Browsing by Author "Gangnuss, Danila"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Gangnuss, Danila (2005)
    The European Union has created a massive market for goods, services, capital and labour. In principle, goods and services as well as factors of production can move freely across the national borders within the European Union. Migration of the factors of production is driven by the country-specific differences in marginal productivity. As a result of this, migration ensures the most efficient use of the factors of production and therefore promotes the general welfare. However, international mobility of the factors of production might threaten national welfare of the countries that participate in economic integration. For some of the countries, this raises concerns about loosing factors of production in favor of the other member-states of the European Union. The purpose of this thesis is to analyze how mobility of skilled labour affects income taxation decisions in the countries that face economic integration. The thesis identifies optimal patterns of taxes and of public expenditures in the countries that face international agglomeration of industry. It poses the question of whether there exists an optimal size of the public sector in the presence of economic integration. Starting with the core-periphery models of Krugman (1991a), Fujita et al. (1999) and Forslid (1999), the thesis considers a new economic geography model of tax competition (Andersson and Forslid 2001), where two initially identical countries compete for internationally mobile skilled workers. The model contains two types of equilibria. In the dispersed equilibrium, manufactured production and skilled workers are located in both countries. In the agglomerated equilibrium, manufactured production and skilled workers are concentrated in one of the countries. For both types of equilibrium we construct taxes, which are optimal for the purpose of preserving current distribution of manufactured production and of skilled workers. We show that it is always optimal to tax the income of skilled workers at some positive rate. In the dispersed equilibrium, taxes on the income of skilled workers cannot be increased above some critical level without producing agglomeration of industry. However, in the agglomerated equilibrium, economic integration decreases sensitivity of skilled workers with respect to fiscal incentives. As a result of this, the scope for income taxation of skilled workers in the agglomerated equilibrium does not monotonically decline with trade costs. We also show that taxes on the income of unskilled workers determine the size of the public sector in the dispersed equilibrium but not in the agglomerated equilibrium. It is interesting that in the country, which contains agglomeration of industry, taxes on the income of unskilled workers can be decreased without reducing the size of the public sector.
  • Gangnuss, Danila (2005)
    Euroopan unioni on luonut valtavat yhteismarkkinat tavaroille ja palveluille sekä pääomalle ja työvoimalle. Periaatteessa tavarat ja palvelut sekä tuotantotekijätkin voivat liikkua vapaasti unionin rajojen sisäpuolella. Tuotantotekijöiden migraatio on peräisin maakohtaisista rajatuottavuuden eroista. Tämän vuoksi tuotantotekijöiden migraatio takaa niiden mahdollisimman tehokkaan käytön ja myös edistää yleistä hyvinvointia unionin tasolla. Tuotantotekijöiden vapaa kansainvälinen liikkuvuus voi kuitenkin uhata kansallista hyvinvointia niissä maissa, jotka osallistuvat taloudelliseen integraatioon Euroopan unionin puitteissa. Joissakin maissa tämä mahdollisuus synnyttää huolia tuotantotekijöiden menettämisestä muiden Euroopan unionin jäsenmaiden eduksi. Tämän tutkielman tarkoitus on analysoida, miten koulutetun työvoiman liikkuvuus vaikuttaa veroratkaisuihin niissä maissa, jotka osallistuvat taloudelliseen integraatioon. Tutkielmassa tunnistetaan optimaaliset vero- ja julkisen kulutuksen asteet niille maille, joissa taloudellinen integraatio aiheuttaa teollisuustuotannon keskittymisen. Tutkielmassa etsitään julkisen sektorin optimaalista suuruutta taloudellisen integraation vaikutuksen alla olevissa maissa. Tutkielmassa tarkastellaan joukko uuden talousmaantieteen ns. keskusta-periferia malleja (Krugman 1991a, Fujita et al. 1999, Forslid 1999). Lisäksi tutkielmassa käsitellään keskusta-periferia mallia (Andersson and Forslid 2001), jossa kaksi aluksi identtistä maata ryhtyvät verokilpailuun koulutetusta työvoimasta, joka nauttii vapaasta kansainvälisestä liikkuvuudesta. Tarkastellussa mallissa pitkän aikavälin tasapainotila saavutetaan joko kun teollisuustuotanto ja koulutettu työvoima ovat jakaantuneet maiden välillä (jakaantunut tasopainotila) tai kun teollisuustuotanto ja koulutettu työvoima ovat keskittyneet vain yhteen maahan (keskittynyt tasopainotila). Tutkielmassa molemmille tasapainotilan tyypeille konstruktoidaan optimaalinen verotuksen aste, jonka avulla maat pystyvät säilyttämään teollisuustuotannon ja koulutetun työvoiman nykyisen jakaantuman. Tutkielmassa todistetaan että koulutetun työvoiman positiivinen verotus on aina optimaalinen tästä näkökulmasta katsoen. Jakaantuneessa tasapainotilassa koulutetun työvoiman verotukselle on kuitenkin olemassa ylempi raja. Tämän rajan ylittäminen tekee jakaantuneesta tasapainotilasta epävakaan pitkällä aikavälillä. Keskittyneessä tasapainotilassa taloudellinen integraatio pienentää koulutetun työvoiman herkkyyttä verokannustimien suhteen. Tämän vuoksi mahdollisuudet koulutetun työvoiman verotukseen keskittyneessä tasapainotilassa eivät välttämättä supistu kun ulkomaankaupan kustannukset pienentyvät. Tutkielmassa myös osoitetaan, että kouluttamattoman työvoiman verotus vaikuttaa ratkaisevasti julkisen sektorin suuruuteen jakaantuneessa tasapainotilassa. Kouluttamattoman työvoiman verotuksella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa vaikutusta julkisen sektorin suuruuteen keskittyneessä tasapainotilassa. Tutkielmassa tarkasteltu malli tuottaa mielenkiintoisen tuloksen, jonka mukaan maassa, joka pitää hallussaan teollisuustuotannon ja koulutetun työvoiman keskittymän, suhteellisesti pienemmät verot kouluttamattoman työvoiman tuloille eivät välttämättä aiheuta julkisen sektorin supistumista.