Browsing by Subject "laatu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Jaakkola, Jenni (University of Helsinki, 2015)
    The aim of this master’s thesis was to study the effects of flaking conditions on the quality properties of oat flakes and to simulate the flaking process in laboratory conditions. The review of literature deals with oat processing focusing on oat flaking and oat flake quality properties. The flaking process includes groats steaming and tempering, which plasticizes the groats when moisture is absorbed. Then the groats are flattened by a flaking roller mill. Increasing tempering temperature and time results in higher water absorption. Increasing tempering time also increases the amount of fines. Flake breakage in the process reduces the flake yield resulting in more costs. There are no published studies that evaluate the impact of steaming on flake quality properties. The aim of the experimental part of this thesis was to study the effects of flaking moisture on flake strength and quality. Kilned and unkilned groats were flaked in a laboratory-scale flaking machine. Laboratory-scale flaking was carried out with a standardized flake thickness 0,7-0,8 mm. In addition, the properties of five commercial oat flakes were analyzed. There was significant variation between the different commercial oat flakes in their both water hydration capacities and amount of fines. The results implied that flaking conditions have an effect to these flake quality properties. Oat flakes were significantly thicker with higher flaking moisture. The roll gap was tightened to produce the same flake thickness. Both the bulk density and the amount of fines decreased with higher flaking moistures. There were no significant changes in the pasting properties of flakes made of kilned groats compared to kilned groats. Increasing flaking moisture reduces the amount of fines. In addition, water absorption increased with high flaking moistures. Even a three-percent increase in flaking moisture improved the quality of oat flakes. Increasing flaking moisture in between 12-20 % had a beneficial effect on quality properties of oat flakes.
  • Tuominen, Satu (Helsingfors universitet, 2010)
    The literature review dealed with stunning of poultry. The effects of the stress induced by handling on the physiological and biochemical changes, and how they further affect the meat quality, were discussed. Suitability of different stunning methods for poultry was also reviewed. Methods for measuring the welfare of poultry before slaughtering and the meat quality were described, at the end of the literature review. The aim of the experimental work was to find out the influence of two different types of stunning gases, CO2 and N2, on turkey meat quality. An additional aim of the study was to examine how the chilling rate affects meat quality and also if there are any differences between the stunning methods concerning this. Furthermore, the most suitable gas stunning method for small-scale slaughterhouses, from a meat quality perspective, was hoped to be revealed by the results. Two-phase CO2-stunning was used as a control treatment. The turkeys were stunned using a gas stunning mask designed for the conditions of small-scale slaughterhouse. The post mortem metabolism was controlled with the rate of the pH fall as well as with the glycogen and lactate contents. Drip loss, cooking loss and tenderness were measured to predict the meat quality. The post mortem pH fall was significantly faster in the breast muscles of the nitrogen stunned turkeys than in the breast muscles of the turkeys stunned with other gases. Stunning with N2 could enable the fast chilling of the carcasses without the risk of cold shortening because the meat of the N2 stunned birds was not as tough as the meat of the CO2 stunned birds, when chilled at 0 °C. The pH fall of the CO2 stunned turkeys was similar to the birds stunned with the two-phase method. As a result, CO2 could be a good alternative for gas stunning. On the other hand, CO2 has been stated noxious for poultry to breath in high concentrations. In addition, there is a risk of cold induced toughening when using carbon dioxide if chilled rapidly.
  • Noora Laine (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kirkon strategia 2015 työryhmän laatiman Meidän kirkko -strategian mukaan kirkon tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä tavoittaa sen jokainen jäsen laadukkaasi vähintään viisi kertaa vuodessa. Tavoitteena on kääntää kirkon elämään osallistuvien määrä kasvuun kaikissa ikäluokissa. Tätä tavoitetta edistääkseen kirkko pyrkii luopumaan työntekijäkeskeisestä ajattelutavastaan ja luomaan seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoaman Kauneimmat joululaulut -tapahtuman osallistujilla on tapahtumaa kohtaan. Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka hyvin osallistujien kokemukset tapahtumasta vastaavat heidän odotuksiaan ja tätä kautta tekemään päätelmiä tilaisuuden laadusta asiakaskeskeisestä näkökulmasta käsin. Odotuksia ja kokemuksia on tutkittu neljän osa-alueen kautta: yleiset odotukset, tapahtuman tila, musiikki ja juontaja. Tutkimus on osa seuraavia Kirkon tutkimuskeskuksen hankkeita: Virsi ja hengellinen laulu Suomessa sekä Kirkon muuttuva yhteisöllisyys. Tutkimus on kvantitatiivinen ja sen aineisto on kerätty kymmenessä seurakunnassa ympäri Suomea kolmantena adventtina 15.12.2013. Tutkimusseurakuntiin kuuluu erikokoisia seurakuntia sekä maalta että kaupunkista. Lisäksi tutkitut tapahtumat ovat olleet useilta muiltakin osin erilaisia. Tutkimuksen teoriatausta käsittelee suomalaista joululauluperinnettä, Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa ja sen historiaa, palvelua ja asiakasta palvelun käyttäjänä, palvelun laatuodotuksia sekä palvelun laatua. Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa on tutkittu vähän ja suppeasti, minkä vuoksi se on tutkimuskohteena mielenkiintoinen. Tapahtuma on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suurin vuosittainen musiikkitapahtuma ja kokoaa seurakuntiin runsaasti esimerkiksi eri-ikäisiä ja eri tavalla kirkkoon sitoutuneita ihmisiä. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla on mahdollista kehittää paitsi Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa vielä paremmin tapahtuman osallistujien odotuksia vastaavaksi, ovat tulokset mahdollisesti hyödyksi myös muiden seurakuntien musiikkitapahtumien suunnittelussa.
