Browsing by Author "Yrjölä, Heikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Yrjölä, Heikki (2009)
    Ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden väheneminen sekä niiden hinnan nousu ovat aiheuttaneet sen, että kiinnostus uusiutuvia energiavaroja kohtaan on kasvanut huomattavasti viime vuosien aikana. Peltobioenergian käyttö on ollut vähäistä Suomessa mutta sen käyttö on yleistymässä. Bioenergiakasveista ruokohelven viljely on lisääntynyt Suomessa merkittävästi, koska se on satoisin energiakäyttöön tarkoitetuista heinäkasveista. Ruokohelven pääasiallinen käyttötarkoitus on polttaminen voimalaitoksissa silputtuna ja sekoitettuna pääpolttoaineeseen eli esimerkiksi turpeeseen tai hakkeeseen. Jotta ruokohelven lämpöarvo tai muut ominaisuudet eivät heikentyisi, niin varastointi tulisi suorittaa oikein. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää optimaalisin varastointimuoto ruokohelpipaaleille. Työ aloitettiin perustamalla erilaisia koevarastoja pyörö- ja suurkanttipaaleille. Koevarastoinnin tarkoituksena oli kokeilla erilaisten kate- pohjamateriaalien sekä niiden yhdistelmien vaikutusta paalien kosteuspitoisuuksiin viiden kuukauden aikana sekä laskea varastointikustannukset eri varastotyypeille. Tutkimuksessa mukana olleet katemateriaalit olivat aumamuovi, kevytpeite, peitepaperi sekä peittämätön versio. Pohjamateriaaleina tutkimuksessa käytettiin aumamuovia, trukkilavoja sekä paljasta maata. Tavoitteena oli myös selvittää kolmen erilaisen kannettavan pikakosteusmittarin tarkkuus verrattuna uunikosteuteen. Vertailussa mukana olleet mittarit olivat: Wile 25 Digital, Haymatic Digital ja DICKEY-john. Katemateriaaleista parhaaksi ratkaisuksi osoittautui aumamuovi. Se ei päästänyt vettä lävitseen eikä myöskään kondensoitumista havaittu tutkimuksen aikana. Kustannuksia tarkasteltaessa aumamuovi oli ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto vertailluista vaihtoehdoista. Pohjamateriaaleista trukkilavat olivat paras vaihtoehto ruokohelpipaalien varastointiin. Aumamuovi sekä paljas maa keräsivät vettä ja kastelivat paaleja alaosastaan. Mittarivertailussa tarkimmaksi kannettavaksi pikakosteusmittariksi osoittautui Wile 25 Digital paalien kosteuden ollessa alle 20 %. Mittarin tarkkuus ei kuitenkaan ollut riittävä tarkkojen mittausten suorittamiseen. Kestoltaan alle viiden kuukauden varastointiaikoina lappeelleen varastoituja pyöröpaalivarastoja ei ole taloudellisesti järkevää peittää eikä niiden alle tarvitse asettaa pohjamateriaalia. Sen sijaan suurkanttipaalivarastot tulisi peittää myös lyhytaikaisen varastoinnin aikana, koska suurkanttipaalit ovat huomattavasti herkempiä kastumaan kuin lappeelleen varastoidut pyöröpaalit. Varastointiajan ollessa yli viisi kuukautta molemmat varastotyypit tulisi peittää aumamuovilla sekä pohjustaa varastot trukkilavoilla tai muulla sellaisella materiaalilla joka pitää alimmat paalit pois märästä maasta.