Browsing by Subject "ICT-toimiala"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Paakkolanvaara, Hanna (2002)
    Pro gradu –tutkielma käsittelee pääkaupunkiseudun pieniä informaatio- ja kommunikaatioteknologiayrityksiä, niiden syntyä, kehitystä, yhteistyömuotoja ja verkostoja. Tarkastelun rajaaminen pääkaupunkiseudun yrityksiin oli luonnollinen, koska 44 % Suomen ICT-toimialojen toimipaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ja Espoossa näistä pk-seudun toimipaikoista sijaitsee jopa 91 prosenttia. ICT-toimialat jaotellaan Tilastokeskuksen käyttämän OECD:n määrityksen mukaan kolmeen yläryhmään: ICT-tavaratuotantoon, -palvelutuotantoon ja -sisältötuotantoon. Perustana luokituksessa on Tilastokeskuksen Toimialaluokitus 1995. Pk-seudun pieniä teknologiayrityksiä tarkasteltaessa osoittautui mielenkiintoisimmaksi tarkastella tarkemmin Helsingin ja Espoon ohjelmistoalan toimipaikkoja, joita on Tilastokeskuksen yritysrekisterin maaliskuun 2002 tilanteen mukaan yhteensä 1774 kappaletta. Pro gradu tutkielma koostuu johdannon ja päätelmien lisäksi neljästä varsinaisesta osiosta – kirjallisuuskatsauksesta, tilastollisesta katsauksesta sekä asiantuntija- ja yrityshaastatteluosioista. Mielenkiinnon kohteena oli nimenomaan se miten kirjallisuus ja asiantuntijoiden mielipiteet vastaavat yrittäjien kohtaamaa todellisuutta. Mikä ehkä ylikorostuu teoriassa, mutta ei itse asiassa näy yrittäjälle tai vastaavasti toisin päin. Kirjallisuusosiossa käsiteltiin aluksi pienten yritysten syntyä, kehitystä ja kasvua. Tärkeitä taustatekijöitä olivat korkeakoulut, rahoitustahot ja strategiat. Seuraavaksi käsiteltiin yritysyhteistyöhön liittyviä tekijöitä ja käsitteitä kirjallisuudessa. Tällaisia käsitteitä ovat mm. yritysverkosto, klusteri, verkostotuottavuus ja kollektiivinen oppiminen. Kolmas kappale keskittyi tarkastelemaan lähinnä kolmea teknologista keskittymää maailmalla – Göteborgia, Müncheniä ja Helsinkiä. Näiden keskittymien syntymiseen ovat vaikuttaneet monet seikat. Münchenin mikroelektroniikan keskittymän tapauksessa korostettiin Siemensin, paikallisen kysyntäpotentiaalin ja koulutetun työvoiman saatavuutta. Göteborgin tapauksessa tärkeimpinä vaikuttajina nähtiin Chalmersin yliopisto ja spinoffit yrityksistä. Helsingin telekommunikaatioklusterin taustalla nähtiin ennen kaikkea Otaniemen teknillinen korkeakoulu ja Arabianrannan taideteollinen korkeakoulu. Suuret yritykset – kuten Nokia ja Sonera nähtiin tärkeinä. Tärkeimpänä uusia yrityksiä synnyttävänä tekijänä ja klusterin kehittäjänä pidettiin kuitenkin Teknillisen korkeakoulun yhteistyötä yritysten kanssa. Tilastollisen katsauksen tarkoituksena oli alueellisen kytkennän esiintuominen ja kokonaisuuden hahmottaminen. Aineistona käytettiin pääasiassa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriä sekä Suomen yritykset –julkaisua. Haastatteluita tehtiin yhteensä 18 kappaletta. Näistä haastatteluista 11 oli asiantuntijoiden, kuten tutkijoiden, päättäjien, rahoitustahojen sekä hautomonvetäjien haastatteluita ja seitsemän oli Helsingin ja Espoon alle 30 henkeä työllistävien ohjelmistoalan yritysten haastatteluita. Haastattelumenetelmänä sekä asiantuntija- että yrityshaastatteluissa oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkielmassa selvisi, että yritykset saavat alkunsa yleensä korkeakouluista, toisista yrityksistä sekä teknologiakeskuksista tai hautomoista. Pienillä teknologiayrityksillä tyypillisin yhteistyömuoto on suurten ohjelmisto- ja/tai laitteistotoimittajien tuotteiden jälleenmyynti omaa ohjelmistotuotetta täydentävänä palveluna. Muita tyypillisiä yhteistyömuotoja ovat Tekesin yhteistyöprojektit, kumppanuusohjelmat sekä kanavamarkkinointi.