Browsing by Author "Danielsbacka, Mirkka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Danielsbacka, Mirkka (2010)
    Pro gradu -työssä tutkitaan perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen tarkoitus on vastata kysymykseen: Mitkä tekijät ovat yhteydessä perhesukupolvien välillä annettuun apuun nyky-Euroopassa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään pääasiassa sosiologista perhetutkimusta, evoluutioteoreettista perhetutkimusta sekä hyvinvointivaltiotutkimusta. Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun evoluutioteorian sovelluksista perhetutkimukseen. Työ koostuu viidestä itsenäisestä ja julkaistusta osa-artikkelista sekä yhteenvetoluvusta, jossa esitellään tutkimuksen tavoitteet, teoreettinen viitekehys sekä työn tulokset. Ensimmäisessä ja toisessa artikkelissa käytetään Sukupolvien ketju -hankkeen vuonna 2007 kerättyä suurten ikäluokkien lomakehaastatteluaineistoa (n=1115). Viidennessä artikkelissa empiirisenä aineistona on Survey of Health Ageing and Retirement in Europe -hankkeen vuosina 2006–2007 kerätty toisen kierroksen osa-aineisto (n=33281). Artikkeleissa käytetyt menetelmät ovat kvantitatiivisia. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointeja, korrelaatioita, vakioituja keskiarvovertailuja ja logistista regressioanalyysia. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan suurten ikäluokkien asenteita siitä, kenellä – perheellä vai yhteiskunnalla – tulisi olla vastuu vanhusten taloudellisesta tukemisesta, käytännön auttamisesta ja hoivasta. Tätä tarkastellaan sosiologisesta ja hyvinvointivaltioasenteisiin liittyvästä näkökulmasta. Tuloksena on, että suuret ikäluokat mieltävät jokaisen avun muodon kohdalla vastuun ensisijaisesti yhteiskunnalle tai sekä perheelle että yhteiskunnalle. Pääasiassa tai yksinomaan perheen vastuuksi vanhusten auttamisen ja tukemisen mieltää hyvin harva. Toisessa artikkelissa käsitellään asenteiden ja perhesukupolvien välisen annetun avun yhteyttä, jota selitetään sekä hyvinvointivaltioon että sosiologiseen tutkimukseen liittyvillä teorioilla, mutta mukaan tuodaan myös evolutiivinen tulkintakehys. Artikkelin tulos on, että valtaosa suurista ikäluokista on sitä mieltä, että pienten lasten hoitaminen ei ole isovanhempien velvollisuus, mutta tästä huolimatta suuriin ikäluokkiin kuuluvat isovanhemmat antavat satunnaista lastenhoitoapua paljon. Kolmannessa artikkelissa osoitetaan puhtaan konstruktivististen tulkintojen ongelmallisuus perhesuhteita tutkittaessa. Neljännessä artikkelissa käsitellään evoluutioteoreettisesta näkökulmasta sitä, miksi isovanhemmat eroavat toisistaan. Viidennessä artikkelissa testataan evoluutioteoreettisia hypoteeseja perhesukupolvien välisen avun kohdalla. Artikkelin tuloksena on, että eurooppalaiset isovanhemmat investoivat lapsenlapsiinsa evolutiivisten hypoteesien olettamusten mukaan eli he hoitavat todennäköisimmin geneettisesti varmimpia lapsenlapsiaan. Osa-artikkeleiden empiiristen tulosten perusteella perhesukupolvien välillä annettuun apuun ovat yhteydessä läheiset ja konkreettiset selittävät tekijät sekä hyvinvointivaltion laajuus. Perhesukupolvien välillä annettu apu sopii hyvin yhteen evolutiivisten oletusten kanssa. Lopputuloksena on, että evolutiivinen tulkintakehys toimii samanaikaisesti perinteisten sosiologisten selitysmallien kanssa, kun näitä käytetään eri tasoilla operoivina selityksinä. Kun molempia selitysmalleja verrataan metatasolla, evolutiivinen käsitys perhesukupolvien välisen auttamisen syistä on relevantimpi. Tutkimus osoittaa, että evoluutioteoreettisen lähestymistavan hyödyntäminen (perhe)tutkimuksessa on erittäin tärkeää.
  • Danielsbacka, Mirkka (Helsingin yliopisto, 2013)
    Captors of Prisoners of War. The Psychology of the Human Species, Soviet Prisoners of War and Finland, 1941 1944. This study explores the treatment of Soviet prisoners of war during the Continuation war (1941 1944) fought between Finland and the Soviet Union. The study focuses especially on the mass deaths of Soviet POWs at the hands of Finns and the Finnish POW administration s handling of this crisis. During the Continuation war, Finland captured at least 67,000 Soviet POWs, of which at least 19,000 and probably over 22,000 (i.e. about one third) died. In terms of the death rate of POWs, Finland was closer to totalitarian regimes Germany, Soviet Union and Japan than to other democratic countries such as the UK or USA. Finns captured most of its POWs in the autumn of 1941, and most of the POWs who died perished in the winter of 1941 1942. In most cases, the cause of death was malnutrition. POWs suffered undernourishement mainly because the Finns overworked them and provided them too little food. In addition the poor hygiene and crowding in POW camps exacerbated the spread of infectious diseases. In the exceptionally cold winter the infectious diseases proved fatal to the poorly clothed and underfed POWs. Despite the mass deaths of POWs, memories persist of POWs in Finland who worked on Finnish farms and received reasonably good treatment. This memory knowledge also endures because POWs working in farmhouses were more likely to survive than those working in other workplaces or camps. The basic research questions of this study are: Why did so many Soviet prisoners of war die in Finnish custody during the Continuation war? Why did Finland depart so far from other Western democracies in its treatment of POWs? Why was the treatment of POWs at the hands of Finns so ambivalent? The National Archives of Finland s database of the death POWs is the most important source of the number of Soviet POW deaths during the Continuation war. In addition, I use as a source material the administrative correspondence between departements who were in charge of POW administration, the personal archives of persons in touch with the handling of the POW affairs, and the reports of the inspectors of the POW camps. I argue that to fully understand the reasons for the treatment of POWs, we must observe the phenomenon as an interaction of the psychology of the human species and the culture of wartime Finland. Thus, the theoretical framework of this study is based on evolutionary psychology and social psychology. The main concepts relating to human psychological predispositions are self-deception, the diffusion of responsibility, the bystander effect, categorization tendency, dehumanization, xenophobia, ethnocentrism, empathy, sympathy and reciprocity. This study shows that the psychological predispositions of the human mind especially the predisposition to self-deception and dehumanization make understandable the development of the mass deaths of Soviet POWs and the fact that the Finns took so long to respond to the appalling situation. In addition, I identify the restraints required to render the circumstances of POWs humane, the most important of which were those which motivated the Finns to keep the POWs alive. The main motivating factors were Finland s reputation as a civilized nation, the prolongation of the war together with the weakened belief that Germany would win the war, and the labor needs of local employers. The study also finds that those Finns who were in personal contact with POWs usually treated them fairly well due to the human capacity for empathy and the sympathetic need to help others that stems from either moral anger or reciprocity.