Browsing by Author "Paasonen, Maria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Paasonen, Maria (2006)
    Tutkin työssäni työharjoitteluvaihdossa olleiden työelämätarinoita kansainvälisyyden valossa. Kansainvälisyys on noussut yhdeksi länsimaisen ihmisen elämää jäsentäväksi tekijäksi. Koska työmarkkinat ovat nyky-yhteiskuntien keskeisimpiä instituutioita, kansainvälisyyskin suodattuu työn läpi. Tutkimus kohdistuu ensinnäkin siihen, mitä merkityksiä kansainvälisessä työharjoittelussa olleet nuoret suomalaiset aikuiset itse kokemukselleen antavat ja katsovatko he siitä olleen hyötyä työmarkkinoille siirtymistä ja niillä etenemistä ajatellen. Toiseksi tarkastelen, mitä muita merkityksiä kansainvälisyydelle tässä yhteydessä annetaan. Tutkimus on tehty yhteistyössä kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn kanssa. Olen tutkimusta varten haastattelut kahtatoista CIMOn Finrpo-harjoittelussa ollutta nuorta aikuista. Olen analyysissa yhdistänyt kertomusrakenneanalyysin, teemoittelun ja tyypittelyn. Analyysimenetelmien punainen lanka on elämänkulullisuus. Kertomusrakenteita tarkastelemalla aineistosta saatiin yleiskuva ja pystyttiin kartoittamaan kertomusten yleiset piirteet. Teemoittelussa etsin työelämäkertomuksia yhdistäviä piirteitä ja tyypittelyn avulla jaottelin haastateltavat elämäntyylien mukaan. Kolme pääkeskustelua koskettavat työmaailmaa, siirtymiä ja kansainvälisyyttä. Työelämää tarkastelen pääasiassa Pierre Bourdieun distinktioteorian sekä Richard Sennettin, A.R. Hochschildin ja Antti Kasvion teosten avulla. Kotimaisen nuorisotutkimuksen puitteissa käytävä siirtymäkeskustelu on paikantanut tutkimukseni nuoruuden ja aikuisuuden sekä opiskelun ja työelämään täysipainoisesti siirtymisen rajankäyntien aikaan. Tutkimus keskustelee aiheesta muun muassa Tuula Gordonin, Elina Lahelman, Tarja Tolosen, Tero Järvisen sekä Rachel Thomson ym:n ja Karen Evansin ym:n kanssa. Kansainvälisyyttä tarkastelen lähinnä CIMOn (Pirjo Aalto, Irma Garam, Aaro Ollikainen) ja lisäksi Rachel Thomsonin ja Rebecca Taylorin tutkimusten kautta. Sijoitan nämä kolme teemaa elämänkululliseen näkökulmaan. Elämänkulkuja käsittelen Vilma Hännisen, Anni Vilkon, Markku Vanttajan ja Robert Atkinsonin viitoittamalla tiellä. Työ ja kansainväliset kokemukset ovat tärkeitä rakennuspalikoita elämänkulun muokkaamisessa. Se, millaisen kukin elämänkulustaan muokkaa ja ennen kaikkea millaisena sen muille esittää, määrittää yksilön paikan sosiaalisella kentällä. Haastatellut arvostavat kansainvälisyyttä sen humaanin olemuksen vuoksi, mutta tämän lisäksi vähintään yhtä tärkeäksi osoittautuu kansainvälisyyden mukana liitettävä status. Ulkomaan harjoittelulla nähtiin monia hyödyllisiä vaikutuksia kuten henkinen kasvu, tulevaisuudessa hyötyä poikiva pääoma, työkokemus, väylä seuraavaan työhön, näköalapaikka, meriitti ansioluettelossa, gradun teon edistyminen ja viimeinen irtiotto ennen oikeisiin töihin menemistä. Kansainvälisyys on yksi mahdollisuus erottautua, mutta tässä ryhmässä se ei enää yksinään siihen riitä. Erityisesti kokemuksen hyöty korostuu kansainvälisillä kentillä. Rakenneanalyysi antaa kuvan elämänkulun ja työelämätarinan etenemisestä tässä ryhmässä. Harjoittelu saatettiin kokea merkittävä etappina, urapolkuna tai välivaiheena. Ottaakseni huomioon taustatekijöiden ja kulttuurisen pääoman vaikuttavuuden harjoittelijoiden päätöksenteossa ja elämänvalinnoissa tyypittelin haastateltavat traditionalistiseen, individualistiseen, etsivään ja ajelehtivaan elämäntyyliin ja tarkastelin uratarinatyyppejä tässä valossa. Pääomien merkitys ilmeni elämäntyylin ja harjoittelulle annetun merkityksen sidonnaisuudessa taustatekijöihin. Yksi päällimmäisistä havainnoista aineistossani oli henkilökohtaisen kehityksen tärkeys elämänkulkua jäsentävänä tekijänä. Työelämätarina on henkisen kasvun osoitin ja osa elämäntyyliä. Liikkuva elämäntyyli on noussut tärkeäksi omakuvan, statuksen ja sitä myöten sosiaalisen menestyksen peilaajaksi.