Browsing by Author "Mahlamäki, Anna-Riikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mahlamäki, Anna-Riikka (2004)
    Tämä pro gradu on saanut motivaationsa Suomen työmarkkinoiden kokemien suurten mullistusten kautta. Suomessa vallitsi täystyöllisyys 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen asti, kunnes vuonna 1991 alkaneen suuren laman myötä työttömyys lähti jyrkkään keskeytyksettömään nousuun, jota jatkui vuoteen 1994 asti. Saman vuonna alkoi jo taloudellinen elpyminen, jota jatkui lähes seitsemän vuoden ajan. Työttömyys ei kuitenkaan ole palannut lähellekään alunperin vallinnutta tasoa, vaan näyttää stabiloituneen uudelle, korkeammalle tasolle. Kuluneen vuosikymmenen aikana hallitukset ovat investoineet merkittävästi työvoimapoliittisiin toimiin, joilla talouden rakennemuutosta on koetettu helpottaa. Kiinnostavaa olisikin saada tietää, ovatko nämä toimet tahattomasti vaikuttaneet negatiivisesti makrotaloudelliseen kehitykseen. Tämä pro gradu siis käsittelee aktiivista työvoimapolitiikkaa (ATP), esitellen aluksi tyypillisesti käytetyt perustelut sille, miksi yhteiskunnan tulisi investoida niihin, edeten sitten teoreettisten vaikutuskanavien esittelyn kautta Calmforsin ja Langin (1995) malliin. Tämän mallin saavuttamien teoreettisten tulosten mukaan ATP-toimilla voi olla makrotaloudellisia odottamattomia vaikutuksia palkanasetannan kautta, mistä syystä kokonaistaloudelliset vaikutukset periaatteessa hyödyllisistä ohjelmista voivat olla odottamattomat. Pro gradussa esitetään myös tutkimusinventaario sekä mikro- että makrotason tärkeimmistä julkaisuista. ATP:n vaikuttavuutta on tutkittu paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, ja monet tutkimukset ovat päätyneet toetamaan, että suuret investoinnit erilaisiin työllistämistoimiin, koulutusohjelmiin jne. eivät välttämättä tuota odotettuja tuloksia ainakaan toivotussa mittakaavassa. Makrotason vaikutuksia on tutkittu huomattavan vähän.Teoreettiset tulokset ovat ristiriitaisia, ja empiiristä tutkimusta on tehty erittäin vähän. Suomessa tässä pro gradussa tehty tutkimus on ensimmäinen laatuaan. Ennen empiiristä osuutta, jossa estimoidaan palkkayhtälö Suomessa ajanjaksolla 1980-2002, työ vielä esittelee palkkayhtälöistä tehtyjä empiinsiä estimointituloksia. Kyseiset tutkimukset ovat toimineet lähtökohtana estimoitavan mallin muuttujien valinnalle. Suoritettu estimointi pyrki vastaamaan kysymykseen, onko ATP:llä ollut palkkoja nostava vaikutus Suomessa. Tässä pro gradussa saavutttu tulos toteaa, että ATP:Ilä ei ole juuri ollut makrotaloudellista vaikutusta palkanasetannan kautta.
  • Mahlamäki, Anna-Riikka (2004)
    This master's thesis provides a thorough introduction to the concept of active labour market policy (ALMP), both in terms of theories justifying its use as a public policy tool and in terms of a review of existing scientific literature on both the effectiveness and effects of ALMP. The thesis begins with an introduction to the logic behind the public provision of various labour market programmes such as educational courses and job subsidies. All different types of programmes aim mainly at improving the participants' chances of obtaining regular employment. The effectiveness of the variety of different programmes has been extensively studied at microeconomic level, as researchers have attempted to establish whether the considerable investment undertaken by Western economies has been successful in creating truly new employment. The most important results from microeconomic studies are introduced, after the channels through which the positive effects of ALMPs are in theory expected to work have first been reviewed. The thesis then proceeds to provide a survey of macroeconomic studies of ALMPs, of which there are only very few so far. The thesis then proceeds to a short review of existing literature on wage-setting that provide the empirical part of the thesis with a good motivation regarding the choice of variables for the estimated equation as well as the method of study. The final part of the thesis, the estimation of a real wage equation for Finland, is the first of its kind for it attempts to take into account the effect the provision of ALMP programmes by the government (may) have to the wage-setting in the labour market. The hypothesis here, provided by the theoretical study of Calmfors and Lang (1995), is that the provision of ALMPs makes becoming unemployed a less bad option at wage-negotiation and therefore leads to increased wage claims, which in turn lead to increased unemployment at the macroeconomic level. Although the study fails to find proof for this effect working in Finland a motivation for further study is maintained due to the short time series and the simplicity of the methods employed.