Browsing by Author "Jääskeläinen, Jouko"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Jääskeläinen, Jouko (2006)
    The aim of this study is to clarify how it is possible to research and prescribe the connection of religion and politics. The second aim is to study this question in early Judaism. To start with there is a commentary on the earlier research about religion and politics. After that the needed concepts and principles of the analysis are defined. In order to study the relationship between religion and politics we have to divide the area of the world view in three areas: Religion, moral on the individual level and the area of administration and economics. Behind the ways of behaviour there can be different religious world views, ideologies and social practices in the society. Different ways of behaviour can be studied in the community analysis. At the one end of the analysis chart there are solutions that stress uniformity in society and at the other end of the chart there is the fragmentation of values of the society. Creating a society from the same mould can be promoted by pressure or by different concrete means of force. The fragmentation of society is shown with an increase in multiple values and as isolation from the society. The ideal way of community living is spontaneous, but it can also be forced, alienating or dangerous. The natural community life is placed in the middle field of the analysis. In the society of communities we emphasize the common ways of behaving and the common values on all the areas of life. This concerns even economics and social life. Different institutions are needed to support the community. When the institutions of the state gain more power the process can turn out to be weakening the community way of living and the state focuses only on solving conflicts in the society. Differentiated operators in the society can even have different values. In the community analysis early Judaism was studied through its different stages until the time of the exile. In its early stages the focus was on the tribes and families. The law gave form to the communal society and to its ideals of low governing, economical stability and common faith. The teaching, common knowledge and motivation weakened and that's why even religion and morals were fragmented. Due to the pressures from outside a king was needed to lead the people and warfare and he was even needed to dispense the justice. A communal way of living is important to all societies and in order to achieve this a peaceful working environment and consciously adopted common values are needed. These aims did not become permanently real in the beginning of Judaism. In the latter critical periods of early Judaism one can see both tendencies of striving towards the original ideals as well as developments toward a more fragmented society and a weakening of the social and economic equality. Also characteristics that stressed communal and universal values were upheld in Judaism. After the exile the focus was on common religious practices, social equality and common moral values. The fragmentation reached its climax during the Roman era when the state was governed by a Hellenised upper class while at the same time the Pharisees functioned as religious leaders with traditional Jewish values. The Esseans isolated themselves from the others on religious and political level. The economic and social inequality weakened the society. In the last stage violent extreme groups, the Zealots, brought the situation with the Romans to its worst point ever. This leaded to the vanishing of the essential institutions but not of the whole Judaism.
  • Jääskeläinen, Jouko (omakustanne, 2008)
    The Idea of Community in the Jewish National Thinking and in the Proclamation of Independence The aim of this study is to clarify the idea of community in the Jewish national thinking and in the Proclamation of Independence of the State of Israel in 1948. The method is the community analysis. The values of the culture are studied by two- and threefold dimensions on the arena. On the field of that arena one can find the society of order, the society of pressure, the societies made by mosaics and the societies that are breaking apart. The community way of behaving means, that the individuals voluntarily follow common values. The earliest Jewish ideals elevated the concept of unity among the people. The reality in the society was different especially in Roman times when the religious and national thinking was fragmented into four different main views. During the Diaspora the religious tradition mostly warned against pursuing a Jewish state, but many forms of Anti-Judaism and the new national thinking in the nineteenth century created the Zionist movement. The religious Jewish people did not rely on the earthy nationalism and when some of them later chose Zionism, they stressed the religious aspects in governing the state. The cultural Zionists preferred a slower and more low key spiritual way of change. The Revisionists saw no alternatives but to use military force. Many in the majority, the Labour movement, hoped that the progress brought to the region by Zionism would change the minds of opponents. The general appearance of the proclamation is optimistic. It characterizes national and political unity gathering people who think differently and who come from different factions of the Jewish political and cultural orientation. These people can be placed on different corners in the community analysis. The proclamation concentrates on state and administrative points of view. It aims at a state for the Jews, and the Jewishness of the state is more clearly seen in later legislation. The hope for co-operation from all sides was clearly articulated. The central aim was the security of the Jews. The proclamation has a community quotation because it aimed to build up a net of cooperation. The vision of building a nation of their own is balanced by the collaboration with the Arabs and the international community. In the same roclamation the individual civil rights are side by side with the Prophets thoughts about peace and justice. The Proclamation describes a society of a good order which aims at uniting the people. In the midst of grave difficulties a noble proclamation of national and international co-operation was created. It was not taken for granted that the ideals would be realized. The care of the national homeland could become egocentric nationalism and the attention to the Prophets heritage could turn to emphasizing strict religious rules or to isolation from others. The emphasis of civil rights could turn to assimilation or in other words to other kinds of values in their own country.