  • Hiltunen, Risto (2007)
    Tutkimuksen kohde on keskihajonnan vaikutuksen käsittely hinta–laatu-suhteen kaavassa. Jos kahden summattavan muuttujan keskihajonta on hyvin erisuuri, ei näiden painotettu summa muodostu oikeassa suhteessa. Tarkoitus on, että hinta–laatu-suhteen laskemisessa keskihajonnan vaikutus muuttujien suhteeseen poistetaan. Tämä toteutetaan käytännössä standardoinnilla, joka on tilastotieteessä paljon käytetty menetelmä tällaisissa tilanteissa. Tutkimus tarkastelee myös standardoinnin vaikutusta käytännössä Suomen rakennusalan suunnittelun tarjouskilpailuissa viimeisen kahden vuoden aikana. Tilastotieteen teorian pohjalta voidaan todeta, että standardointi sopii hinta–laatu-suhteen kaavaan. Standardointi säilyttää jakauman muodon, ja myös aineiston korrelaatiot säilyvät. Hajonnan huomioinnin mielessä se on myös parempi kuin nykyiset hinta–laatu-suhteen laskentakaavat. Suoritetun 150 havainnon otoksen analyysin tulokset kertovat, että standardointi vaikuttaa käytännössä tarjouskilpailujen tuloksiin merkittävästi. Tarjouskilpailun voittaja vaihtuu 37 %:ssa tapauksista, ja järjestys vaihtuu lähes 72 %:ssa tarjouksista. Työn yhteydessä tarkastellaan laajasti summattavien muuttujien ominaisuuksia. Tarkastelun yhteydessä pohditaan mm. tapoja arvioida laatumuuttujaa, ja sen taustalla olevia komponentteja. Hintapisteytykselle esitetään uusi laskentatapa, joka pyrkii huomioimaan poikkeavia havaintoja. Koska tutkimus on tehty julkisen hallinnon tarjouskilpailuiden tarpeisiin, myös uuden hankintalain rajaamat puitteet on huomioitu esiteltävissä menetelmissä. Tutkimuksen tulokset on esitetty todennäköisyyden frekventistisinä tulkintoina, ja toteutetussa tutkimuksessa on aineiston arviointiin käytetty apuna tilastotieteen otantateoriaa, jonka pohjalta on pohdittu aineiston yleistettävyyttä. Arvioinnissa on käytetty apuna todennäköisyyksille laskettuja luottamusvälejä, joita on tarkennettu äärellisyyskorjauksella. Apuvälineeksi tarjouskilpailujen arviointiin tutkimus ehdottaa hajontasuhdetta, joka mittaa tarjouskilpailun onnistumista hajonnan kannalta. Tutkimustulokset eritellään arkkitehti-, yhdyskuntatekniikka- ja talonrakennustekniikan suhteen. Eräs mielenkiintoinen lisähuomio on, että noin 23 %:ssa tarjouksista on sekä alhaisin hinta että paras laatu. Tutkimuksen pohjalta näyttäisi myös siltä, että tarjouskilpailuissa painotetaan nykyään kertoimina selkeästi enemmän laatua kuin hintaa. Tärkeimpiä käytettyjä lähteitä ovat Journal of construction engineering and management:issä julkaistut rakennusalan artikkelit hinta–laatu-suhteeseen liittyen. Tätä lehtisarjaa tukee myös muutama vastaava rakennusalan kansainvälinen julkaisu, kuten Building and environment. Suomalaisista lähteistä tärkeimmät ovat Lahdenperän ja Sulankiven artikkeli rakennushankkeiden valinnasta, sekä Tauriaisen "Suunnittelupalvelujen valintaopas". Laissa tärkein lähde on uusi hankintalaki.
  • Vanhanen, Mikko (2006)
    Yliopistot ovat Suomessa valtion yliopistoja. Valtio ohjaa ja rahoittaa yliopistojen toimintaa tulosohjauksen kautta. Tulosohjaus otettiin käyttöön opetusministeriön ja yliopistojen välillä 1990-luvun alussa. Sen tavoitteena on tehostaa julkisten palveluiden tuotantoa ja virastojen toimintaa. Yhtenä tulosohjauksen osa-alueena on organisaation toiminnan laatu. Yliopistojen osalta niiden toiminnan laatu, laadunvarmistus ja laadunvarmistusjärjestelmät tulivat ajankohtaisiksi vuonna 1999 alkunsa saaneen Bologna-prosessin myötä. Tämän prosessin tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Yhtenä keinona tämän tavoitteen edistämiseksi ovat yliopistoihin kehitettävät laadunvarmistusjärjestelmät, joiden avulla voidaan kehittää yliopistojen omaa toimintaa ja parantaa niiden vertailtavuutta. Tämän tutkielman tarkoitus on käsitellä sitä, miten Suomen ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akatemiassa sekä opetusministeriössä suhtaudutaan ensinnäkin niiden väliseen tulosohjaukseen ja sen tulevaisuuteen. Toiseksi käsitellään tutkimuksen osapuolten suhtautumista yliopistoissa ja erityisesti Sibelius-Akatemiassa tapahtuvaan laadunvarmistukseen ja niissä kehitettäviin laadunvarmistusjärjestelmiin. Kolmantena keskitytään pohtimaan miten Sibelius-Akatemiaan kehitettävää laadunvarmistusjärjestelmää pystyttäisiin mahdollisesti hyödyntämään Sibelius-Akatemian ja opetusministeriön välisessä tulosohjauksessa. Kyseessä on kvalitatiivisella tutkimusotteella toteutettu tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla, jotka toteutettiin vuosien 2005-2006 vaihteessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu aihepiiristä aiemmin tehdyn tutkimuksen perusteella. Empiirinen aineisto osoitti, että tutkimuksen molemmat osapuolet ovat pääosin tyytyväisiä voimassaoleviin tulosohjauskäytäntöihin. Kritiikkiä kuitenkin esitettiin tulostavoitteita ja varsinkin tulosten mittaamiseen käytettäviä mittareita kohtaan. Tulosohjauksen tulevaisuudesta nousi esiin useita eri näkökulmia, mutta todennäköisimpänä nähtiin ohjaavien tahojen ja markkinaohjautuvuuden lisääntyminen. Yliopistoissa tehtävän laadunvarmistuksen ja niihin kehittävien laadunvarmistusjärjestelmien osalta molemmat osapuolet näkivät nämä todella hyödyllisinä yliopistojen omalle toiminnalle. Sibelius-Akatemiassa esiin nostettiin myös laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen liittyvät haasteet. Sibelius-Akatemiaan kehitettävän laadunvarmistusjärjestelmän mahdolliseen hyödyntämiseen Sibelius-Akatemian ja opetusministeriön välisessä tulosohjauksessa nähtiin useita vaihtoehtoja. Tärkeimpänä hyödyntämiskeinona nähtiin laadunvarmistusjärjestelmän tuottama lisäinformaatio. Laadunvarmistusjärjestelmän toivottiin tuovan esiin entistä tarkempaa ja laadukkaampaa tietoa Sibelius-Akatemian toiminnasta. Tätä informaatiota voitaisiin hyödyntää tulosohjaukseen kuuluvissa raportoinnissa ja tulosneuvotteluissa. Sibelius-Akatemia kykenisi entistä paremmin perustelemaan sen kannalta tärkeitä asioita tulosohjausprosessiin liittyen. Opetusministeriölle tarjoutuisi lisääntyneen informaation kautta mahdollisuus tutustua ohjaamansa organisaation toimintaan paremmin ja lisäksi sen mahdollisuudet tarkastella koko ohjausjärjestelmän toimintaa paranisivat.
