Browsing by Author "Nevalainen, Johanna"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Nevalainen, Johanna (2008)
    Keskeinen talvisotaan liittyvä myytti on käsitys talvisodan hengestä, jonka mukaan yhteisen vihollisen edessä sisällissodan haavat umpeutuivat ja Suomen kansa yhdistyi. Yhtenäisyyden ilmauksena ja symbolina syntyivät miesyhteistyösopimukset: tammikuun kihlaus ja suojeluskuntasopimus. Niitä seurasi Lotta Svärd -järjestön ja Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton julkilausuma, jonka myötä liittyminen toisten järjestöihin oli mahdollista. Rajanylitys oli merkittävä sotaa edeltävällä ajalla toistensa kanssa vastakkaisiksi ymmärrettyjen järjestöjen kesken. Tutkielmassa tarkastellaan naisjärjestöjen roolia talvisodan aikaisen yksimielisyyden tuottamisessa. Sodan aikana paine kansan yksimielisyyteen oli suuri ja myös naisilta edellytettiin yhteistyötä. Tapaustutkimuksena käytetään Lotta Svärd -järjestön ja Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton yhteistyöjulkilausumaa, jonka kautta selvitetään millainen rooli naisilla oli talvisodan aikaisessa yhtenäisyydessä, millä tavoin se nähtiin eri naispiireissä ja lopulta koskiko talvisodan henki ainoastaan miehiä. Työssä selvitetään myös eri naisjärjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä ja niiden muutosta vuosien 1938–1940 ajalta, samoin tarkastellaan naisjärjestöjen näkemyksiä sodasta ja rauhasta. Naisjärjestöt on jaoteltu oikeistoradikaaleihin, konservatiivisiin, liberaaliporvarillisiin ja sosialidemokraattisiin naisiin. Lisäksi lotat ovat tarkastelussa omana ryhmänään. Lähtökohtana on tarkastella talvisotaa sukupuolittuneena sotana, jossa naisilla ja miehillä on omat sukupuolittain eriytyneet toimintakenttänsä. Tutkielman teoreettisena kehyksenä ovat feministisen kansainvälisen politiikan tutkijoiden, Cynthia Enloen ja Nira Yuval-Davisin, tutkimukset naisten roolista sodassa ja kansakunnassa. Työssä on käytetty myös uutta suomalaista feminististä kansainvälisen politiikan tutkimusta, jota työn puitteissa edustavat muun muassa Kirsi Mäki, Johanna Valenius ja Anne-Maria Marttila. Tutkielman keskeisimpiä arkistolähteitä ovat Lotta Svärd -järjestön ja Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton keskusjärjestöjen pöytäkirjat. Myös järjestöjen julkaisut ovat keskeistä lähdeaineistoa. Naisjärjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä on analysoitu naisjärjestöjen lehtien kautta. Niiden avulla on selvitetty myös järjestöjen näkemyksiä rauhasta sekä käsityksiä naisen roolista rauhan säilymisessä. Tutkielmassa osoitetaan, että naisjärjestöjen näkemykset ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä poikkesivat suuresti toisistaan sotaa edeltävällä ajalla, mikä vaikutti myös talvisodan aikaiseen yhteistyöhön. Tutkimustulosten mukaan naisjärjestöjen kesken ei koskaan syntynyt varsinaista ”naisten suojeluskuntasopimusta”, vaan kyse oli pikemminkin sukupuolijärjestelmän puitteissa tehdystä myötämielisestä eleestä. Julkilausuma myös merkitsi eri asioita eri naispiireille. Työläisnaiset halusivat korostaa, että julkilausuma ei merkinnyt omasta ideologiasta tai periaatteista luopumista. Osassa porvarillisia piirejä se nähtiin puolestaan kansallisen yksimielisyyden ja yhtenäisyyden osoituksena. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna talvisodan henki olikin pääasiassa miesten yhteisyyttä ja sodanaikainen yksimielisyys hyvin miehinen rakennelma.