Browsing by Author "Lyytikäinen, Laura"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lyytikäinen, Laura (2010)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen sukupuolisopimus on läsnä arkangelilaisten opiskelijoiden elämässä ja kuinka he määrittelevät ja kokevat tasa-arvon elämässään. Tutkielman aineisto on kerätty Arkangelissa Venäjällä keväällä 2007 osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Tutkielman aineisto koostuu 18 haastattelusta ja tekijän omista havainnoista opiskelijaelämästä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sukupuolisopimus- ja tasa-arvoteorioista. Tutkimusmallin mukaan sukupuolten ymmärtäminen erilaisina johtaa sukupuolisopimukseen, joka määrittää sukupuolten välisiä suhteita ja järjestää sukupuolijärjestelmää. Sukupuolisopimus toimii kolmella tasolla. Abstraktilla tasolla määrittyvät ideat ja käsitykset sukupuolista, institutionaalisella tasolla määrittyvät sukupuoliin liitetyt ”itsestäänselvyydet” käytännön elämässä, kuten työ- ja opiskeluympäristössä, ja yksilötasolla määrittyvät sukupuolten väliset suhteet parisuhteessa. Sukupuolisopimuksen kautta määrittyy myös tasa-arvo. Tasa-arvo voidaan käsittää joko tehtävien, velvollisuuksien, tulosten tai mahdollisuuksien tasa-arvoksi. Arkangelilaiset opiskelijat määrittelevät tasa-arvon mahdollisuuksien tasa-arvoksi. Heidän mielestään tasa-arvo toteutuu silloin, kun kaikille ihmisille on annettu samat lähtökohtaiset mahdollisuudet esimerkiksi opiskella tai tehdä työtä. Opiskelijat käsittelevät tasa-arvoa työelämän tasa-arvon kautta ja kokevat naisia syrjittävän venäläisessä yhteiskunnassa. Heidän mukaansa naisten liittäminen kodin ja perheen piiriin vaikeuttaa naisten työntekoa ja etenemistä uralla. Miehillä nähdään olevan paremmat mahdollisuudet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja urakehitykseen. Tasa-arvo määrittyy sukupuolijärjestelmässä, jota sukupuolisopimus järjestää. Näin ollen opiskelijoiden tasa-arvokäsityksiin vaikuttaa heidän omaksumansa sukupuolisopimus. Sukupuolisopimuksen abstraktilla tasolla opiskelijoiden käsityksiä määrittää asetelma heikko nainen / vahva mies. Naiseus määritellään pehmeydeksi ja äidillisyydeksi kun taas mieheys määritellään rohkeudeksi ja ritarillisuudeksi. Naiseus ja mieheys määrittyy biologisen determinismin diskurssissa, jossa naiseuden ja mieheyden eroavaisuus sekä luonteenpiirteet nähdään luonnosta nousevina. Institutionaalisella tasolla sukupuolisopimus kuitenkin määrittyy edelliselle vastakkaisen asetelman mukaan käsiteparina vahva nainen / heikko mies. Tämän ilmiön opiskelijat selittävät tapahtuvan olosuhteiden pakosta. He näkevät Venäjän taloudelliset, sosiaaliset ja maantieteelliset olosuhteet syynä siihen, että naisten on oltava vahvoja ja sitkeitä. Näiden samojen olosuhteiden on kuitenkin nähty vaikuttavan miehiin negatiivisesti. Etenkin opiskelijanaiset määrittelevät miehet heikoiksi, alkoholisoituneiksi ja kykenemättömiksi toteuttamaan elättäjän roolia perheessä. Institutionaalisen tason käänteinen asetelma ei ole haluttu vaan opiskelijat näkevät tilanteen ”luonnottomana”. Sukupuolitason yksilötasolla puolestaan yhdistyy abstraktin tason ideat ja institutionaalisen tason käytännöstä nousevat roolit. Tällä tasolla hallitsee ristiriita, joka syntyy edellä mainittujen tasojen vastakkaisuudesta ja vaikeuttaa sukupuolten tehtävien ja velvollisuuksien jakautumista parisuhteessa. Tästä samasta ristiriidassa johtuu myös opiskelijoiden kokema epätasa-arvo. Naiseuden liittäminen kodin ja äitiyden piiriin vaikeuttaa heidän osallistumistaan työelämään ja asettaa naiset yhteiskunnallisesti heikompaan asemaan. Sukupuolisopimuksen tasot liittyvät yhteen muodostaen työskentelevän äidin ja uranaisen sopimukset. Naiset ovat vahvasti omistautuneet perheelleen, mutta näkevät työnteon tärkeänä perheen taloudellisen elätyksen ja oman itsenäisyytensä kannalta. Miehet puolestaan ovat omaksuneet työntekijän ja perheen pääelättäjän roolin, jonka täyttämisessä heillä kuitenkin näyttää olevan usein vaikeuksia heikon palkkauksen ja yhteiskunnallisten taloudellisten sekä sosiaalisten muutosten vaikutuksesta. Haastatellut opiskelijat toteuttavat ja ovat vahvasti sitoutuneet sukupuolisopimukseen, jonka itsekin näkevät aiheuttavan yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja vahvistavan miehisyyden kriisiä. Tavoittaakseen tasa-arvoisena kokemansa tilan nuorten tulisi antaa periksi rooleistaan ja ”neuvotella” itselleen uudenlainen tasa-arvoisempi sukupuolisopimus.
  • Lyytikäinen, Laura (Helsingin yliopisto, 2014)
    This book examines Russian civil society and democratization from the perspective of the oppositional youth activists in Moscow and St. Petersburg. It takes the Russian youth movement Oborona (Defense) as its case study. Before its dissolution in 2011, the movement was an active participant in the political opposition movement and, thus, it is an interesting case study of the actually existing activist traditions in Russia. The research shows how in Russian political activism, the Soviet continuities and liberal ideas are entangled to create new post-socialist political identities and practices. The study s findings reflect the opportunities and restrictions for activism in Russia in general, and demonstrate the specificities of Russian liberal activism as well as the reasons for the lack of wider oppositional mobilization in the country. The research draws on sociological theories on identities, social performance, and politicization as well as class, gender and generation studies. The data is derived from thematic interviews, informal discussions, participant observations, and selected readings of central Internet and social media sites. The interview data consists of 38 interviews with the activists of youth movements and it was collected in Moscow and in St Petersburg during the period of 2009 2012. In the Oborona movement, the activist identity is constructed in the intersections of the Soviet intelligentsia and dissident traditions, and international influences. On the group level, the activists sense of solidarity relies on friendship and obshchenie (communication and being together) instead of a political connectedness. Also the movement practices tend to emphasize the sense of unity by silencing individual voices and political affiliations. The movement Oborona tries to find its own way between the western imported understanding of democracy and civil society and the dominant symbolic order of sovereign democracy . The book argues that both the state s official view on democracy and Oborona s liberal-democratically oriented interpretation are tied to the political symbols of nationalism and the strong state and its unifying leader, which can be seen as a continuation of the centralized power relationships of the Soviet state. Furthermore, Oborona s repertoire of action brings together the ideals and norms of the activist identity and discursive frameworks of the movement. The book argues that the protest and its actors remain distant from the audiences and this reflects the wider problems of the political opposition and especially the liberals in Russia. The research suggests that the same weakness of collective political identity, lack of common ideological goals, leader-centeredness, and personified power that the case study illustrates are found in the Russian liberal opposition in general. Key words: Russia, political opposition, protest, youth, activism