  • Miettinen, Tuula (2004)
    Työssä tutkitaan laatujohtamisen soveltamista puolustusvoimien organisaatiossa. Tarkemmin ottaen tutkielmassa vertaillaan itsearvioinnissa paremmin menestyneiden puolustusvoimien tulosyksiköiden johtajien toimintaa itsearvioinnissa heikommin menestyneiden johtajien toimintaan. Vertailun pohjalta pyritään muodostamaan kuva siitä, onko eri ryhmien johtajien välillä havaittavissa eroja, toisin sanoen, ovatko jommankumman ryhmän johtajat lähempänä laatujohtamisen mukaista ”ideaalijohtajaa”. Toiseksi, työssä etsitään vastausta siihen, millainen on laatujohtamisteorian mukainen johtaja. Kolmas tutkimuskysymys keskittyy tarkastelemaan kuinka hyvin laatujohtaminen soveltuu puolustusvoimien organisaatioon. Laatujohtaminen on otettu puolustusvoimissa käyttöön vuonna 1997. Puolustusvoimien organisaatiot ovat kuitenkin eri vaiheissa sen toteutuksessa. Laatujohtamiskirjallisuudessa viitataan usein johtajan keskeiseen rooliin laatujohtamisen toteuttamisessa. Tämä luo perusteen tutkia sitä, onko johtajan toiminnalla yhteyttä organisaation laatutoiminnan tasoon. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelujen kohteena olivat puolustusvoimien kuuden joukko-osaston ja yhden laitoksen laatupäälliköt. Tutkimusorganisaatiot jaettiin ryhmiin, perustuen heidän itsensä tekemiinsä arvioihin organisaationsa laatutoiminnan tilasta. Analyysissä verrataan itsearvioinnissa paremmin ja heikommin pärjänneiden organisaatioiden johtajia kahden keskeisimmän laatujohtamisteorian valossa. Nämä teoriat ovat W. Edwards Demingin 14 kohdan ohjelma (1986) ja Joseph Juranin laatutrilogia (1989). Kyseiset teoriat keskittyvät erityisesti johtajan rooleihin laatujohtamisen soveltamisessa. Toiseen tutkimuskysymykseen vastataan Demingin ja Juranin edellä mainittujen teorioiden perusteella. Laatujohtamisen soveltuvuutta puolustusvoimien organisaatioon on selvitetty haastattelujen avulla. Taustalla on alan tieteellisessä kirjallisuudessa käyty keskustelu laatujohtamisen soveltuvuudesta julkiselle sektorille. Tutkimustuloksina tuli esille, että kaikista organisaatioista löytyi yhteyksiä Demingin ja Juranin laatujohtamisteorioihin. Laadusta on tullut toiminnan pysyvä tavoite ja kaikkien johtajien kerrottiin omaksuneen laatuajattelun perusteet. Parempien ja heikompien ryhmien välillä oli eroja, mutta ne tulivat esille lähinnä kysymyskohtaisesti. Kokonaisuudessaan eri ryhmiä ei voida luokitella hyviksi tai huonoiksi. Laatujohtamisen voidaan katsoa soveltuvan puolustusvoimiin. Tätä perustelee muun muassa se, että haastateltavat kokivat laatujohtamisen sopivan puolustusvoimiin. Johtajien toiminnassa oli havaittavissa monia yhtäläisyyksiä alkuperäisiin laatujohtamisteorioihin. Laatutyö on organisoitu perusteellisesti puolustusvoimien ylemmiltä tasoilta. Julkisen sektorin erityisroolin ei koeta haittaavan laatujohtamisen soveltuvuutta. Keskeisimmät lähteet: Deming (1986) ”Out of the Crisis. Quality, Productivity and Competitive position” , Juran (1989) ”Juran on Leadership for Quality. An Executive Handbook”, Lumijärvi & Jylhäsaari (1999) ”Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena” ja Lumijärvi (1999)”Laatujohtamisen soveltuvuus julkiselle sektorille”.
  • Viholainen, Iida (Helsingin yliopisto, 2016)
    Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks.
  • Neffling, Jonna (Helsingfors universitet, 2009)
    The literature review of this thesis deals with light, conventional light sources and the effects of light on the quality of foods. Impacts of light on the quality of frozen foods were also discussed. Effects of fluorescent light on frozen food have been previously reported in the literature, but effects of LED light have not. The literature review also deals with the quality changes of foods caused by freezing and frozen storage. The significance of package during frozen storage was reviewed. The aim of the experimental study was to investigate whether there are differences between the effects on frozen food when exposed to fluorescent or LED light. Frozen strawberries, shrimps, lamb loins and ice cream were exposed to fluorescent and LED light for 4 weeks. The samples were packed in transparent LDPE pouches except the lamb loins, which were vacuum-packed in transparent PA/PE film. References were packed in aluminium foil. Temperature of the samples was monitored by the sensors attached to the surfaces of the packages. The colour of the samples was measured every week using a spectrophotometer. Thiobarbituric acid (TBA) values of the shrimps and lamb loins were analysed after 0, 2 and 4 weeks of exposure. The odour of shrimps was evaluated with sensory evaluation using a multiple comparison test. Sensory evaluations of ice cream was conducted by trained panelists using a multiple comparison test. All the sensory evaluations were conducted after 2 and 4 weeks of exposure. In addition, ice cream was exposed to light under a yellow plastic film to find out the effects of riboflavin, which is known to operate as a sensitiser. After 4 weeks of exposure to the fluorescent light the total colour difference of the samples was higher than that of the products exposed to the LED light. Differences were pronounced especially in ice cream exposed to light under transparent film. The smell and taste of ice cream were affected when exposed to light under transparent or yellow plastic films. There were no statistically significant differences in the taste of ice cream when exposed to fluorescent or LED light for 4 weeks, but the smell of ice cream appeared to be more divergent from the reference when exposed to LED light under transparent film for 4 weeks than the smell of ice cream exposed to fluorescent light for 4 weeks. On the basis of this study, fluorescent light affected the colour of the frozen food more than LED light. Light sources did not differ from each other, when the results of the sensory evaluation of shrimps were considered. Because TBA values of lamb loins and shrimps also increased in reference samples, the effects of light could not be separated. Sensory properties of ice cream were affected by light exposures, but on the basis of sensory evaluation it is not possible to state which light source was more detrimental to the quality of ice cream.
