Browsing by Subject "identifikaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Järvinen, Suvi (2004)
    Tutkimuksen lähtökohtana oli sosiaalisten suhteiden uusien rakentumisen mahdollisuuksien tarkastelu globalisoituvassa maailmassa. Tutkimuskohteena oli globaalin opiskelijajärjestö Aiesecin transnationaalin yhteisöllisyyden retorinen rakentuminen. Tutkimus sai alkunsa havaitusta ristiriidasta Aiesecin sisäisten kansallisten erojen häivyttämisen ja korostamisen välillä. Laajahkon teoriakatsauksen ja Aiesec-yhteisön sosiaalisen verkoston kartoituksen jälkeen tutkimuksessa keskityttiin analysoimaan Aiesecin transnationaalin yhteisöllisyyden retorista rakentumista järjestön www-sivujen teksteissä. Tutkimuksessa analysoitiin Kenneth Burken retoriikka-analyysin välineitä apuna käyttäen sitä, minkä tekijöiden varaan Aiesecin transnationaali yhteisöllisyys rakentuu ja mikä merkitys yhteisön sisäisille kansallisille eroille annetaan. Tutkimuksesta kävi ilmi, että sosiaalisen verkoston tasolla Aiesecia voi pitää transnationaalina yhteisönä vaikkakin järjestön organisoitumisessa kansallisiin jäsentoimikuntiin on edelleen tiettyä internationalistista sävyä. Yhteisön jokapäiväinen toiminta ja yhteydenpito osoittautui kuitenkin olevan irrallista kansallisvaltioista ja näin ollen tietyn pintarakenteen internationalismi ei näyttänyt estävän yhteisön transnationalistista luonnetta. Symbolisella tasolla Aiesecin yhteisöllisyys osoittautui luonteeltaan hyvin globalistiseksi. Yhteisöllisyys rakentui kansallisten suhteiden sijaan esimerkiksi järjestön globaalisti yhtenevän toiminnan, yhteisöidentiteetin, yhteisön jäsenten nuoruuden, opiskelijan statuksen, epä-poliittisuuden, innostuneisuuden ja aktiivisuuden, kosmopoliittisen asenteen, itsensä kehittämisen halun ja yhteisesten uskonnollisten kaltaisten kokemusten varaan. Kansallisten erojen korostuneisuuden ja merkityksettömyyden väliselle ristiriidalle löytyi tutkimuksessa selkeä logiikka. Kansalliset ja paikalliskulttuurit näyttäytyvät Aiesec-puheessa jonakin mielenkiintoa herättävänä ja opittavissa olevana, mutta ei transnationaalin yhteisön kiinteyttä uhkaavana. Se, mikä kansallisen monimuotoisuuden kautta yhdistää Aiesecin jäseniä toisiinsa oli kosmopoliittisen kiinnostunut asenne toisia kulttuureita kohtaan. Yhteisön sisäinen kulttuurinen moninaisuus nähtiin tärkeänä välineenä yhteisön tavoitteiden saavuttamiselle -yksilöiden oppimiselle ja kehittymiselle ja siten yhteiskuntaan positiivisesti vaikuttamiselle. Kuitenkin huolimatta kosmopoliittisesta halusta tutustua “toisiin” kulttuureihin ja riippumatta siitä, että yksilöiden avoimuuden tärkeyttä korostetaan, osoittautui Aiesec-yhteisölläkin olevan havaittavissa omat rajansa ja ennakkoluulonsa yhteisön ulkopuolisia kohtaan. Kosmopoliittisuus Aiesecissa ei siten ole täysin avointa suhtautumista esimerkiksi ”toisiin” ajattelutapoihin. Vaikka Aiesecin jäsenten keskuudessa esiintyy paljon kiinnostuneisuutta toisia paikalliskulttuureita kohtaan oman yhteisönsä sisällä, ei sama avoimuus kohdistu kaikkiin yhteisön ulkopuolisiin ihmisiin. Keskeisimmistä lähteistä mainittakoon Paul Kennedyn & Victor Roudometofin “Communities Across Borders under Globalising Conditions: New Immigrants and Transnational Cultures” (2001), Martin Albrown “The Global Age” (1996), Ulf Hannerzin “Transnational Connections. Culture, People, Places” (1996) sekä Steven Vertovecin “Transnational Social Formations: Towards Conceptual Cross-fertilization” (2001).