Browsing by Subject "abortti - vammaisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Jallinoja, Piia (2002)
    Tutkimuksen aiheena on geeniseulontojen, geenitestien ja näihin liittyvän perinnöllisyysneuvonnan käyttöönotto suomalaisessa terveydenhuollossa 1990-luvulla, ts. kliininen genetiikka. Tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin myös genetiikkaan liittyvää lääketieteen etiikkaa vuodesta 1970 vuoteen 2000 sekä sikiötutkimusten ja sikiön vammaisuuden vuoksi tehtyjen abortin, ns. selektiivisten aborttien erityiskysymyksiä. Tutkimus muodostuu viidestä alkuperäisjulkaisusta sekä yhteenvetoartikkelista. Tutkimusaineistot on kerätty kyselylomakkeilla (väestökysely ja kysely kätilöiden ja terveydenhoitajien keskuudessa), haastattelemalla suomalaisten geeniseulonta- ja perinnöllisyysneuvontahankkeiden työntekijöitä (lääkärit, terveydenhoitajat, kätilöt, psykologit) sekä keräämällä näihin hankkeisiin liittyvä tekstiaineisto. Valtaosa suomalaisista, niin tavallisista kansalaisista kuin asiantuntijoistakin, hyväksyy geenitestien käytön, mutta on myös huolissaan testeistä ja seulonnoista sekä näihin liittyvistä tulevaisuudennäkymistä. Erityisesti selektiivinen abortti nähdään vaikeana ja jopa ratkeamattomana kysymyksenä. Tämä heijastalee sikiön asemaan liittyviä ristiriitaisuuksia. Lääketieteen piirissä genetiikkaan liittyviä ongelmia on pyritty ratkaisemaan lisääntyvässä määrin mm. kehittämällä eettisiä suosituksia, perustamalla eettisiä toimikunta ja herättämällä keskustelua etiikasta. Tällaisissa ohjeistoissa testien vapaaehtoisuus ja yksilöiden autonomia ovat tulleet yhä keskeisimmiksi. Tilanne on kuitenkin paradoksaalinen: toisaalta eettisiä sääntöjä toivotaan kehitettävän yhä enemmän, toisaalta ne jäävät pakosta pinnallisiksi, sillä niiden on oltava joustavia suhteessa uusin tieteellisiin keksintöihin ja yksilöiden elämäntilanteisiin. Lopullinen moraalinen vastuu valinnoista ja niiden seurauksista jääkin yksilölle. Valinnanvapautta voikin pitää jopa imperatiivina. Yksilön tekemää valintaa yritetään terveydenhuollossa helpottaa jakamalla hänelle mahdollisimman neutraalia informaatiota sairauksista, testeistä ja vaihtoehdoista. Asetelma ei kuitenkaan tyhjene faktuaaliseen tietoon, vaan yksilölle avautuu loputon sarja kysymyksiä hyvästä elämästä, vammaisuudesta, vanhemmuudesta, vastuusta ja vapaudesta. Vapaan valinnan periaate tiukimmillaan edellyttäisi, että yksilö - esimerkiksi raskaana oleva nainen - yksin punnitsisi moraalista valintaansa suhteessa sikiöönsä. Näin ei kuitenkaan tapahdu: autonomiseen valintaan sekoittuu väistämättä toiveita, sääntöjä, testituloksia ja niiden tulkintoja, kustannus-hyöty laskelmia ja monenlaista informaatiota niin terveydenhuollossa kuin tiedotusvälineissä.