  • Haapiainen, Jarkko (2008)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää syitä siihen, miksi luonnonvaroiltaan rikkaat valtiot ovat perinteisesti kärsineet vaatimattomasta talouskasvusta. Tutkimuksen pääpaino on systemaattisen edun tavoittelun vaikutuksissa talouskasvuun, sekä instituutioiden laadun merkityksessä. Tutkimukseen sisältyy sekä teoreettinen osio että empiiristä tilastotietoa. Tutkielman teoreettisessa osassa esitellään kaksi alan keskeistä tutkimusta. Ensimmäinen malli käsittelee luonnonvaroihin liittyvän systemaattisen edun tavoittelun vaikutusta valtion talouskasvuun ja hyvinvointiin. Mallin on esitellyt Ragnar Torvik (2002). Mallin mukaan yhteiskunnassa toimii ryhmittymiä, jotka tavoittelevat etua mittavista luonnonvaroista juuri systemaattista etua tavoittelemalla. He eivät osallistu pitkäkestoiseen tuotantoon. Malli osoittaa, että luonnonvarojen lisääntyessä osa modernin tuotantotekniikan yrittäjistä siirtyy systemaattisen edun tavoitteluun. Tämä laskee kokonaistuloa ja hyvinvointia. Mallin laajennuksissa käsitellään asia myös avoimen talouden kannalta, sekä endogeenisen veroasteen kannalta. Tutkielman toinen päämalli käsittelee instituutioiden laadun vaikutusta luonnonvaroista saatavien tulojen jakautumiseen. Mallin ovat laatineet Mehlum, Moene ja Torvik (2006). Keskeisenä ajatuksena on, että instituutiot voivat olla joko yritystoimintaa tukevia, tai tukea systemaattisen edun tavoittelua. Ensimmäisessä tapauksessa valtion saa maksimaalisen hyödyn luonnonvaroistaan, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa valtion talouskasvu on hidasta ja luonnonvarojen kirous pääsee vallalle. Mehlumin ym. (2006) tutkimuksessa asiaa tutkittiin myös empiirisesti. Tutkimus osoitti, että resurssien kirousta esiintyy vähemmän valtioissa, joiden instituutiot ovat tasoltaan laadukkaita. Tutkielmassa käsitellään myös muita alan tutkimuksia, kuten Ola Olssonin tutkimusta luonnonvarojen aiheuttamista sosiaalisista jännitteistä (2007). Pääpaino on kuitenkin yllä mainituissa tutkimuksissa. Käytännön esimerkkeinä tutkielmassa esitellään Nigerian ja Persianlahden yhteistyöalueen (GCC) maiden talouskasvua viime vuosina. Ym. teorioita pyritään näin soveltamaan käytännössä. Luonnonvarojen kiroukseen on olemassa useita syitä. Tutkielman lopputulos on, että systemaattisen edun tavoittelu ja instituutioiden laatu on yksi erittäin keskeinen tekijä. Tälle argumentille löytyy tukea myös empiirisestä tutkimuksesta. Tärkeimmät lähteet: Torvik, R., (2002): Natural Resources, Rent Seeking and Welfare. Journal of Development Economics vol. 67, 455–470. Mehlum, H., Moene, K., Torvik, R. (2006: Institutions and the Resource Curse. The Economic Journal 116, 1–20.
  • Joensuu, Marianna (Helsingfors universitet, 2014)
    In forest inventories, more and more detailed information about the constantly growing stock is intended to obtain both at national and at private forests level. At present, in forest planning the features describing wood quality are rarely estimated from standing trees since there are limited resources for the precise measurements of the trees due to high expenses. The principal aim of this study was to determine the precision whereby the externally reviewed predictive features of the internal quality of a log-size pine wood can be estimated manually using Terrestrial Laser Scanning (TLS). The examined features were tree height, diameter at breast height, upper diameter as well as the heights of the lowest dead and living branch. The second main objective was to determine the precision whereby the tree class can be predicted based on measured and derived tree attributes. The derived attributes were the volume of the wood, crown ratio, the relation of dead branched and branch free part of the tree to the tree height, and form factor. For forecasting the nearest neighbor method was used where the search for the nearest neighbors was performed using the Random Forest -method. The relative accuracy (RMSE %) of TLS data in relation to the reference field data was found to be 7.54% (bias -6.16%) for the tree height, 6.39% ( -2.46%) for the breast height diameter, 10.01% (0.40%) for the upper diameter, 9.21% ( -5.99%) for the height of the lowest living branch and 34.95% ( -1.47%) for the height of the lowest dead branch. On the prediction of the tree class indicating the stem quality, the TLS data reached 78 % classification accuracy (5 tree classes). With harsher three tree class categorization 87% classification accuracy was reached. Based on the results can be said that quality factors, such as the lowest branches can be measured from the TLS data with reasonably adequate accuracy. Also the prediction of the tree class turns out decently (5 classes) and with harsher categorization (3 classes) well. The forecasting method described in this study can still be improved for example by the automatic interpretation of the laser scanning data, as well as combining several laser scanning points from the examined target. The most potential near future application is that TLS data can work as reference for airborne laser scanning because for this purpose the harsher categorization accuracy seems to be already very promising.
