Browsing by Author "Jacq, Sinikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Jacq, Sinikka (1999)
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja erityisesti suomalaisissa poliittisissa puolueissa esiintyviä käsityksiä pakolaisista ja pakolaisuudesta ranskalaisen sosiaalipsykologin Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teorian pohjalta. Tämän ,teorian mukaan pakolaisuuden sosiaaliset representaatiot voidaan ymmärtää arkiajatteluun perustuvaksi, yhteiskunnallisissa ryhmissä sosiaalisesti tuotetuiksi, jaetuiksi ja uusinnetuiksi käsityksiksi ja teorioiksi siitä, mitä pakolaisuus on ja mikä tässä ilmiössä on olennaista. Sosiaalisten representaatioiden teoria tutkii erityisesti yksilöllisen ajattelun suhdetta yhteiskunnallisiin viiteryhmiin, niissä vakiintuneisiin ajattelutapoihin ja niiden taustalla vaikuttaviin arvoihin. Tutkimuksen marginaalinäkökulma lähteekin olettamuksesta, etteivät sen pääaineistona käytetyistä, eri puolueiden kansanedustajien tuoreista eduskuntapuheista diskurssianalyysin avulla hahmotetut pakolaiskuvat ja niiden ympärille rakentuvat representaatiot pakolaisuudesta elintasopakolaisongelmana, taloudellisena ongelmana, turvallisuusongelmana, väestöpoliittisena ongelmana tai ihrnisoikeuskysymyksenä kerro niinkään pakolaisuuden ilmiön olemuksesta kuin edustajien edustamissa puolueissa, niiden kannattajien keskuudessa ja siten suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevista ajattelutavoista ja arvoista. Erityisesti näiden representaatioiden ymmärretään kertovan arvoista ja merkityksistä, joita puolueissa liitetään erilaisuuteen ja toiseuteen, samanlaisuuteen ja ykseyteen, sekä siitä, miten puolueissa vallitsevat pakolaiskuvat sopivat niissä vallitseviin Suomi-kuviin, joita sitten selvitellään puolueiden periaateohjelrniin sisältyviä näkemyksiä ja tavoitteita tutkimalla. Koska sosiaalisten representaatioiden teoriaa kiinnostaa myös arkiajattelun ainesten, kuten tässä tapauksessa pakolaisia ja pakolaisuutta koskevien käsitysten sosiaalinen alkuperä, rakentuminen historiallisissa konteksteissa tapahtuneen ryhmien sisäisen sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena ja muuttuminen yhteiskunnallisten kontekstien myötä, tuoreesta puheaineistosta hahmottuneita pakolaiskuvia ja pakolaisuuden representaatioita on vertailtu paitsi keskenään niiden poliittisen sidonnaisuuden ja puolueittaisen vaihtelun selvittämiiseksi, myös toiseen, pääosin suomalaisten historiantutkijoiden teoksista koottuun menneisyyden pakolaistilanteita ja -keskusteluja kuvaavaan aineistoon ja siinä esiintyviin, vanhempiin kuviin. Yhteiskunnallisten kontekstien ja poliittisten ryhmien niissä saamien positioiden rekonstruoinnissa on hyödynnetty erityisesti pakolaisuustutkija Harto Hakovirran teoksia sekä sosiologi Pierre Bourdieun analysointeja yhteiskunnallisesta määrittelyvallasta. Verrattaessa molemmista aineistoista tehtyjä löydöksiä keskenään päätelmäksi muodostuu, että pakolaiset ovat jakaneet suomalaisen poliittisen kentän kautta aikojen jokseenkin selkeästi kahtia, pakolaisvastaiseen oikeistoon ja keskustaan ja pakolaismyönteiseen vasemmistoon ja pienpuolueisiin. Pakolaisista maalaillut vihollis- ja uhkakuvat ja niihin perustuvat pakolaisuusrepresentaatiot ovat syntyneet valtaapitävien ryhmien sosiaalisina tuotteina, joiden tarkoituksena on ollut niiden harjoittamasta vallankäytöstä aiheutuneiden kansallisten traumojen häivyttäminen suomalaisten mielistä. Hiljainen tieto siitä, miltä. vallankäytön kohteena oleminen ja toiseksi leimatuksi tuleminen tuntuu, auttaa silti toisia, ryhmiä torjumaan nuo vihollis- ja uhkakuvat ja näkemään pakolaiset vertaisinaan ihmisinä.