Browsing by Author "Töyli, Jenni"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Töyli, Jenni (2006)
    Suomen muuttoliikkeen pääasiallinen suunta on ollut useita vuosia maaseudulta kaupunkiin, suuriin kasvukeskuksiin. Tästä huolimatta on aina ollut ihmisiä, jotka muuttavat vastakkaiseen suuntaan – maaseudulle. Vastavirtaan muuttajia ja tämän ryhmän sisällä erityisesti maaseudun paluumuuttajia on kuitenkin tutkittu Suomessa vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 1) millaisena paluumuuttoprosessi näyttäytyy kertomusten kontekstissa? ja 2) mitä yksilöllisiä merkityksiä paluumuuttajat antavat paluumuutolleen? Tutkimuksen lähtökohtana on narratiivisen lähestymistavan ydinajatus, jonka mukaan kertomukset tarjoavat väylän kertojien kokemusten ja niiden merkitysten tarkasteluun. Narratiivisuuden lisäksi tutkimuksen teoreettisena taustana on aikaisempi muuttoliikekirjallisuus. Aineisto koostuu 14 paluumuuttajan kertomuksesta, joista 13 on tuotettu suullisesti haastatteluissa ja yksi on kirjallinen kertomus paluumuutosta. Kertomuksissa paluumuuttoa tarkastellaan pitkäaikaisena prosessina, joka alkaa tilanteesta ennen paluumuuttoa ja päättyy paluumuuton jälkeisiin tapahtumiin. Analyysi perustuu Apon (1990) juonirakenneanalyysiin ja Hännisen ja Koski-Jänneksen (1999) kertomusmuotoisen aineiston analyysissa käyttämään menetelmään. Analyysin pohjalta on muodostettu kuusi paluumuuttajan tarinaa. Tulosten raportoinnin ensimmäisessä osassa tarkastellaan näiden kuuden tarinan kulkua ja niissä esiin tulleita merkitysjäsennyksiä tarina kerrallaan. Toisessa osassa paluumuuttajien tarinat kootaan yhteen ja niitä tarkastellaan myös aikaisemman muuttoliiketutkimuksen valossa. Tarinoissa paluumuutto näyttäytyy monin eri tavoin etenevänä prosessina ja sille annetaan tarinoissa erilaisia merkityksiä. Paluumuutto voidaan hahmottaa yksittäisen tapahtuman sijasta osaksi ihmisen laajempaa elämäntarinaa. Paluumuutto voidaan kokea luonnollisena ratkaisuna, paluuna merkitykselliseen paikkaan, aikaisemmasta poikkeavan tai ihanteellisena pidetyn elämän mahdollistajana tai elämän välivaiheena. Paluumuutto voi olla pitkään suunniteltu, muuttuneen elämäntilanteen mahdollistama ratkaisu tai nopean päätöksenteon tulos. Paluumuuton taustalla ei ole yksittäistä tekijää, vaan monet motiivit vaikuttavat sen toteutumiseen. Ne voivat liittyä sosiaalisiin suhteisiin, asuntoon, juuriin, henkilön muuttuneeseen elämäntilanteeseen, sopeutumisvaikeuksiin muualla tai työn saantiin. Paluumuuton jälkeinen aika saa ison aseman kertomuksissa. Sosiaaliseen elämään ja sosiaalisiin suhteisiin liitetyt merkitykset korostuvat paluun jälkeisissä kokemuksissa. Lisäksi kerrotaan erityisesti luonnon ja maaseutuympäristön tarjoamista elämyksistä ja mahdollisuuksista sekä myös palveluista. Useimmat tarinat luovat kuvaa paluumuutosta menestystarinana esimerkiksi kuvailemalla niitä vaikeuksia, joiden kautta omaa paikkaa kotiseudulla on jouduttu puolustamaan.