  • Jääskeläinen, Jouko (2006)
    Tutkimuksessa selvitetään, miten uskonnon ja politiikan kohtaamista voidaan tutkia ja kuvata sekä paneudutaan tähän kysymykseen varhaisjuutalaisuudessa. Aluksi käydään läpi uskonnon ja politiikan suhteista tehtyä tutkimusta. Sen jälkeen määritellään tutkimuksen käsitteet ja tarvittavan analyysin periaatteet. Uskonnon ja politiikan suhteen selvittämiseksi on maailmankatsomuksen ala jaettava kolmeen osaan eli uskontoa, moraalis-yksilöllistä ja hallinnollis-taloudellista elämänaluetta koskeviin lohkoihin. Yhteiskunnallisten toimintatapojen taustalla voivat olla erilaiset uskonnolliset maailmankatsomukset, ideologiat ja yhteiskunnalliset käytännöt. Eri toimintatapoja voidaan tutkia yhteisöanalyysissä, jonka muodostaman kentän ääripäissä korostuvat toisaalta yhteiskunnan yhdenmukaistaminen ja toisaalta arvojen sirpaloituminen. Yhdenmukaistamista voidaan toteuttaa sekä henkisesti että konkreettisin pakottamisen keinoin. Sirpaloituminen näkyy moniarvoisuuden lisääntymisessä sekä muusta yhteiskunnasta eristäytymisenä. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan vapaata, mutta se voi olla myös pakotettua, syrjäytynyttä tai vaarallista. Luonnollinen yhteisöllisyys sijoittuu analyysikentän keskukseen. Yhteisöllisessä yhteiskunnassa korostuvat yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot kaikilla elämänalueilla ja siihen liittyy myös taloudellinen ja sosiaalinen yhteisöllisyys. Yhteisöllistä yhteiskuntaa tukemaan tarvitaan erilaisia instituutioita. Valtion vahvistuessa se voi osoittautua myös yhteisöllisyyttä heikentäväksi ja keskittyä lähinnä yhteiskunnan ristiriitojen sääntelyyn. Eriytyviä tehtäviä suorittavilla instituutiolla ja toimijoilla voi olla myös erilaisia arvoja. Yhteisöanalyysin avulla käytiin läpi varhaisjuutalaisuuden vaiheita sen alusta maanpakolaisuuteen asti. Juutalaisuuden alkuvaiheissa korostui luonnollinen yhteisöllisyys eli heimot ja suvut. Lain myötä muodostui yhteisöllinen yhteiskunta, jonka ihanteita olivat matala hallinto, taloudellinen tasaus ja yhteinen uskonto. Opetuksen eli yhteisen tiedon ja motivaation heikentymisen myötä toteutui uskonnon ja moraalin sirpaloituminen.Ulkoisten, sotilaallisen paineitten vuoksi haluttiin saada kuningas johtamaan kansaa ja sodankäyntiä ja häntä tarvittiin myös jakamaan oikeutta. Yhteiskunnalle tärkeä yhteisöllisyys tarvitsee sekä rauhallisen toimintaympäristön että tietoisesti omaksuttuja yhteisiä arvoja. Kumpikaan tavoitteista ei pysyvästi toteutunut juutalaisuuden varhaisvaiheissa. Sen myöhemmissä murrosvaiheissa oli nähtävissä sekä pyrkimystä kohti alkuperäisiä ihanteita että ristiriitojen lisääntymistä ja myös sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymistä. Myös yhteisöllisyyttä korostavia ja universaalisia arvoja nostettiin esille. Maanpakolaisuuden jälkeen korostuivat uudelleen yhteinen uskonto, sosiaalinen tasaus sekä yhteiset moraaliarvot. Hajautuminen meni pisimmälle roomalaisaikana, jolloin valtiota johti hellenisoitunut yläluokka, mutta kansan uskonnollisina johtajina toimivat perinteisiä juutalaisia arvoja korostaneet fariseukset. Essealaiset eristäytyivät muista sekä uskonnollisesti että poliittisesti. Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus heikensivät yhteiskuntaa. Lopulta väkivaltaiset ääriryhmät, selootit, kärjistivät äärimmilleen ristiriidan roomalaisvallan kanssa. Tämä johti keskeisten instituutioitten, mutta ei koko juutalaisuuden tuhoon.