Browsing by Author "Yijälä, Anu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Yijälä, Anu (Helsingin yliopisto, 2012)
    This dissertation research focused on the pre-migration stage of the migration process and, specifically, the action period, which starts from making a decision to move abroad and lasts until the actual move. The research further developed the concept of pre-acculturation, that is, the active process that voluntary migrants in particular go through during the preparatory stage of migration process. As studies on pre-acculturation are still rather scarce, the theoretical background of the research was formulated by applying both previous (mostly post-migration) acculturation and expatriate literature, and completing them with social psychological theories of intergroup relations, and organizational psychology. The present research concentrated on the pre-acculturation of two groups of skilled voluntary migrants preparing to move to Finland: ethnic (re)migrants and their family members from Russia and self-initiated foreign employees (SFEs) recruited to the European Chemicals Agency. The results of the research indicate that immigrant acculturation is a complex process that begins already at the pre-migration stage and involves at least four different dimensions of pre-migration adaptation among voluntary migrants. First, the research showed that integration was the most preferred pre-migration acculturation orientation among ethnic migrants. The following factors were associated with the formation of acculturation orientations: participants general well-being, degree of Russian identification, support for multicultural ideology, and perceptions of the acculturation expectations of future hosts. Second, it was shown that ethnic migrants pre-acculturative stress largely depended on their expectations of post-migration adaptation. These expectations were developed through direct and indirect pre-migration contact with, as well as knowledge about, the society of immigration. Third, it was shown that ethnic migrants anticipated socio-cultural adaptation was related to their familiarity with the country of immigration, the openness to change value, and perceived value congruence between migrants personal values and the perceived values of typical hosts. Finally, previous international work experience, perceived organizational prestige and support, as well as the quality of contact with Finns during recruitment simultaneously predicted various dimensions of SFEs pre-migration adaptation (psychological, socio-psychological and work adaptation). These connections were mediated by European identification, self-esteem and relocation stress. Altogether, the results point to the crucial role of early contact experiences of potential migrants with future home country nationals. According to the results, it is essential to identify the expectations and beliefs related to potential migrants pre-acculturation orientations and pre-migration adaptation, including stress reactions prior to migration. Moreover, the results speak to the importance of psychological resources and preparedness for a successful pre-acculturation. This dissertation research emphasizes that the pre-migration stage in general and pre-acculturation of voluntary migrants in particular should be given more attention in both acculturation and expatriate literature. A proper understanding of pre-acculturation is seen as a means of promoting the most adaptive acculturation profiles at the earliest stage of migration.
  • Yijälä, Anu (2007)
    Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tuoretta tietoa opiskelijoiden samastumisesta yliopistoyhteisöönsä. Tutkimuksessa tarkasteltiin organisaation koetun oikeudenmukaisuuden merkitystä samastumiskohteen houkuttelevuuteen vaikuttavana tekijänä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena pidettiin eri kohteisiin samastumisen akateemisten seuraamusten tarkastelua. Huomion kohteena olleiden ilmiöiden välisistä yhteyksistä muodostettiin teoreettinen oletusmalli, jonka toimivuutta testattiin korkeakouluopiskelijoista koostuneessa aineistossa (N=650). Aineisto kerättiin Internet-kyselynä lokakuussa 2004. Vastaajat olivat Helsingin yliopistossa perustutkintoaan suorittavia, juuri kolmannen lukuvuotensa aloittaneita käyttäytymistieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoita. Vastausprosentti oli tasan 60. Tutkimuksen teoriaosa koostuu työn pääasiallisen näkökulman, sosiaalisen identiteetin lähestymistavan, ja organisaation koetun oikeudenmukaisuustutkimuksen, sekä käsillä olevan työn kannalta olennaisen aiemman tutkimuksen esittelystä. Teoriaosan synteesinä kuvataan näitä tutkimusperinteitä yhdistävä ryhmään kiinnittymisen malli, jonka mukaisiin olettamuksiin käsillä olevaa tutkimusta johdattaneet hypoteesit ja niiden perusteella muotoiltu oletusmalli pitkälti perustuvat. Lisäksi oikeudenmukaisuuden vaikutusten lähdemalli kannattelee teoreettisesti oletusmallissa kuvattuja yhteyksiä. Aineiston analysointi tapahtui pääkomponenttianalyysin, lineaarisen regressioanalyysin sekä hierarkkisen regressioanalyysin avulla. Saadut tulokset olivat odotetun suuntaisia. Omaan tieteenalaan ja koko Helsingin yliopistoon samastuminen osoittautuivat toisistaan empiirisesti erillisiksi samastumisen muodoiksi. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuutta ei pystytty erottamaan menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta, mistä syystä tutkimuksessa käytettiin laajennetun menettelytapojen oikeudenmukaisuuden käsitettä. Omaan tieteenalaan samastumisen akateemiset seuraustekijät olivat poikkeuksetta positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi omaan tieteenalaan samastuminen välitti laajennetun menettelytapojen koetun oikeudenmukaisuuden ja opintojen etenemisen sekä akateemisen sosiaalisen osallistumisen välisiä positiivisia yhteyksiä tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Koko yliopistoon samastuminen paljastui yllättäen opintojen etenemistä hidastavaksi tekijäksi ollessaan negatiivisessa yhteydessä opintojen etenemiseen. Työssäkäynti ei suoranaisesti vaikuttanut opintojen etenemiseen. Tämän tutkimuksen tärkeimmäksi johtopäätökseksi katsotaan yliopistoyhteisöön samastumisen monikohteisuuden toteaminen erityisesti siitä syystä, että nimenomaan tieteenalaan samastumisella voitiin parhaiten selittää tätä samastumiskohdetta vastaavalle tasolle suuntautuvia akateemisia seuraustekijöitä. Tutkimuksen tulosten perusteella eri samastumiskohteisiin liittyvät yhteydet olisi tärkeää ottaa huomioon, kun suunnitellaan niitä keinoja ja tapahtumia, joiden kautta opiskelijoiden samastumista omaan opiskelupaikkaansa pyritään edistämään. Tutkimuksen lähteet olivat monipuolisia, aihepiirin asiantuntioiden tekemiä tutkimuksia. Valtaosa tutkimuksessa käytetyistä artikkeleista oli peräisin kansainvälisistä, 2000-luvulla julkaistuista alan aikakausilehdistä.