu, painottuen pääasiassa kesäkuulle 1935, jolloin neuvottelut käytiin. Lehdet olivat aikaisin keväällä 1935 esittäneet Saksan vaatimuksen 35 % suhteesta Ison-Britannian laivastoon nähden. Laivastosopimuksen lopullinen rakenne ja arviot Saksan tulevasta laivaston aseesta kiinnostivat siksi kaikkia lehtiä suuresti. Yleinen suhtauttaminen laivastosopimukseen muuttui neuvottelujen edetessä. Ennen virallisia neuvotteluja esitetyt uhkakuvat liittyivät Saksan vaikutusvallan kasvuun ja tekniseen ylivoimaan. Kirjoittelu kuitenkin rauhoittui neuvottelujen edetessä. Etenkin Saksan varustelun hillitsemistä pidettiin onnistumisena. Uutiset laivastosopimusta käsitelleille kirjoituksille muodostettiin eri tavoin lehdissä. Myös uutisten taustakaupunki vaihteli. Suurin vaihteluun selittyy siitä mistä aihetta käsitelleitä uutisia esitettiin. Tutkimuksen perusteella Helsingin Sanomat turvautui lähteissään ulkomaankirjeenvaihtajaisiinsa, sekä uutistoimistoihin. Hufvudstadsbladet rakensi uutisensa samalla tavoin korostaen kuitenkin uutistoimistojen käyttöä. The New York Times käytti erityisesti langattoman välityksellä saatuja tietoja ja kirjeenvaihtajaansa. Dagens Nyheter käytti erityisesti uutistoimistoja, ei kirjeenvaihtajaa. Lehdet tukeutuivat usein samoihin taustalähteisiin. Työn apuna on käytetty myös artikkeleiden taulukointia havainnollistamaan uutisoinnin muotoutumista.