Browsing by Subject "haastattelututkimus - kokemukset - terveyspalvelut"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Immonen, Juha (2000)
    Tutkimuksen aiheena on mielenterveyspalvelut Helsingissä ihmisten kokemina. Aineistona on ollut neljätoista teemahaastattelua. Haastateltavat ovat olleet hoidossa olleita potilaita, omaisia ja työntekijöitä. Lisäksi on käytetty tilastoja sekä kirjallisuutta. Mielenterveyspalvelut ovat muuttuneet koko maassa paljon. Vielä 80-luvulla pyrittiin kehittämään avohoitoa yhdessä sairaalapaikkojen vähentämisen kanssa. Helsingissä on viimeisenä viitenätoista vuotena vähennetty psykiatrisia sairaalapaikkoja lähes 70 %. Eri tutkimusten mukaan samaan aikaan ei ole kuitenkaan siirretty resursseja avohoitoon. Tästä on seurannut huomattavia ongelmia koko hoitojärjestelmälle sekä psykiatrisille potilaille että heidän omaisilleen. Sairaala- ja avohoito tarvitsevat sisällöllistä kehittämistä kuten kotiin tulevien palvelujen luomista. Avohoito tarvitsee tuekseen myös parempia asumispalveluita. Helsingissä on pulaa etenkin ympärivuorokautisesti valvotuista palveluasunnoista. Avohoidossa olevat potilaat ovat yhä huonokuntoisempia, minkä vuoksi esimerkiksi Niemikotisäätiön asumis- ja kuntoutuspalvelut ovat täynnä. Yksityisiä hoitokoteja, joiden ongelmana on usein sijainti, valvonta ja hoidon laatu, on syntynyt täydentämään julkisia palveluja. Entistä useampi psykiatrinen potilas tarvitsee myös sosiaalihuollon palveluita. He jäävät kuitenkin muita vammaisryhmiä useammin ilman vammaispalvelujen etuuksia niin Helsingissä kuin koko maassakin. Kotipalvelujen merkitys kasvanee avohoidossa. Mielenterveystyö on muutakin kuin vain sairaalapaikkoja. Sairaala- ja avohoitopalvelujen rinnalle tarvitaan epäilemättä vertaistukea ja vapaaehtoistyötä. Mielenterveysongelmaisten suurimpia ongelmia ovat nimittäin yksinäisyys, eristäytyneisyys ja taloudelliset ongelmat. Psyykkisesti sairaiden ja heidän omaistenkin järjestäytyminen on vielä kesken. Mielenterveysongelmiin liittyvät asenteet ja pelot ovat kuitenkin hidastaneet heidän toimintaansa. Helsingissä on vältytty räikeimmiltä seuraamuksilta, joita sairaalapaikkojen vähentämisestä on ollut ulkomailla. Esimerkiksi USA:ssa psykiatristen kehitys on johtanut laajaan psykiatristen potilaiden asunnottomuuteen. Avohoito on kuitenkin lisännyt Helsinkiläisessäkin katukuvassa mielenterveysongelmaisten määrää. Jos psykiatrisia sairaalapaikkoja vielä vähennetään, ulkomaiset kokemukset saattavat olla totta myös täällä. Kehitykseen vaikuttavat lisäksi pääkaupunkiseudulle suuntautunut voimakas muuttoliike ja kasvava huumeongelma.