Browsing by Author "Maalismaa, Saara"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Maalismaa, Saara (2001)
    Tutkielmassa perehdytään toimintaelokuvien naissankareihin, heidän tapaansa esittää sukupuolta ja naiskuvan mahdolliseen muutokseen. Tutkimus kiinnittyy sosiologisen kulttuurintutkimuksen, lajityyppitutkimuksen, naiskuvatutkimuksen ja sukupuolen problematiikan tutkimuksen traditioihin. Toimintaelokuvien kautta tarkastellaan sitä kulttuurista merkitysten taistelua, jota mediassa käydään sukupuolesta ja sen luonteesta. Tutkimuksen kysymykset koskettavat toimintaelokuvaa lajityyppinä, naissankaria sen sisällä ja naissankarin esittämisen tapaa. Tämän naisen representaation kautta paneudutaan myös sukupuolen representaation problematiikkaan ja Judith Butlerin käsitykseen sukupuolesta performanssina. Tutkimuskysymykseksi nousee, rikkovatko toimintaelokuvien naissankarit sukupuolen representaatioita ja performanssia mies/nainen-dikotomian suhteen. Pääaineistona tutkimuksessa on kaksi naistoimintasankarielokuvaa: Long Kiss Goodnight (1996) ja Sotilas Jane (1998). Sekundaarisena aineistona on joukko amerikkalaisia toimintaelokuvia. Menetelminä käytetään teemoittelua ja narraation semioottista analyysiä, tarkemmin sanottuna Greimasin aktanttimallia ja binaarisia vastinpareja. Myös Sherrie Innesin vahvan naisen ominaisuuksien luokitus toimii apuvälineenä naissankarin analyysissa. Tulokset voidaan jakaa kahteen tasoon: hypoteesi toimintaelokuvista riskiyhteiskunnan myytin yhtenä ratkaisumallina ja tulokset naissankarin representaatiosta. Lajityypin myytissä sankari pelastaa maailman hallitsemattomalta kaaokselta. Sankari voi olla niin nainen kuin mieskin, tosin hänen tulee olla terve, valkoinen ja keskiluokkainen hetero. 1990-luvulla toimintaelokuvalle perinteisten väkivallan keinojen sijaan sankarin selviytymisstrategiaksi nousee sisäinen kasvu. Tunteet nousevat sankarin työvälineiksi. Tutkimuksessa naissankari paljastuu sukupuolten dikotomian rajankäynnin paikaksi. Toisaalta häntä sitovat feminiiniyden edelleen tiukat reunaehdot: tunteet, ulkonäkö ja perheorientoituneisuus. Ja toisaalta taas naissankari menee maskuliinisen alueelle väkivallan, lihaksikkuuden ja toimintastrategioiden suhteen. Naissankarille naiseuden ja toiminnan yhteensovittaminen luo kuitenkin myös ongelmatilanteita. Toimintaelokuvan mies taas on oppinut viimeisen vuosikymmenen aikana tuntemaan ja ottamaan vastuunsa vanhempana. Liiikettä sukupuolten performoinnissa tapahtuu siis kumpaankin suuntaan. Naissankari on relevantti sukupuoliroolien ja sukupuolen performanssin tutkimisen paikka. Toimintaelokuvien naissankarit performoivat joustavasti niin maskuliinisen kuin feminiinisenkin genderin ominaisuuksia. Kulttuurin kuvastossa elää samanaikaisesti monenlaisia naisia. Toimintasankaritar antaa yhden kulttuurisen representaation aktiivisesta ja voimakkaasta naisesta, jolle dikotominen sukupuoli on toisinaan ylitettävissä. Maailma on samanaikaisesti valmis ja ei-valmis antamaan kohtalonsa naissankarin käsiin.