Browsing by Subject "Saariaho, Kaija"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Karra, Auli (2007)
    Musiikin tekeminen ja esittäminen on perinteisesti ollut hyvin miehinen ala. Lähes kaikki länsimaisen taidemusiikin kaanoniin (arvostettujen teosten joukkoon) hyväksytyt säveltäjät ovat miehiä. Naisten mahdollisuudet opiskella tai tehdä musiikkia ovat kautta aikojen olleet oleellisesti miehiä huonommat, ja heidät on erilaisten syrjivien käytäntöjen varjolla lähes täysin sivuutettu musiikin historiankirjoituksessa. Vaikka tasa-arvo on monilla yhteiskunnan aloilla edennyt, musiikkielämä on edelleen säilynyt hyvin miesvaltaisena. Tutkielmani selvittelee sukupuolen rakentumista suomalaisen musiikkielämän toimijoista kirjoitetuissa jutuissa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii feministisen mediatutkimuksen perinne, erityisesti Judith Butlerin ajatukset sukupuolesta konstruktiona, joka on läpeensä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti rakentunut. Kaikki mitä sukupuolella ymmärrämme, on performatiivisesti tuotettua. Sukupuolta esittämällä teemme näkyväksi ja uusinnamme sitä mitä pidetään sukupuolena. Tutkimuksen päähenkilöinä ovat säveltäjä Kaija Saariaho, kapellimestari-säveltäjä Esa-Pekka Salonen, oopperalaulaja Karita Mattila ja viulisti Pekka Kuusisto. Heistä jokaisesta aineistossani on mukana 4-5 laajaa henkilökuva-tyyppistä lehtijuttua, jotka on julkaistu suomalaisissa päivä-, iltapäivä- ja aikakauslehdissä. Aineiston analyysissa käytän löyhästi diskurssianalyysia, ja siihen liittyvää ajatusta kielestä käytännöllisiä seurauksia tuottavana välineenä. Sen puitteissa analysoin sekä teksteissä niiden päähenkilöistä kerrottuja tarinoita että niiden esittämisessä käytettyjä kielellisiä keinoja, erityisesti metaforia. Jokaiselle tutkimukseni päähenkilölle muodostuu aineiston teksteissä omanlaisensa rooli. Heidän elämästään kerrotut tarinat, ristiriidat joiden varaan jutut rakentuvat ja jopa kielelliset piirteet toistuvat jutusta toiseen. Kaija Saariaho esitetään yksinäisenä taiteilijanerona, Esa-Pekka Salonen etsii tasapainoa kapellimestarin ja säveltäjän rooliensa välille, Karita Mattila nähdään myyttisen suomalaisuuden kautta, ja Pekka Kuusisto sukunsa perinteen jatkajana. Aineistoni teksteissä näkyvät musiikkimaailman edelleen hyvin miehiset valtarakenteet ja ajattelutavat, jotka liittyvät perinteisiin tapoihin käsitteellistää itse musiikkia. Naiset mielletään passiivisiksi ja emotionaalisiksi, kun miehet ovat aktiivisia ja rationaalisia. Tekstit toistavat ajatusta, että vain mies voi olla menestyvä säveltäjä tai muusikko. Naisten on aina tehtävä enemmän töitä menestyäkseen, ja sittenkin heidät nähdään vain poikkeustapauksina. Tekstit palaavat yhä uudelleen musiikkielämän ikuisiin kiistakysymyksiin esimerkiksi musiikin autonomisuudesta tai tekniikan ja musikaalisuuden suhteesta. Nämä keskustelunaiheet ovat jo valmiiksi sukupuolittuneita ja toistavat vanhoja miehisiä valtarakenteita.