Browsing by Author "Laakso, Hanna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Laakso, Hanna (2015)
    Objective: Cognitive impairment as a consequence of a stroke is common. Advanced age increases the frequency of poststroke cognitive deficits. Particularly executive dysfunction has an important role in poststroke disability. Complex by their nature, however, measuring executive function is difficult. The Hayling test, Design fluency task and Questioning task are some of the less common assessment methods of executive functions, and thus, they are not widely studied. The aim of the present study was to assess the feasibility of these tests in elderly patients three months after ischemic stroke. Performances on these tests were compared to conventional assessment methods of executive functions, and their predictive value on functional disability in follow-up was examined. Methods: 62 stroke patients and 39 control subjects, aged 55-85, underwent comprehensive neurological and neuropsychological examinations three months after the index stroke. Executive functions were studied with the Trail Making test, Stroop test, Wisconsin card sorting test, Verbal fluency task as well as with the Hayling test, Design fluency task and Questioning task. The modified Rankin Scale (mRS) and the Lawton’s Instrumental activities of daily living -scale (IADL) were used to assess functional abilities at three months, and the mRS after 15 months follow-up. Results and conclusions: The Hayling test and Questioning task and the four conventional tests of executive functions differentiated stroke patients from healthy controls. Furthermore, the executive functions predicted functional dependence in the elderly stroke patients. The Hayling test was most consistently associated with functional disability as evaluated with mRS and IADL three months after the stroke, and predicted functional disability as evaluated with mRS at 15 months follow-up. Of all executive functions tests, the Hayling test proved to be the most constant predictor of functional abilities in elderly stroke patients. However, there is no golden standard for measuring executive functions, and in the future, more sensitive methods are needed. Nevertheless, the present study confirms the importance of assessing executive functions in clinical populations, when predicting functional disability even in the long-term.
  • Laakso, Hanna (2001)
    Tutkimusongelmani on uskonnollisesta ryhmästä irtautuminen. Kiinnostukseni kohteena on, mikä saa ihmisen jättämään uskonnollisen ryhmänsä ja hylkäämään aiemmin totuutena pitämänsä opin, millainen tämä prosessi on ja mitä se merkitsee irtautuneelle. Tarkoitukseni on kuvata ja ymmärtää tätä prosessia ja sen seurauksia prosessin kokeneiden kertomusten avulla. Löytyykö kertomuksista jotain yhteistä, mahdollista "uskonnollisesta ryhmästä irtautumisen - mallia" Aineistona käytin eri uskonnollisista ryhmistä irtautuneiden henkilöiden haastatteluja. Haastatteluissa käytin ns. narratiivista menetelmää; haastateltavat kertoivat itse "uskonnollisen elämäkertansa" Analyysissä keskityin haastateltavan puheen sisältöön, siihen mitä hän kertoi. Sisällönanalyysin keinoin etsin haastatteluista esiin nousevia teemoja, sekä mahdollista mallia, jonka mukaan irtautuminen yhteisöstä tapahtui. Taustana tutkimukselle tarkastelen uskonnon merkityksen muuttumista yhteiskunnan muuttuessa. Uskonnon merkitys yhteiskunnassa ja yksilöiden elämää ohjaavana tekijänä on vaihdellut eri aikoina. Traditionaalisessa yhteiskunnassa uskonnon merkitys oli keskeinen, modernissa sen merkitys väheni ja tilalle tuli rationalismi. Maailmaa alettiin selittää turvautumatta jumalallisiin voimiin. Modernisaation edetessä uskonnon merkityksen ennustettiin vähenevän ja sekularisaation vahvistuvan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan uusia uskonnollisia liikkeitä on syntynyt runsaasti. Liikkeiden määrän kasvaessa myös liikkeistä eroaminen on yleistynyt. Tarkastelenkin uskonnollista yhteisöä sellaisena traditionaalisena yhteisönä, joka tarjoaa jäsenilleen jatkuvuutta ja turvaa modernissa/postmodernissa, alati muuttuvassa maailmassa. Yhteisö tarjoaa normeja ja ohjeita siitä, kuinka elämä tulee elää. Haastateltavat olivat hyvin vahvasti sitoutuneet yhteisöihinsä. Yhteisöön sitouduttiin sekä asenne- että käyttäytymisen tasoilla. Jotta voidaan puhua lopullisesta irtautumisesta, on sen tapahduttava molemmilla tasoilla. Aineiston perusteella irtautumisprosessista voidaan erottaa neljä erillistä kronologisesti etenevää vaihetta: alkusysäys, epävarmuuden aika, käännekohta ja lopullinen irtautuminen. Irtautumisprosessi oli vaikea. Yhteisöstä oli usein vaikea irrottautua siitä huolimatta, että usko sen oppeihin oli mennyt. Irtautumisen jälkeen maailma ja oma itse oli hahmotettava uudesta näkökulmasta, sillä enää ei voitu nojautua yhteisön määrittelemiin uskomuksiin.