Browsing by Author "Gullman, Riitta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Gullman, Riitta (2006)
    Tutkimus käsittelee verkkosivujen kautta tehtävää lobbausta eli vaikuttamista hallintoon ja poliittisiin päättäjiin. Tutkimuskohteina ovat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) ja Maan ystävien (MY:n) verkkosivuilla julkaistut, ilmastopolitiikkaa käsittelevät kommentit vuoden 2005 aikana. Tutkimuksessa kysytään, miten verkkosivuja käytetään pyrkimyksissä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Työn keskeinen teoreettinen viitekehys on lobbauksen tutkimus. Toinen tärkeä viitekehys on aktivismin ja uusien medioiden suhde. Lobbauksen kehyksessä tutkimus nojaa Miia Jaatisen tehokasta lobbausta koskevaan tutkimukseen. Aktivismin ja verkkoviestinnän kehyksessä keskeisiä ovat Sandor Veghin ja Graham Meiklen tutkimukset verkkovaikuttamisen ja -aktivismin keinoista. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan lobbausta eri näkökulmista, verkkoa lobbauksen välineenä sekä keinoja, joita lobbaukseen voidaan verkossa käyttää. Empiirisessä osassa analysoidaan EK:n ja MY:n sivuilta kerättyä aineistoa laadullisin menetelmin. Metodologinen työkalu on systemaattinen tekstianalyysi, joka tässä työssä koostuu teemoittelusta ja tyypittelystä, retorisesta argumentaatioanalyysistä sekä intertekstuaalisuuden ja multimediaalisuuden analyysistä. Tutkimuksen tuloksena on määritelty, mitä on verkkolobbaus ja mitä keinoja siinä on käytettävissä. Tämän lisäksi on määritelty, millainen verkon rooli voi olla lobbauksessa. Näitä on sovellettu empiirisessä osassa, jossa on tarkasteltu kansalaisjärjestön (MY) ja perinteisen lobbausorganisaation (EK) tapaa käyttää verkkoa lobbauksessa. Tässä analyysissä ilmeni, että kansalaisjärjestön ja perinteisen lobbausorganisaation tapa käyttää verkkoa lobbauksessa on perimmältään hyvinkin samankaltaista, vaikka kumpikin käyttää sitä oman toimintalogiikkansa mukaisesti. Kummallekin organisaatiolle verkko on lähinnä mielipiteen muokkauksen väline. Tämä tapahtuu pääasiallisesti verkkosivujen pystyttämisen ja ylläpidon kautta. Kumpikaan organisaatio ei huomioi kovin hyvin verkon erityispiirteitä, kuten interaktiivisuutta. Kansalaisjärjestö huomioi niitä kuitenkin hieman enemmän kuin perinteinen lobbausorganisaatio. Kummatkin ovat varovaisia multimediaalisuuden suhteen. Visuaalisia elementtejä on varsin niukasti. Merkittävimmät erot löytyvät itse asiasisällöstä ja sen esiin tuomisesta. Argumentaation rakenteet ja teemat, joilla organisaatiot perustelevat kantojaan, poikkeavat toisistaan. Verkon rooli lobbauksessa on molemmilla organisaatioilla pääasiassa avustava. Kumpikin yhdistää verkon käytön perinteisiin lobbauksen menetelmiin. Tällöin toiminnan pääpaino on tosielämässä, MY:n tapauksessa katutempauksissa, EK:n tapauksessa työryhmävaikuttamisessa ja muissa suorissa kontakteissa. Verkkosivut ovat kummallekin lobbaustoiminnassa toissijainen, luonteeltaan avustava väline.