Browsing by Author "Yliruokanen, Kaisa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Yliruokanen, Kaisa (2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista huumevalistusta sekä huumeisiin liittyviä tiedontarpeita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nykyisen huumevalistuksen hyviä ja huonojaa puolia internetissä käytävien huumeita käsittelevien keskusteluja pohjalta. Samalla tavoitteena on myös löytää huumeisiin liittyviä tiedontarpeita. Aineistona on käytetty Terveyden edistämisen keskuksen ylläpitämiä puolitotuus.com-internet -sivustolla käytäviä keskusteluja. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineiston analyysi on suoritettu sisällönanalyysin avulla. Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet. Huumevalistus ja huumepolitiikka eivät pääse tavoitteeseensa: Huumeista vapaaseen yhteiskuntaan. Enemmistö suomalaisista vastustaa huumeita ja heidän mielipiteensä määrittävät käydyn keskustelun. Narkofobia vaikeuttaa itse asian hoitamista. Tässä tutkimuksessa tietoa haetaan huumeisiin liberaalisti suhtautuvien näkökannalta. Myös mahdollinen huumeiden käyttäjä saa nyt äänensä kuuluville. Tutkimuksessa tarkastellaan huumeiden erilaisia käyttötapoja kuten huumeiden kokeilu-, ongelma- ja viihdekäyttöä. Ennaltaehkäisevän päihdetyön näkökulmasta tutkimuksessa tärkeä osa on kaksisuuntaisella valistuksella ja varhaisella tunnistamisella. Valistusta tarkastellaan huumehaittojen ehkäisytypologian mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hyvään huumevalistukseen kuuluvat interaktiivinen ja kaksisuuntainen valistus, realistisuus ja valistajan asiantuntijuus. Päihdevalistuksen tulisi myös olla yhtenäistä eikä valistuksessa enää tulisi pitäytyä tupakka-, alkoholi- ja huumevalistuksen eriyttämisessä. Huonon huumevalistuksen piirteiksi osoittautuivat valehtelu, epärealistisuus, yksisuuntainen ylhäältä alaspäin annettava valistustieto, ristiriitaisuus ja valistajaan epäasiantuntijuus. Huumeisiin liittyviä tiedontarpeita oli monenlaisia ja niistä oli mahdollista muodostaa neljä eri tiedontarvealuetta, jotka olivat huumeiden käyttöön liittyvä tiedontarve, laki- ja oikeusturvakysymykset, terveys ja huumeen hankinta. Hyvän huumevalistuksen mallista ja huumeisiin liittyvistä tiedontarpeista muodostui tehokkaan valistuksen malli, jossa otetaan myös huomioon huumeiden käyttötavat ja tutkijan rooli. Jatkotutkimuksen harteille jää mallin testaaminen käytännössä. Jatkotutkimuksen tarve tuli esille myös pohdittaessa sosiaalihuollon asemaa internetissä. Sosiaalihuollon osittainen siirtäminen internetiin, telemaattiset palvelut ja tekoälyn hyödyntäminen voivat olla tulevaisuuden sosiaalipolitiikkaa. Tutkimuksen keskeisin painettu teos oli Kontulan (2002) toimittama ”Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa”. Kaksisuuntaisen valistuksen käsitteen uutuudesta sekä tutkimusnäkökulman tuoreudesta johtuen myös lehtiartikkeleilla oli tärkeä asema. Tutkimuksen tärkeimmät viitatut henkilöt ovat Matti Piispa, Kati Rantala, Mikko Salasuo ja Pauliina Seppälä.