  • Haarala, Anu-Riina (2002)
    Tutkielmassa tarkastellaan laadun ja lastensuojelun kohtaamista toimijoiden näkökulmasta käsin. Tavoitteena on kuvata sitä, miten laatu läpäisee lastensuojelun ja millaisia sisältöjä lastensuojelun laatu saa. Tämä tapahtuu analysoimalla työntekijöiden lastensuojelun laadulle antamia merkityksiä. Opinnäytetyön teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi, keskeisinä lähteinä diskurssianalyysin kohdalla on käytetty Arja Jokisen ja kumppaneiden teoksia Diskurssianalyysin aakkoset (1993) ja Diskurssianalyysi liikkeessä (1999) Lastensuojelun laadun sisältöjen määrittymistä lähestytään siten siitä lähtökohdasta käsin, että sosiaalisen todellisuuden oletetaan rakentuvan ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja kielellisen argumentoinnin tuloksena. Kielenkäytön tarkastelu ja tarkka analysointi ovat siksi keskeinen osa diskurssianalyysia metodina. Tämä merkitsee myös sitä, että tässä tunnistettavien lastensuojelun laadun sisältöjen tulkitaan rakentavan omalta osaltaan lastensuojelun laadusta käytävää keskustelua. Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu helsinkiläisen sosiaalikeskuksen laatimista laatukriteereistä sekä espoolaisessa nuorten vastaanottokodissa tehdystä ryhmähaastattelusta. Diskurssianalyyttisenä tutkimusorientaationa käytetään kulttuurin analyyttista sulkeistamistamista. Aineisto on tästä syystä raamitettu tarkoituksellisesti kevyesti analyysiin johdattelevan etukäteistarinan avulla. Etukäteistarinassa jäsennän tämänhetkistä lastensuojelukeskustelua ja sen kuvauksia lastensuojelusta sekä sosiaalityössä käytyä keskustelua laadusta. Puheenvuorona opinnäytetyö on analyyttinen ja liittyy lastensuojelun laadusta ja lastensuojelusta käytävien keskustelujen joukkoon. Aineistolähtöisen analyysin tuloksena erottuu kolme diskurssia, joiden kautta työntekijät määrittelevät lastensuojelun laadun sisältöjä eri tavoin. Muutosdiskurssiksi nimetyssä diskurssissa laadun sisällöksi määrittyy jatkuva liike. Laatu syntyy tällöin siitä, että lastensuojelun toiminta kehittyy, työntekijät pyrkivät reflektiiviseen ammatillisuuteen ja asiakasta edesautetaan muutosprosessin alkuun. Humanistisessa diskurssissa laatu rakentuu asiakkaan kohtaamisen tuloksena. Keskeisiksi laadun sisällöiksi määrittyvätkin asiakkaan kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen sekä yksilöllisyys. Selkeysdiskurssissa lastensuojelun laadun sisällöksi hahmottuu lastensuojelutoimintaa läpäisevä läpinäkyvyys. Laatu syntyy asiakkuuden etenemisestä selkeiden vaiheiden kautta ja jatkuvasta tietoisuudesta sen suhteen, missä mennään. Analyysin toisessa vaiheessa diskursseille paikannettaann laajempia kulttuurisia rakennusaineita, jonka seurauksena diskurssit asettuvat kulttuuristen keskustelujen jatkumoon. Muutosdiskurssiin sisältyviä merkityksiä tunnistuu erityisesti sosiaalihuollon kehittämisteemoihin. Selkeysdiskurssin tulkitsen saavan perusteensa lastensuojelun juridisoitumista koskevista keskusteluista ja sen taustoista. Humanistisen diskurssin kohdalla pohdin tässä kohdin perheen ja lapsen kautta argumentointia ja sen merkityksiä. Lastensuojelun laadun sisältöjen kautta kerrotaan eri tavoin siitä, että lastensuojelutyössä on kyse ammatillisesta sosiaalityöstä, niin sosiaalitoimisto- kuin sijaishuoltokontekstissa. Laadun kautta työntekijät myös pukevat sanoiksi lastensuojelussa tehtävää työtä, sen kulkua, jännitteitä ja sisältöjä.
  • Hakala, Sami (Helsingfors universitet, 2010)
    Männyn laatuun vaikuttavista tekijöistä tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät aiheuttavat nuorissa männyissä oksikkuutta, mutkaisuutta käsittäen myös lenkouden ja haaraisuutta. Jokaiselle laatuvialle laadittiin kolme eritasoista mallia. Eniten keskityttiin tutkimaan oksikkuutta aiheuttavia tekijöitä, koska oksikkuus vaikuttaa männyn sisäiseen oksaisuuteen, joka on yleisin sahatavarakappaleen laatuluokan määräävä ominaisuus. Lisäksi mutkaisuus ja erityisesti haaraisuus osoittautuivat melko sattumanvaraisesti esiintyviksi laatuvioiksi, minkä takia niiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on vaikea määritellä. Tutkimuksessa käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen taimikoiden inventointikokeiden (TINKA-kokeet) aineiston ensimmäisen ja kolmannen mittauskerran tuloksia. Näiden mittauskertojen väli oli 15 vuotta. Tutkimuksen perustuminen useampaan kuin yhteen mittauskertaan erottaa tämän tutkimuksen monista muista mäntyjen laatua käsittelevistä tutkimuksista, jotka ovat perustuneet yhden mittauskerran poikkileikkausaineistoon. Laadittujen kolmen eritasoisen mallin perusteella voidaan todeta, että oksikkuuden ja mutkaisuuden kehittymistä mäntyihin pystytään arvioimaan kohtalaisesti jo metsikön perustietojen (syntytapa, kasvupaikka, lämpösumma) avulla, jotka metsänomistajalla on tiedossaan jo taimikkoa perustaessaan. Puutason mittauksilla pystytään selvästi tarkentamaan arviota siitä, tuleeko männystä oksikas vai ei. Sitä vastoin puutason mittaukset parantavat vain vähän arviota mutkaisuuden kehittymisestä. Haaraisuuden esiintymistä luotettavasti ennustavaa mallia ei pystytty tekemään. Oksikkuutta lisääviä tekijöitä mallien mukaan olivat mm. männyn suuri läpimitan kasvu, suuri suhteellinen pituus saman metsikön muihin puihin verrattuna, alhainen kasvatustiheys männyntaimikon alkukehitysvaiheessa ja taimikonhoidon tekemättä jättäminen. Mutkaisuutta lisääviä tekijöitä olivat mm. suuri lämpösumma eli männikön sijainti Etelä-Suomessa, männyn suuri läpimitan kasvu, pieni suhteellinen pituus, alhainen kasvatustiheys männyntaimikon alkukehitysvaiheessa ja taimikonhoidon tekemättä jättäminen. Eri uudistamistavoista kylvö osoittautui parhaimmaksi laadun kannalta sekä oksikkuutta että mutkaisuutta tarkasteltaessa. Haaraisuutta lisääviä tekijöitä olivat mm. pieni lämpösumma eli männikön sijainti Pohjois-Suomessa, männyn suuri läpimitan kasvu ja alhainen kasvatustiheys männyntaimikon alkukehitysvaiheessa.
