Browsing by Subject "laadullinen analyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Raittila, Laura-Maija (2001)
    Tutkielma käsittelee Ekan säästökassan romahdusta lokakuussa 1993 ja sen raportointia televisiouutisissa. Tutkin aihetta Yleisradion ja MTV:n uutislähetysten kautta. 12 päivän otosjakson uutislähetykset on analysoitu laadullisesti, tutkielmaa varten kehitetyn kysymyssarjan avulla. Tutkielmassa tarkastellaan Eka-uutisointia mm. uutiskriteerien näkökulmasta. Olen selvittänyt, miten hyvin Eka-uutisointi vastaa mm. Galtungin ja Rugen tai Goldingin ja Elliottin esittelemiä uutiskriteerejä. Olen tutkinut myös kansalaisten näkyvyyttä aineistossa. Ekan kriisi kosketti kymmeniä tuhansia tavallisia ihmisiä ja tutkielmassa selvitetään, näkyikö tämä uutisoinnissa. Tarkastelen myös, näkyykö uutisoinnissa se, että koko prosessin pani alulle Yleisradion Radiouutisten juttu. Ekan romahdus tapahtui pahimman talouslaman aikaan vuonna 1993. Niinpä mielenkiintoista on myös Eka-uutisoinnin mahdollinen yhteys lama-viitekehykseen. Tutkielmaan sisältyy luonnollisesti myös MTV:n ja Yleisradion uutisoinnin vertailua. Tutkielman perusteella Eka-uutisointi oli miltei täysin irrallista raportointia yhden yhtiön kriisistä ja romahduksesta. Lamaa ei uutisoinnissa juurikaan huomannut. Yleisradion ja MTV:n Eka-uutisointi ei juurikaan eronnut toisistaan, vaan ne käyttivät pitkälti samoja näkökulmia, samoja kärkiä ja samoja haastateltavia. Aiheena Eka arvotettiin molempien tiedotusvälineiden uutisissa hyvin samalla tavalla. Molempien uutisointi oli myös kaiken kaikkiaan kovin yksipuolista ja monin paikoin vaikeaselkoista. Tavallisten ihmisten näkökulma unohdettiin lähes kokonaan Eka-uutisoinnissa. Eka syytti tapahtumista Yleisradion Radiouutisia, mutta tiedotusvälineet eivät juuri yhtyneet syyttelyyn. Uutistoiminnan taustalla oleviin uutiskriteereihin Eka-uutisointi istui varsin hyvin. Varsinkin Goldingin ja Elliottin monipuolinen kriteeristö näyttää vastaavan Eka-uutisointia varsin hyvin. Tutkielma on tehty Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen lama-tutkimusprojektin yhteydessä. Viestinnän laitoksen tutkimus on puolestaan osa Suomen Akatemian tutkimusprojektia Suomen 1990-luvun lamasta.
  • Kalmari, Pirjo (2004)
    Tämän tutkielman tutkimuskohteena ovat ikääntyvien ihmisten tulevaisuudennäkymät. Tutkimusaineistona ovat kolmen avokysymyksen vastaukset, jotka kartoittavat lähitulevaisuuden pelkoja, toiveita ja unelmia. Ymmärrän nämä vastaukset tulevaisuutta koskeviksi tunnetiloiksi ja merkityksellisiksi asioiksi tai mahdollisiksi suunnitelmiksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on monitieteisessä gerontologiassa. Pääpaino on kuitenkin sosiaaligerontologisissa yksilöteorioissa. Klassiset aktiivisuus-, irtaantumis- ja jatkuvuusteoriat toimivat tarkastelukehikkona vanhenemiseen suuntautumista ilmentäville toimintamalleille. Subjektiivisesti koettu hyvä vanheneminen ja sitä haavoittavat tekijät ohjaavat tarkasteluani. Haasteena on suuri määrä avovastauksia ja niiden käsittelymahdollisuudet. Tutkimuksen metodisessa tarkastelussa käytän sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta. Pyrin metodien yhteiskäytöllä muodostamaan laajan kuvan ikääntyvien ihmisten myönteisistä ja kielteisistä tulevaisuudennäkymistä. Laadullinen työvaihe alkaa avovastausten luokittelulla sisällönanalyysin menetelmää mukaillein. Työ jatkuu tilastolliselle käsittelyllä, jossa selkiytän luokitteluprosessin tuloksena saatujen tulevaisuudennäkymien määrällistä jakautumista. Lopuksi palaan laadulliseen teorioita peilaavaan tarkasteluun. Tutkimustuloksissa muodostuu kuva vanhenemisen ja vanhuuden kaksinaisuudesta. Oman terveyden menettäminen on kielteisin lähitulevaisuudennäkymä. Myös läheisen terveydentilan heikentyminen ja kuolema pelottavat vastaajia. Tulosten mukaan terveydentila on myös tärkein hyvää vanhenemista määrittävä tekijä. Läheisten terveys, ihmissuhteet, elämäntilanteen jatkuvuus ja elämästä nauttiminen kuuluvat ikääntyvien vastaajien toivottuun tulevaisuuteen. Sukupuolella, iällä ja tiettyyn ikäryhmään kuulumisella on yhteys tulevaisuuden hahmottumiseen. Myönteiset visiot edustavat mielikuvaa kolmannesta iästä. Kielteinen tulevaisuus näyttäytyy neljännen iän teoretisoinnin kaltaisena. Tärkeimpiä lähteitä ovat Jyrki Jyrkämän ja Antti Kariston sosiaaligerontologiaa käsittelevä kirjallisuus, Jouni Tuomen ja Anneli Sarajärven kirja Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi sekä Ritva Raatikaisen, Terhikki Miettisen ja Pentti Karpin artikkeli sisällönanalyysiin perustuvasta tutkimuksesta.