Browsing by Author "Maaniemi, Johanna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Maaniemi, Johanna (2003)
    Tutkimus tarkastelee valtionhallinnon keskijohtoon kuuluvien miesjohtajien kokemuksia työuran murroskohdista ja työuraa muovaavista tekijöitä. Tutkimus on osa valtiovarainministeriön asettamaa urahanketta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu erilaisista ura- ja elämänkaariteorioista. Urateorioita edustavat Superin (1957; 1986; 1996) mallit ja elämänkaariteorioita Levinsonin (1978) ja Levisonin et al:n (1990) elämänsyklimalli. Lähteenmäen (1995) sekä Scheinin (1978) malleissa puolestaan yhdistyvät erilaiset elämänkaari- ja urateoriat. Sosiaalisten aikataulujen huomioinnin kautta tuodaan esille työuran ja urakehityksen kulttuuri- ja kontekstisidonnaisuus, jonka perinteiset ura- ja elämänkaarimallit ovat usein laiminlyöneet. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin seuraavaa: 1. Mitä johtajien kokemat murroskohdat ovat - mistä ne johtuvat ja minkälaisia seurauksia niillä on? 2. Eroavatko työuran murroskohdat toisistaan sisällöllisesti työuran eri vaiheissa, ts. esiintyykö tietyn tyyppisiä murroskohtia todennäköisemmin yhdessä uravaiheessa kuin toisessa? 3. Mitkä asiat koetaan tärkeiksi työuraa muovaaviksi tekijöiksi? Tutkimuksen aineisto kerättiin löyhästi elämäkerrallista menetelmää soveltaen, erityisesti Flickin (1998) narratiivisen haastattelun mallin mukaisesti. Kaikki haastateltavat (14 hlö) olivat miespuolisia hallinto- tai henkilöstöjohtajia. Johtajat olivat syntyneet vuosina 1943-1953. Murroskohdat tunnistettiin aineistosta niiden syiden mukaan. Aineiston analyysissä sovellettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja murroskohtien kohdalla lisäksi narratiivista analyysiotetta. Aineistosta tunnistettiin työuran murroskohtatyyppejä neljä: 1. Työtehtävistä johtuvat murroskohdat (a. työn haastettomuus tai vääräntyyppiset palkinnot työstä, b. työn kovat vaatimukset, c. ammattia ohjaavan näkemyksen kyseenalaistaminen). 2. Työympäristön piirteistä johtuvat murroskohdat (a. ihmissuhteet, b. työkulttuuri), 3. Työhön liittyvät muutokset (a. ulkoapäin tarjoutuva mahdollisuus siirtyä toiseen organisaatioon, b. työrooli- tai organisaatiomuutos) ja 4. Yksityiselämän tapahtumista johtuvat työuran murroskohdat (a. perhetilanne tai avioero, b. oma terveys, c. henkilökohtaiseen elämänkulkuun liittyvät pohdinnat). Osa murroskohdista esiintyi selvästi tietyssä uran vaiheessa. Näitä olivat perhetilanteesta johtuvat murroskohdat, jotka esiintyivät työuran toisessa vaiheessa (30-40 vuotta). Lisäksi viimeisessä vaiheessa (50-60 vuotta) toistuivat oman elämänkulkuun liittyvät pohdinnat (esim. vaihtaako vielä työpaikkaa viimeisen kerran), työn koviin vaatimuksiin ja omaan terveyteen liittyvät murroskohdat. Työn ominaisuuksista johtuvat murroskohdat kuten työn haasteettomuus tai vääränlaiset palkinnot esiintyivät satunnaisesti työuran alusta aina 50- ikävuoteen saakka. Osa työuran murroskohdista on ymmärrettävissä työtehtävän minisyklin avulla, kun toiset puolestaan liittyvät pikemminkin sosiaalisten aikataulujen ja koko elämänkaaren dynamiikkaan. Urakehitys muovautuu aina ympäröivien voimien keskiössä. Tärkeiksi tekijöiksi työuran muotoutumisen kannalta koettiin yhteiskunnan, perheen, työyhteisöjen, valtiotyönantajan ja henkilön omien ominaisuuksien vaikutus.