  • Koivulahti, Hanna-Kaisa (University of Helsinki, 2015)
    Tutkielman kirjallisuusosiossa käsiteltiin lihan jäätymisen ja sulatuksen teoreettisia taustoja ja niiden vaikutusta lihan ominaisuuksiin, kuten rasvojen ja proteiinien hapettumiseen. Lisäksi esiteltiin erilaisia jäädytys- ja sulatusmenetelmiä. Jäädytyksen ja sulatuksen osalta esiteltiin myös aikaisempi tutkimuksia. Kokeellisen osion tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon pakastettua lihaa voidaan keitto-kinkkuleikkeeseen lisätä ilman, että tuotelaatu heikkenee merkitsevästi. Muuttujana oli pa-kastetun lihan käyttömäärä (15, 30, 45 ja 60 %) ja verrokkina käytettiin pakastamattomasta lihasta valmistettua tuotetta. Laatutekijöitä olivat rasiaan muodostuva valuma kylmäsäily-tyksen jälkeen (purge loss), kiinteys, leikkausvoima (shear force), väri, proteiinien hapettu-misaste ja viipaloinnin yhteydessä syntyvä hävikki. Koesarjojen eroavuutta tutkittiin myös aistinvaraisesti (kolmitesti). Tuloksista tehtiin tilastolliset analyysit. Tuloksissa värin L*-arvossa 30 ja 60 %:in pakastelihaosuuksia käytettäessä oli merkitsevästi korkeimmat L*-arvot kuin alemmilla käyttöosuuksilla, ja siten nämä tuotteet olivat vaaleim-mat. a*-arvossa ainoastaan tuote, johon oli käytetty 60 % pakastelihaa, poikkesi merkitseväs-ti muista koesarjan tuotteista korkeimmalla a*-arvollaan eli oli punaisin koesarjan tuotteista. b*-arvossa 45 ja 60 %:in pakastelihaosuudelliset tuotteet poikkesivat kaikista koesarjan tuot-teista. Tuotteella, johon oli käytetty 60 % pakastettua lihaa, oli korkein b*-arvo eli tuote oli keltaisin. Kolmitestissä löydettiin merkitsevä ero testatuiden näytteiden välillä. Valumassa tuotteeseen, johon oli käytetty 45 % pakastelihaa, oli merkitsevästi alhaisin valuman määrä ja erosi merkitsevästi kaikista koesarjan tuotteista. Tuotteissa, joihin oli käytetty 0 tai 30 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi korkein valuman määrä ja ne erosivat merkitsevästi kaikis-ta koesarjan tuotteista. Tuote, joka oli valmistettu pakastamattomasta lihasta, oli merkitse-västi kiinteämpi kuin tuotteet, joihin oli käytetty 30 tai 60 % pakastettua lihaa. Proteiinien hapettumisen määrityksessä tuotteilla, joihin oli käytetty 0 tai 60 % pakastettua lihaa, oli merkitsevästi alhaisempi karbonyylien yhteismäärä kuin tuotteella, johon oli käytetty 15 % pakastettua lihaa.
  • Tall, Anna (2007)
    Julkaisuja / Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos
  • Harmoinen, Paula (1992)
    Tämän työn tavoitteena on kirjallisuuden avulla käsitellä luonnonmukaista tuotantoa eli luomutuotantoa ja luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden laatua verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Alussa tarkastellaan luonnonmukaisen tuotannon kehitystä ja esitetään määritelmä luomutuotannolle. Luonnonmukaistakasvintuotantoa, kotieläintuotantoa ja jatkojalostusta käsitellään Luomu-liiton Luonnonmukaisen tuotannon ohjeiden pohjalta. Luonnonmukaisen tuotantotavan vaikutuksia kasvikunnan tuotteiden, lihan ja maidon laatuun tarkastellaan kerätyn aineiston pohjalta. Laatueroihin todetaan vaikuttavan tuotantotavasta riippuvien ja siitä riippumattomien tekijöiden. Tärkein tuotantotavasta riippuva tekijä on lannoitus ja torjunta-aineiden käyttö. Kotieläintuotannossa tärkein ero oneläinten ruokinnassa. Jatkojalostuksessa erona on luomutuotannon vähäisempi lisäaineiden käyttö. Ympäristöja kasvuolosuhteet ovat tärkeimmät tuotantotavasta riippumattomista elintarvikkeen laatuun vaikuttavista tekijöistä, joilla todetaan olevan huomattava vaikutus elintarvikkeen laatuun. Tässä työssä käytetyn aineiston perusteella ei voida tehdä kiistattomia johtopäätöksiä luomuelintarvikkeiden paremmasta laadusta tavanomaisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin verrattuna.
