Browsing by Subject "maahanmuuttajanaiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Buran, Heli (2008)
    Tutkimuksen aiheena on maahanmuuttajanaisten kokemukset suomalaisesta työelämästä. Aihetta on lähestytty kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin on tarkasteltu tutkittavien työelämäkokemuksia Suomesta ja heidän lähtömaastaan. Toiseksi on tutkittu, millaisia skriptejä eli kulttuurisia malleja tutkittavat ovat käyttäneet suomalaisessa työelämässä ja kuinka he ovat niiden perusteella akkulturoituneet suomalaisiin työyhteisöihinsä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahdeksalle maahanmuuttajanaiselle tehdyistä fenomenologisista syvähaastatteluista. Kutakin heistä on haastateltu yhdestä neljään kertaan, ja yhteensä haastatteluja on 20. Naiset olivat kotoisin eri maista ja asuneet Suomessa 2–18 vuotta. Kaikki heistä opiskelivat haastattelujen tekohetkellä aikuiskoulutuksessa lähihoitajiksi. Haastattelukieli oli suomi, ja haastattelut on tehty syksyn 2005 ja syksyn 2007 välisenä aikana. Tutkimuksen läpäisevänä tieteenfilosofisena lähestymistapana on käytetty fenomenologiaa. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja siitä on nostettu esiin kolme eri teemaa. Nämä olivat käytännön raamit työnteolle suomalaisissa työyhteisöissä, pärjääminen suomalaisessa työelämässä sekä työelämäskriptit ja akkulturoituminen suomalaisiin työyhteisöihin. Ensimmäisessä analyysiluvussa on tarkasteltu käytännön raameja, jotka olivat määrittäneet työn tekemistä suomalaisissa työyhteisöissä. Näitä raameja löytyi yhteensä kuusi ja ne olivat työn vaativuus, esimiestyö, tiimityö, kielelliset kommunikointitavat, asiakastyön mallit ja monikulttuurisuus työelämässä. Seuraavassa luvussa on käsitelty tekijöitä, jotka olivat vaikuttaneet tutkittavien pärjäämiseen suomalaisessa työelämässä. Näitä tekijöitä olivat työelämäresurssit, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä suhtautuminen työhön ja työllistymiseen. Viimeisessä, työelämäskriptejä koskevassa analyysiluvussa on tarkasteltu, olivatko tutkittavat käyttäneet työssään omia kulttuurisia mallejaan vai työyhteisössä omaksumiaan skriptejä, ja millaisissa tilanteissa näitä eri skriptejä oli käytetty. Lisäksi luvussa on käsitelty tutkittavien työelämäakkulturaatiota heidän suomalaisissa työyhteisöissä käyttämiensä skriptien ja työpaikalla tapahtuneen identifioitumisen näkökulmasta. Tutkimuksessa ilmeni, että naisten kokemuksissa suomalaiset työyhteisöt näyttäytyivät läpikotaisin tasa-arvoisina. Positiivisena nähtiin myös se, että niissä tehtiin työtä tiimeissä. Kertoessaan työelämäkokemuksiaan Suomesta tutkittavat peilasivat niitä kokemuksiinsa lähtömaansa työelämästä. Näillä aiemmilla kokemuksilla näyttäisi olleen vaikutusta siihen, millaisena he olivat kokeneet suomalaisen työelämän. Tutkittavat olivat yleensä omaksuneet vain pärjäämisensä kannalta keskeisimmät työyhteisön skriptit ja säilyttäneet omat kulttuurisiksi katsomansa skriptit, jotka eivät uhanneet heidän selviytymistään suomalaisessa työelämässä. Käytettyjen työelämäskriptien sekä työidentifikaation perusteella tutkimuksen naiset näyttäisivät olleen integroituneita suomalaisiin työyhteisöihinsä.