Browsing by Subject "Gaertner, Samuel L."

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Lindfors, Johanna (2000)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli testata Gaertnerin ja hänen tutkijakolleegojensa kehittämää yhteisen sisäryhmäidentiteetin mallia hotelli- ja ravintola-alalan vakituisten työntekijöiden keskuudessa. Tarkoituksena oli tutkia, esiintyykö vakituisilla hotelli- ja ravintola-alan työntekijöillä sisäryhmän suosintaa suhteessa alalla toimiviin kutsutyöntekijöihin eli ekstratyöntekijöihin. Tarkoituksena oli myös selvittää väheneekö sisäryhmän suosinta vakituisten työntekijöiden keskuudessa, jos he kategorioivat vakituiset työntekijät ja ekstratyöntekijät yhdeksi ryhmäksi kahden ryhmän sijaan. Mallia on testattu paljon laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksista saadut tulokset ovat olleet mallia tukevia, mutta mallin testaus luonnollisissa oloissa on vielä jäänyt suhteellisen niukaksi. Tässä tutkimuksessa testataan mallia, jotta empiiristä tutkimustietoa saadaan kartoitetuksi lisää. Malli perustuu sosiaaliseen identiteettiteoriaan, kontaktihypoteesiin ja sosiaalisen kategorioinnin lähestymistapaan ryhmien välisissä suhteissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin lomakekyselynä. Lomake jaettiin kolmeen pääkaupunkiseudun hotelli- ja ravintola-alan yritykseen. Kyselylomake jaettiin 296:lle henkilölle. Kyselylomakkeen palautti täytettynä 111 vastaajaa eli vastausprosentti oli 37,5. Vastaamatta jättäneiden osuus eli kato oli 62,5 % eli 185 kyselylomakkeen saanutta henkilöä ei palauttanut kyselylomaketta. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna mm. t-testiä, korrelaatiotarkasteluja ja regressioanalyysia. Tutkimustuloksista ilmeni, että vakituiset työntekijät suosivat enemmän omaa ryhmäänsä. Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Tuloksista ilmeni myös, että niiden vakituisten työntekijöiden keskuudessa, jotka ilmoittivat havaitsevansa työntekijäryhmät yhtenä ryhmänä, sisäryhmän suosinta oli vähäisempää. Vastaavasti ne työntekijät, jotka ilmoittivat kokevansa työntekijäryhmät kahtena ryhmänä suosivat enemmän omaa ryhmäänsä. Tältä osin tulokset olivat mallin mukaisia, mutta tilastollisesti heikosti merkitseviä. Tämän vuoksi mallia testattiin useammasta osiosta kostuvan mittarin avulla. Tällöin tulokset olivat tilastollisesti merkitsevämpiä. Useammasta osiosta koostuvaa mittaria ei olla luonnollisissa olosuhteissa aikaisemmin käytetty. Tämän tutkielman tulokset osoittavat että ryhmärepresentaatioita tulisi mitata useamman osion avulla.