Browsing by Subject "laajeneminen - integraatio - Eurooppa (ysa)"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Pellinen, Hanna (2001)
    Tutkimus käsittelee Euroopan unionin tulevaa itälaajentumista ja erityisesti Unkarin asemaa tässä prosessissa. Kylmän sodan päättyminen ja vuodesta 1989 liikkeelle lähteneet tapahtumat ovat johtaneet siihen, että Euroopan unionin tuleva laajentuminen asettaa unionin sellaisten haasteiden eteen, jollaisia se ei ole aikaisemmin joutunut kohtaamaan. Euroopan unionin on valmistauduttava tulevaan laajentumiseen, jotta olosuhteet olisivat parhaat mahdolliset jäsenyyttä hakeneille valtioille. Unionin kyvyllä ottaa uusia jäseniä ja säilyttää samalla yhdentymisen liikevoima on vaikutusta niin unionin kuin hakijamaidenkin etuihin. Tutkimuksessa on tarkoitus pyrkiä selvittämään, millaisia vaikutuksia tulevalla laajentumisella on Euroopan unioniin, sen toimintaan ja rakenteisiin. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan Unkarin jäsenyyden merkitystä ja vaikutusta tilanteessa, jossa unioni itse on haasteiden edessä. Millainen jäsenvaltio Unkarista tulisi? Miten unioniin suhtaudutaan Unkarissa? Mikä on sen rooli ja merkitys laajentuvassa unionissa?Tutkimuksen aineisto koostuu Euroopan komission ja parlamentin lausunnoista sekä tulevaa laajentumista käsittelevästä kirjallisuudesta ja artikkeleista. Tutkimuksen viitekehys rakentuu Euroopan unionin tulevan laajentumisen vaikutuksista tehtyjen tutkimusten pohjalle. Vaikutukset on jaettu kolmeen ryhmään, joita ovat laajentumisen poliittis- hallinnolliset vaikutukset, taloudelliset vaikutukset ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset. Unkarin unioniin liittymistä tarkastellaan näiden viitekehyksessä esille tuotujen vaikutusten kautta. Tutkimustuloksista selviää, että Unkarin poliittiset voimat ovat vuodesta 1989 asti yksimielisesti tukeneet tavoitetta päästä Euroopan unionin jäseneksi: liittyminen on ollut Unkarin hallituksille keskeinen ulko- ja sisäpoliittinen tavoite. Positiivinen suhtautuminen unionin jäsenyyteen oli korkeimmillaan siirtymäkauden alussa, mutta on sen jälkeen ollut laskusuunnassa. Unkari on hakijamaista se, joka on lähimpänä EU- kuntoa. Taloudelliselta kannalta tuleva laajentuminen aiheuttaa paljon keskustelua niin jäsen- kuin hakijamaissakin. Jäsenmaissa ollaan huolissaan tulevan laajentumisen korkeista kustannuksista. Hakijamaat taas odottavat hyötyvänsä tulevasta jäsenyydestä etenkin taloudellisesti. Turvallisuuspoliittisesti Unkarin jäsenyys ei muodostu ongelmalliseksi, sillä maa on jo Naton jäsenmaa. Unkarin kohdalla keskeiseksi prioriteetiksi sen roolissa Euroopan unionin toimielimissä muodostuu varmasti vähemmistöpolitiikka. Suuri naapurimaissa elävä ulkounkarilaisten määrä on ongelmallinen puhuttaessa esimerkiksi työvoiman liikkuvuudesta, yhteiskunnallisista oikeuksista ja Euroopan unionin ulkorajoista. Tulevan laajentumisen myötä Euroopan unionista muodostuu entistä heterogeenisempi ja tämän vuoksi päätösten tekeminen kaikilla Euroopan unionin toimialoilla muodostuu entistä hankalammaksi. Erilaisten intressien yhteensovittaminen ja yhteisten päätösten tekeminen asettaa haasteita koko unionin tehokkaalle toiminnalle.