  • Nemlander, Anu (2005)
    Terveydenhuollon kehitykseen ja terveyspolitiikan sisältöön vaikuttavat voimakkaasti tulevaisuudessa yhä enemmän kansainväliset muutosvoimat, jotka merkitsevät sekä mahdollisuuksia että uhkia. Palvelujen saatavuus, laatu ja rahoituksen kestävyys halutaan varmistaa terveydenhuollon puolella. Avoimen koordinaation menetelmää luonnehditaan siten, että siinä asetetaan Euroopan unionille yhteisiä ohjeellisia tavoitteita. Jäsenvaltiot puolestaan muokkaavat yleiset eurooppalaiset tavoitteet kansallisiksi tavoitteiksi ja toimintaohjeiksi, joissa huomioidaan jäsenvaltioiden ja alueiden eroavaisuudet. Terveydenhuoltoon liittyvä tutkimus ja yhteistoiminta avoimen koordinaation menetelmän osalta EU-maissa on vasta alkuvaiheessaan, eikä tutkimusta siltä osin ole vielä tehty. Samoin tutkimusmenetelmät vielä etsivät muotoaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka avoimen koordinaation periaatteiden mukaisesti terveydenhuollon saatavuutta, laatua ja rahoitusta voidaan vertailla eri EU-maiden kesken, kun tutkimusaineistona käytetään strukturoidusti, samojen periaatteiden mukaisesti kerättyä tietoa eri EU-maiden osalta. Terveydenhuoltoon liittyvien avoimen koordinaation menetelmän varsinaisten vakiintuneiden tutkimusmenetelmien puuttumisen vuoksi käytetään tässäkin tutkimuksessa alustavasti dokumentoituja, avoimen koordinaation menetelmän tutkimukseen suunniteltuja tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineistona käytetään kahdeksan EU-maan osalta WHO:n maakohtaisia HiT-raportteja, jotka täyttävät kriteerit strukturoidusti kerätystä tiedosta. Tutkimusmenetelmänä on evaluatiivinen vertaileva tutkimus. Tutkimus on tavallaan pilottitutkimus HiT-raporttien tietoihin perustuen, koska EU:ssakin on ollut tarkoitus lähteä laatimaan maaraportit avoimen koordinaation menetelmän tutkimuksen pohjaksi. Tämän tutkimuksen pohjana olevia HiT-raportteja ei ole laadittu avoimen koordinaation sisältävien terveydenhuollon saatavuuden, laadun ja rahoituksen tutkimista varten. Tässä tutkimuksessa jokaisesta tutkittavasta kahdeksasta maasta on laadittu HiT-raporttien tietoihin perustuva maakohtainen lyhennelmäraportti, joka sisältää tietoa maan terveydenhuoltojärjestelmän kehityksestä ja raportin kirjoittamisajankohdalla vallinneesta tilanteesta. Varsinaisessa tutkimusosiossa käytettyjä HiT-raporttien taulukkotietoja peilataan osittain tämän tekstiosuuden tietoihin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että on mahdollista arvioida ja vertailla eri EU-maiden terveydenhuollon saatavuutta, laatua ja rahoitusta strukturoidusti kerätyn tutkimusmateriaalin perusteella. Jos kuitenkin halutaan selvittää EU:n itsensä asettamia tavoitteita, kuten terveydenhuollon saatavuuden osalta alueellista eriarvoisuutta, uusien hoitomuotojen jakautumista väestössä jne., tarvitaan tutkimusaineistoksi yksityiskohtaisempia tietoja EU-maiden terveydenhuollosta. Etenkin terveydenhuollon laadun tutkiminen ja vertailu EU-maiden välillä vaatii yhtenäisten tutkimuskriteerien laatimista. Laatututkimus on erittäin laaja käsite, ja laatua tutkitaan hyvin eritasoisesti eri maissa ja myös maiden sisällä eri terveydenhuoltosektoreilla. Rahoituksen vertaaminen luotettavasti on ehkä ongelmallisin näistä kolmesta osatekijästä, koska eri EU-maiden terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät ovat erilaisia, ne ovat jatkuvassa muutostilassa ja rahoitustietojen luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella. Tärkeimmät lähteet tutkimusmateriaalina käytettyjen HiT-raporttien lisäksi ovat EU:n viralliset asiakirjat ja Suomen STM:n virkamiesten avoimen koordinaation menetelmästä kirjoittamat kirjat ja artikkelit, sekä tutkimusmenetelmän osalta Ahosen artikkeli Politiikka-lehdestä.
  • Hämäläinen, Taija (2004)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden näkökulmasta. Tutkimus selvitti niitä palveluiden osa-alueita, joilla laatu koettiin huonoimmaksi. Lisäksi mielenkiinto kohdistui niihin muuttujiin, jotka vaikuttivat asiakkaiden kokemaan palveluiden laatuun. Asiakaslähtöistä laatua analysoitiin asiakkaiden palveluihin kohdistuvien odotusten ja havaintojen yhdenmukaisuutena. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvilta ikääntyneiltä kerättyä tietoa verrattiin palveluiden tarjoajilta kerättyyn aineistoon. Palveluiden koettua laatua koskevien analyysien avulla tutkimus pyrki selvittämään sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen ja organisoinnin tapoja, joiden avulla pystyttäisiin takaamaan korkeatasoiset palvelut myös etnisiin vähemmistöihin kuuluville ikääntyneille. Tutkimuksen aineisto koostui kahdesta erillisestä otoksesta. Palveluiden käyttäjien otos muodostui 119 venäläisen, 50 vietnamilaisen ja 126 saamelaisen yli 50 vuotiaan henkilön haastatteluista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön otos koostui yhteensä 71 vastaajasta. Tämä otos kerättiin postikyselyllä. Molempien otosten analysoinnissa käytettiin määrällisiä, tilastollisia menetelmiä. Sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, että palveluiden käyttäjät kokivat palveluiden laadun olevan huonointa niiden saatavuuden osalta. Rasistinen häirintä osoittautui merkittävimmäksi yksittäiseksi muuttujaksi, joka vaikutti etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden kokemaan palveluiden laatuun. Palveluiden käyttäjien aineistossa oli suuria eroavaisuuksia eri etnisiin ryhmiin kuuluvien vastaajien välillä. Tutkimuksen tulokset painottivat tasapuolisen kohtelun, monikulttuurisen tiedon ja syrjimättömyyden tärkeyttä palveluissa, jotta korkealaatuiset palvelut pystytään turvaamaan kaikille palveluiden käyttäjille. Tämä muodostaa haasteen, joka tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisten sekä perus- että jatkokoulutuksessa. Lisäksi on tärkeää, että palvelukulttuuria kehitetään kohti yksilöperustaista hoivaa, jossa yksilön ominaisuudet, elämäntilanne ja toiveet otetaan laajamittaisesti huomioon palveluja suunniteltaessa. Tämänlainen käytäntö mahdollistaisi myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvien asiakkaiden kulttuurin huomioimisen hoidon suunnittelussa.
