Browsing by Author "Laakso, Milja Marianna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Laakso, Milja Marianna (2008)
    Pro gradu -tutkielman aiheena on vuoden 1968 opiskelijaliikkeestä ja sen väkivaltaisesta tukahduttamisesta käyty menneisyyspoliittinen keskustelu Meksikossa 1990- ja 2000 luvuilla. Lokakuussa 1968 armeijan ja poliisin joukot surmasivat satoja opiskelijamielenosoituksen osanottajia maan pääkaupungissa. 1990-luvulla opiskelijaliikkeen aikaiset tapahtumat nousivat uudelleen poliittiselle agendalle osana maan demokraattista siirtymävaihetta. Syksyllä 1993 entisten opiskelijaliikkeen aktiivien järjestö perusti epävirallisen totuuskomission tutkimaan opiskelijaliikkeen aikaisia tapahtumia. Lokakuussa 1997 Meksikon parlamentin alahuoneessa perustettiin 1968-erityiskomissio, jonka tehtävänä oli vaikuttaa vuoden 1968 tapahtumia koskevien arkistojen avaamiseen. Vuonna 2001 perustettiin yleisen syyttäjänviraston yhteyteen erikoissyyttäjänvirasto tutkimaan vuotta aikaisemmin päättyneen autoritaarisen regiimin aikaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Tutkielman tavoitteena on kuvata, mitä 68 on merkinnyt 1990- ja 2000-luvuilla Meksikon demokraattisessa siirtymävaiheessa ja miten sitä on tulkittu osana poliittista argumentaatiota. Tarkastelu rakentuu kolmen edellä mainitun organisaation ja niistä käydyn julkisen keskustelun ympärille. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen rungon muodostaa Heino Nyyssösen väitöskirjassaan käyttämä käsitteistö, jolla hän analysoi Unkarin vuoden 1956 kansannousun tulkintoja. Tutkielmassa peilataan Meksikossa käytyä keskustelua Nyyssösen analyysiin. Lisäksi sovelletaan käsitteitä, joita mm. Elizabeth Jelin on käyttänyt analysoidessaan muistin politiikkaa Latinalaisessa Amerikassa. Tutkielmassa hahmotetaan vuoden 1968 merkitystä meksikolaisten poliittisten toimijoiden historiallisen identiteetin osana. Analysoitujen keskusteluiden perusteella vuodella 1968 on ollut jatkuvasti merkittävä asema osana meksikolaisen vasemmiston oppositioidentiteettiä. Kuitenkin myös muiden kuin vasemmistolaisten poliittisten toimijoiden piirissä on tutkimusajanjakson kuluessa yhä laajemmin tunnustettu vuoden 1968 asema osana kansallista demokraattista identiteettiä. Tutkimusaihetta lähestytään myös selvittämällä, miten vuoden 1968 tapahtumia on tulkittu totuuden, oikeuden ja demokratian käsitteiden kautta. Johtopäätöksenä esitetään, että vuoden 1968 tapahtumien ensisijaiseksi tulkinnan tavaksi vakiintui tutkimusajanjaksolla vähitellen kansainvälinen ihmisoikeusviitekehys. Tutkielman keskeinen lähdeaineisto muodostuu lehdistömateriaalista. Lisäksi alkuperäislähteinä on käytetty liittovaltion parlamentin alahuoneen pöytäkirjoja ja erikoissyyttäjänviraston perustamiseen liittyviä julkisia asiakirjoja.