Browsing by Author "Törnqvist, Vappu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Törnqvist, Vappu (2005)
    Työn tavoitteena on osana poliittisen konsumerismin tutkimusta selvittää kuluttajien asenteita sosiaalisesti eettisempää matkailua ja mahdollista Reilun kaupan merkkijärjestelmää kohtaan. Tutkimuksen teoreettinen aihepiiri sijoittuu laajempaan keskusteluun uusista politiikan osallistumismuodoista. Eettisen kuluttamisen tarkastelu poliittisena hyveenä on politologian piirissä kiistanalainen lähestymistapa ja edellyttää uudenlaista käsitystä poliittisesta identifikaatiosta ja toimintatyylistä. Tässä työssä kansalaisten osallistuvaa toimintaa lähestytään arkipolitikoinnin sekä yksilöllistyneen kollektiivisen toiminnan käsitteillä. Työn merkittäviä teoreettisia lähtökohtia ovat riskiyhteiskunnan teoria, diskursiivinen demokratiamalli sekä kosmopoliittinen kansalaisuuskeskustelu. Osana teoreettista pohdintaa käsitellään myös poliittisen konsumerismin ja liberalismin välisiä yhtymäkohtia ja ristiriitaisuuksia. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Micheletti 2003; Bang 1998; 2004; Tobiasen 2004; Delanty 2000; Beck 1998; Young 2000 sekä Dryzek 2000. Työn empiirinen osa koostui kyselytutkimuksesta matkailualan tapahtumassa - Matka 2005 - Helsingin Messukeskuksessa. Kyselyyn osallistui 150 vapaaehtoista. Tutkimuksen kohteena olivat asenteet reilumpaa matkailunkuluttamista kohtaan. Yleisiksi asenteiksi, jotka kannustavat oikeudenmukaisempaan matkailukäyttäytymiseen luettiin huolestuneisuus matkailun hyötyjen jakautumisesta sekä vastuu matkailuympäristön eettisyydestä. Tutkimuksessa käyttäytymistä pyrittiin todentamaan soveltamalla Ajzenin asenne- ja käyttäytymisteoriaa, johon lisättiin eettisen identiteetin ilmaisua mittaava ulottuvuus. Tulosten käsittelyssä käytettyjä analyysimenetelmiä olivat ristiintaulukointi, muuttujien välisen tilastollisen merkitsevyyden määrittäminen khin neliö -testin avulla, Mann-Whitneyn U-testi ja Kruskal-Wallisin yksisuuntainen varianssianalyysi, sekä summamuuttujien muodostaminen faktorianalyysin avulla. Suomalaisten matkailijaprofiili on varsin kaksijakoinen. On eettisiin toimintatapoihin ja arvomaailmaan tottuneita ja sitoutuneita matkailijoita, vaikka valtaosa kuluttajista ei suosi eettisiä matkailupalveluja. Asenne kuluttajien valintoja ohjaavia eettisiä tuotemerkkejä kohtaan oli kuitenkin myönteinen. Merkitsevästi kiinnostuneita olivat matkailijat, jotka olivat aiemmin etsineet eettisiä matkailupalveluja. Myös huoli matkailun taloudellisten hyötyjen kohdentumisesta ilmeni kiinnostuksena eettisiä matkailupalveluja kohtaan yleensä sekä kiinnostuksena eettistä tuotemerkkiä kohtaan. Eettisesti suuntautuneet arvioivat myös sosiaalisen ympäristön mielipiteen eettisyyteen kannustavana. Kiinnostusta reilumpaa matkailua kohtaan lisäsi myös käsitys siitä, että on kuluttajana velvollinen toimimaan eettisemmän matkailuympäristön puolesta. Eettisesti suuntautuneiden matkailjoiden mielestä oli kuitenkin vaikea toimia eettisesti, sillä informaatiota eettisen matkailupäätöksen tekemiseksi ei ole riittävästi tarjolla. Kirjallisuuden pohjalta hahmottuu kuva globaalista "kuluttajakansalaisesta", johon kuuluu yksilöllisten kulutusvalintojen kyseenalaistaminen kestävän kehityksen näkökulmasta sekä maailmankansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Kuluttajakansalaiset osallistuvat avoimeen keskustelujulkisuuteen vaihtoehtoisen julkisuuden avulla: boikotoimalla, kampanjoimalla eettisten tuotteiden puolesta tai sitoutumalla eettisten tuotemerkkien seuraamiseen. Kantaa yhteisiin ongelmiin otetaan yksilöinä - habermasilaisittain "järkeään käyttävinä kansalaisina" - eikä kollektiivisina edunsaajina. Survey-tutkimuksessa löydetään yhtymäkohtia riskiyhteiskunnan teorian sekä arkipolitikoinnin kanssa, jotka korostavat yksilöllisten valintojen maailmaa ja ratkaisuvastuuta. Diskursiiviseen demokratiamalliin liitettäviä poliittista kansalaisuutta tukevia seikkoja oli vähemmän, sillä matkailijoiden valintoja kuvasi tietty atomistisuus. Eettisiä valintoja helpottavien merkkijärjestelmien kannattamista ja seuraamista matkailupalveluiden tuotannossa ja kuluttamisessa voidaan kuitenkin pitää alustavana osoituksena julkisesta mielipiteenilmaisusta.