Browsing by Author "Räty, Pekka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Räty, Pekka (2008)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan koko tieverkon ja sen osan liikennesuoritteen ja liikenteen muutoksen estimointia tieverkolta poimitun suppean mittauspistejoukon avulla. Tavoitteena on malli, jolla liikennesuorite saadaan estimoitua mille tahansa ajanjaksolle ja liikenteen muutos minkä tahansa kahden vertailukelpoisen ajanjakson välille. Lisäksi mallista pitää saada arvio tuotettujen estimaattien luotettavuudelle sekä otoskoko, jolla tavoiteltuun laatuun voidaan päästä. Sopivan mallin muodostamista varten työssä selvitettiin, millaisia mittauspisteistöön perustuvia liikenteen estimointimallcja eri Pohjoismailla on käytössä. Sen jälkeen jokaista mallia testattiin simuloimalla siten, että malleilla tuotettiin sarjat liikennesuoritteen, liikenteen muutoksen ja niiden keskivirheiden estimaateista, joita verrattiin keskenään. Otantakehikkona testauksessa oli Suomen päätieverkon homogeeniset liikennelaskentavälit ja niille sijoitettu kiinteiden laskentapisteiden verkosto. Tarkasteltu tieverkko jaettiin ticpiireittäin ositteisiin ja otokset poimittiin kiinteistä laskentapisteistä ositetun otannan mukaisesti kullekin mallille tyypillisellä tavalla. Otoskoko valittiin siten, että otokset saatiin vaihtelemaan simuloinnin otossarjoissa Otoskoko vakioitiin otossarjoissa vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. Tarkasteltavana olivat Suomen yhdistelty suhde-estimaattimalli, Norjan indeksimalli. Tanskan eroteltu suhde-estimaattimalli ja Ruotsin malli, joka on PPS-mallin erikoistapaus. Siinä osittect jaetaan alaositteisiin ja kustakin alaositteesta poimitaan PPS-menettelyilä yksi havainto. Ruotsin mallista tutkittiin kahta vaihtoehtoa, jotka muutoin olivat samat mutta toisessa otoksen muuttumista simuloinnin otossarjoissa hidastettiin satunnaislukujen kiinnittämisen avulla (PRN-menetelmä). Tarkasteltujen mallien lisäksi työssä muodostettiin uusi PPS-otantaan perustuva cstimointimalli, jota testattiin samalla tavalla kuin muita malleja. Testatuista malleista parhaaksi osoittautui uusi PPS-malli. Sillä pystyttiin tuottamaan kaikki halutut tunnusluvut sekä arviot niiden laadusta. Sen tuottama estimaattien laatu oli myös paras. Lisäksi se on helppo sovittaa nykyiseen liikcnnelaskentajärjestelmään ja se on myös hyvin joustava tieverkon osittelun ja tarkasteltavien ajanjaksojen valinnan suhteen. Tanskan yksinkertaiseen satunnaisotantaan perustuvaa mallia tarvittiin kuitenkin apuna riittävän otoskoon määrittämisessä. Ruotsin mallit olivat malleista kustannustehokkaimpia, koska niissä käytettiin parhaiten hyödyksi olemassa olevaa tietoa tieverkosta ja sen liikenteestä. Niiden tuottamien estimaattien luotettavuus oli kuitenkin heikoin, minkä lisäksi niiden muuntautumiskyky uusiin tilanteisiin oli vähäisin. Suomen ja Norjan mallit pärjäsivät testissä huonoiten, koska niiden tuottamien estimaattien laatua voitiin arvioida vain simuloimalla. Työssä käytettiin hyväksi Suomen nykyistä liikennclaskcntajärjestelmää ja siitä muodostettua tarkastelukehikkoa. Tiedot eri Pohjoismaiden mallijärjestelmistä saatiin pääasiassa haastattelemalla kunkin Pohjoismaan asiantuntijoita sekä tutustumalla maiden laskenta-ja estimointijärjestelmiä kuvaaviin dokumentteihin ja muistioihin. Suurin osa muistioista on kuitenkin julkaisemattomia ja luonnosmaisia PPS-mallin taustatiedot saatiin yleisestä otantateoriaa koskevasta kirjallisuudesta jota käytettiin hyväksi myös muiden mallien tulkitsemisessa.