Browsing by Author "Naukkarinen, Marke-Riitta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Naukkarinen, Marke-Riitta (2004)
    Tarkastelen pro gradu -työssäni, millaisena suomalaisuus ja Suomi näyttäytyivät lokakuussa 2002 tapaus Myyrmannin jälkeisinä päivinä. Aineistoni koostuu tapaus Myyrmannia pohtineista Aamulehden, Etelä-Saimaan, Helsingin Sanomien, Ilkan, Kalevan, Karjalaisen, Keskisuomalaisen, Lapin Kansan, Savon Sanomien ja Turun Sanomien pääkirjoituksista ja kolumneista. Tarkastelen, miten suomalaisuutta ja Suomea representoidaan sekä millaisia me-ryhmiä aineistossa rakennetaan. Käytän tutkimuksessani menetelmänä kehysanalyysiä jota täydennän hieman representaatioanalyysin elementeillä. Luodessani teoreettista taustaa tutkimukselleni olen käyttänyt apuna erityisesti Ullamaija Kivikurun kahta identiteettiä käsittelevää artikkelia, Mikko Lehtosen syyskuun yhdennentoista päivän terroristi-iskuja Yhdysvaltoihin pohtivaa teosta sekä Ilkka Levän, Sari Näreen ja Atte Oksasen artikkelia teknologisoituvasta yhteiskunnasta ja sen nuoriin kohdistamista paineista. Tapausta käsitelleissä pääkirjoituksissa ja kolumneissa syntyy representaatio suomalaisuudesta yhteisöllisenä sekä toisaalta yhteisvastuullisena. Hädän ja järkytyksen hetkellä turvallisuuden tunteen järkkyminen näyttäisi tuovan yhteen ja korostavan arkielämässä välillä hyvinkin erilaisia ja eri paikoista tai alueista identiteettinsä ammentavia suomalaisia ja korostavan, että suomalaisilla on yhteisiä näkemyksiä siitä, millainen Suomen tulisi yhteisönä olla. Lisäksi suomalaisuus näyttäytyy aikuisena, jota uhkaa tavallinen mutta arvaamaton nuori. Representaatioissa yhdistyy uhattuna oleminen yhteisön parantamispyrkimykseen. Raja nuorten ja aikuisten välillä on selvä, mutta liudentuu, kun tavallisuus yhdistetään mielenhäiriöisyyteen tai rikollisuuteen. Nuoret representoidaan toisaalta yhteiskunnallisten realiteettien uhreina ja toisaalta uhkana sekä muina, toisina. Tapaus Myyrmannia on kehystetty suomalaisissa päivälehdissä kahdella tavalla. Suomalaisessa yhteiskunnassa nähdään tapahtuneen muutoksia, joista nuorten lisääntyneet, käsittämättömät väkivallan teot johtuvat. Yhtäältä nähdään, että maailma, ja sen myötä myös Suomi, on muuttunut ja väkivallan lisääntyminen johtuu siitä. Toisaalta taas esitetään, että hyvinvointivaltion purku ei ole ollut kansan terveyttä ajatellen hyvä asia ja työmarkkinoiden koventuneet vaatimukset ahdistavat ihmisiä. Myös Internetin negatiivisia vaikutuksia sen käyttäjiin pohditaan melko laajasti. Pääkirjoitusten ja kolumnien muodossa käydystä yhteiskunnallisesta keskustelusta rakentuu vaade yhteiskunnan kehittämisestä ihmisiä ja heidän henkistä hyvinvointiaan paremmin tukevaksi. Tämän tuloksen valossa media toimii kansallisen moraalin vartijana ja suunnannäyttäjänä – eräänlaisena vahtikoirana siis.