  • Koskela, Katri (2013)
    Yleisösisällön käytön lisääntymisen taustalla on toisaalta demokraattis-ideologisia, toisaalta kaupallisia vaikuttimia. Lukijan kuvat voi nähdä median tuotantoprosessin demokratisointina. Toisaalta median syyt käyttää kuvia liittyvät niiden tuomaan lisäarvoon. Kuitenkin tutkimuk-sessa on toistaiseksi harvoin kysytty, mistä tuo lisäarvo yleisön näkökulmasta rakentuu. Työssä kysymystä tarkastellaan hyödyntäen Nico Carpentierin teoriaa laadun ulottuvuuksista. Työssä selvitetään, mitä laatu-ulottuvuuksia tai koettua laadun puutetta amatöörikuvissa koetaan, miten amatöörikuviin liitetty laatu vertautuu ammattilaiskuvissa koettuun laatuun, ja mitä johtopäätöksiä näistä havainnoista voi tehdä koskien yleisön näkemystä amatööriku-vien vaikutuksesta journalismin laatuun yleensä. Aineistona on yhdeksän fokusryhmähaastat-telua, joita on analysoitu luokitteluun pohjautuvalla laadullisella sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena neljä keskeistä johtopäätöstä ovat: 1) Kuvat koetaan ammattilaiskuvaaji-en kuvia autenttisemmiksi, ja kuvien koetaan monipuolistavan uutisointia. 2) Kuvien demo-kraattinen itseisarvo on heikko. Yleisösisältöön on liitetty optimistisia odotuksia median tuo-tantoprosessin demokratisoitumisesta, mutta yleisöt eivät koe kuvia kansalaisjournalistisessa mielessä. 3) Amatöörikuvien ammattilaiskuville asettamat haasteet liittyvät professionaali-seen ja eettiseen laatu-ulottuvuuteen. 4) Amatöörikuvat rikkovat uutiskuvaston totuttua vi-suaalista järjestystä, mikä näkyy irrationaalisina pelkoina sekä moraalisena paniikkina. Koko-naisuudessa amatöörikuvat nähdään journalismin laatua lisäävänä tekijänä, kunhan niihin liittyvät riskit, esimerkiksi eettiset ongelmat, huomioidaan.
  • Granström, Tiina (Helsingin yliopisto, 2015)
    In this study I define quality of clothing and analyze how clothing companies tell about quality of their products to their customers. In the first part of the study I concentrate to clear up what quality in the context of clothing means. This part is based on scientific research. I have studied many theories of quality and on this study the most important ones are Garvin’s (1989) and Lillrank’s (1998) theories which I apply to the context of clothes. This study covers the quality of clothes from point of view of both consumers and companies. In the later part of the study I survey the quality communication of five well-known clothing companies. I collected the data from the companies’ websites that are available to anyone. I used Atlas.ti-program to for analyzing the collected data. Five categories of quality formed the framework of content analysis. Quality is a multidimensional concept that is difficult to define as it is tightly related to the context. Subjectivity is also very characteristic to quality. The quality of clothing, as well as any product’s quality, can be seen from five different angles. They are value-based, consumer-based, manufacturing-based, system-based and transcendent quality. Companies highlight all these categories on their web-sites. The data of the study presented also a new category of quality that I call quality experience. All companies concentrate mostly on telling about system-based quality of their products. Although many studies suggest that the manufacturing-based quality is the most important viewpoint to companies, my study doesn’t support that outlook. For consumers, it is difficult to evaluate the quality of clothes. Therefor they evaluate mostly the esthetic features of clothing. Companies provide quite much information of their products’ quality. The information might be helpful for consumers but it should be evaluated critically
  • Peiponen, Arja (2004)
    Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kehittää vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arvioimiseen soveltuva laadun arviointiväline. Arviointivälineen kehittämisen pohjana oli kokonaisvaltaisen laadunhallinan teoria (Total Quality Management, TQM) ja tähän teoreettiseen taustaan nojaavat laatupalkintomallit. Vanhustenhoidon sisällön laatua mittaaviksi indikaattoreiksi valittiin Resident Assesment Instrument (RAI) -mittariston mukaiset hyvän hoidon indikaattorit. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kehitettävän laadunarviointivälineen soveltumista vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun kilpailuttamiseen. Vanhustenhoitoyksiköiden suorittaman itsearvioinnin pohjalta saatiin lisäviitteitä kriteeristön toimivuudesta käytännössä. Arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoja ohjaukseen. Arvioinnilla ja kehitettävällä arviontivälineellä on tavoitteena myös muutoksen välitön edistäminen, formatiivinen tehtävä. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli edellä kuvatun tarkoituksen mukaisesti luoda väline, jonka avulla voidaan arvioida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laatua ja käyttää arviointivälineen avulla saatavaa tietoa jatkossa päätöksenteon pohjana, toiminnan kehittämiseksi. Vanhusten hyvän hoidon näkökulmasta nousi esille tarve tuoda kehitettyyn kriteeristöön RAI - mittariston avulla suoraan niitä elementtejä, joiden avulla voidaan arvioida ja ohjata hyvän hoidon toteutumista. Tutkimuksen rakenne noudattaa osittain konstruktiivisen tutkimuksen kulkua, joka sisältää relevantin ongelman, kytkennän teoriaan, arviointivälineen rakentamisen sekä ratkaisun toimivuuden arvioinnin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tukeutui kokonaisvaltaisen laadunhallinnan (TQM) ja arviointitutkimuksen periaatteisiin. Kokonaisvaltaisen laadunhallinnan teorian soveltumista julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arvioinnin pohjaksi pohdittiin tutkimuksessa käsitellyn kirjallisuuden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille osoitetun kyselyn avulla saatiin tietoa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun ja näiden palvelujen kilpailuttamisen kannalta keskeisistä laatukriteerialueista. Asiantuntijat arvioivat keskeisimmiksi laatukriteerialueiksi toiminnan strateginen suunnittelun, henkilöstön määrän ja ammattikuntarakenteen, hoidon suunnitelmallisuuden, turvallisuuden ja asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyden hoitoon sekä laatujärjestelmien olemassaolon ja toiminnan vertaamisen parhaisiin käytäntöihin. Toimintaympäristön osalta tärkeitä tekijöitä olivat erityisesti tilojen paloturvallisuus ja mahdollisuus liikkua apuvälineillä. Tutkimuksessa kehitettyä itsearviointimallia ja arviointikehikon toimivuutta testattiin muutaman vanhustenhoitoyksikön tekemän itsearvioinnin perusteella. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoidon yksikössä, vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehtyjen toiminnan itsearviointien perusteella saatiin näyttöä itsearviointimallin ja arviointikehikon toimivuudesta käytännössä. Kehitetty laatukriteeristö näyttää soveltuvan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laadun arviointiin. Palvelun kilpailuttamisen apuna toimiva, kilpailuttamistilanteessa huomioon otettavien kriteereiden lista auttaa päätöksentekijöitä valittaessa palvelun tuottajaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja kehitetty arviointiväline yhdistettiin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arviointimalliksi, joka kuvattiin vuokaavion avulla.