Browsing by Author "Kylliäinen, Janne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kylliäinen, Janne (Helsingin yliopisto, 2009)
    How did Søren Kierkegaard (1813 1855) situate the human subject into historical and social actuality? How did he take into consideration his own situatedness? As key for understanding these questions the research takes the ideal of living poetically that Kierkegaard outlined in his dissertation. In The Concept of Irony (1841) Kierkegaard took up this ideal of the Romantic ironists and made it into an ethical-religious ideal. For him the ideal of living poetically came to mean 1) becoming brought up by God, while 2) assuming ethical-religiously one s role and place in the historical actuality. Through an exegesis of Kierkegaard s texts from 1843 to 1851 it is shown how this ideal governed Kierkegaard s thought and action throughout his work. The analysis of Kierkegaard s ideal of living poetically not only a) shows how the Kierkegaardian subject is situated in its historical context. It also b) sheds light on Kierkegaard s social and political thought, c) helps to understand Kierkegaard s character as a religious thinker, and d) pits his ethical-religious orientation in life against its scientific and commonsense alternatives. The research evaluates the rationality of the way of life championed by Kierkegaard by comparing it with ways of life dominated by reflection and reasoning. It uses Kierkegaard s ideal of living poetically in trying to understand the tensions between religious and unreligious ways of life.
  • Kylliäinen, Janne (2000)
    Tutkielman aiheena on uskonnollinen etiikka ja kohteena Sören Kierkegaardin (1813-55) käsitys etiikasta. Selvittelemällä Kierkegaardin käsitystä etiikasta pyritään tuomaan esiin uskonnollisen etiikan ominaisluonnetta. Yhtäältä Kierkegaard pohti paljon etiikkaa, toisaalta hän määritteli itsensä nimenomaan uskonnolliseksi, kristilliseksi kirjailijaksi erottaen näin itsensä filosofeista. Kierkegaard oli tyytymatön filosofian kykyyn tavoittaa yksilön konkreettinen eettinen todellisuus. Tutkielman tarkoituksena onkin tuoda esiin moraalifilosofisen keskustelun marginaaliin jäävä omakohtaisen eettisen ponnistelun alue ja osoittaa, kuinka eettisyys tällä alueella kytkeytyy uskonnollisuuteen. Samalla osoitetaan, että Kierkegaard oli kiinnostunut juuri tästä ihmiselämään olennaisesti kuuluvasta ja teoreettista aktiviteettiä edeltävästä eettisestä todellisuudesta. Tutkimusmenetelmänä on Kierkegaardin varhaistuotannon lähiluku ja tulkinta. Näin saavutettua näkemystä eettisyydestä selvennetään, ensinnäkin, vertaamalla kyseessäolevista Kierkegaardin teoksista muodostettua tulkintaa toisten tutkijoiden niistä muodostamiin tulkintoihin, ja toiseksi, määrittelemällä eettisen ponnistelun ja reflektion välinen suhde. Johdantoa seuraa lyhyt katsaus Kierkegaardin etiikasta tehtyyn tutkimukseen. Luvussa 3 paneudutaan sitten Kierkegaardin väitöskirjaan Ironian käsitteestä (Om Begrebet Ironi, 1841) sekä Joko-tain (Enten-Eller, 1843) toiseen osaan. Näissä teoksissa hahmottuu Kierkegaardin näkemys eettisestä ponnistelusta. Yksilö yrittää toteuttaa yleisinhimillisen eettisen ihanteen omassa konkreettisessa olemisessaan ja samalla saattaa elämänsä sopusointuun todellisuuden kanssa. Tämä edellyttää täyden vastuun omaksumista omasta itsestä, oman minuuden eettistä haltuunottoa: yksilön on valittava itsensä absoluuttisesti, valittava itsensä vapaana. Historiallisena, konkreettisena, äärelliseen sidottuna olentona ihminen ei kuitenkaan ole itsensä herra. Siksi vapaus ja eettisyys käyvät käytännössä mahdottomiksi ilman Jumalaa. Näin eettisyys johtaa uskonnollisuuteen. Luvussa 4 puidaan George J. Stackin ja Pia Söltoftin näkemyksiä Kierkegaardin etiikasta sekä heidän tulkintojaan teoksista Ironian käsitteestä ja Joko-tai. Huomiota kiinnitetään siihen, kuinka ongelmallista on Kierkegaardin eettisen näkemyksen juurruttaminen tieteelliseen viitekehykseen, fenomenologiseen teoriaan subjektina olemisesta tai teoriaan inhimillisestä eksistenssistä. Luvussa 5 tarkastellaan millaisia näköaloja Kierkegaardin käsitys etiikasta tarjoaa etiikan tieteelle. Lopuksi esitetään väite, että etiikka ei perustu kriittiseen reflektioon, vaan kriittinen reflektio perustuu etiikkaan, sikäli kuin perustuu.