Browsing by Subject "maahanmuuttajat - siirtolaiset - sopeutuminen - Suomi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Seila, Petra (2003)
    Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli selvittää Suomessa asuvien, kansainvälisten yritysten palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten sosiokulttuurista sopeutumista maahamme. Tutkimuksessa selvitettiin, miten nämä ulkomaalaiset viihtyivät maassa ja miten he olivat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tarkasteltiin, olivatko tutkitut kokeneet syrjintää tai rasismia Suomessa asuessaan. Yhtenä tavoitteena oli myös selvittää, millaisena työnantajayrityksen rooli nähtiin ulkomaalaisten työntekijöiden viihtyvyyden ja sopeutumisen edesauttajana. Tutkimuksen kohteena oli kansainvälisten suuryritysten Suomen toimipisteissä työskentelevät ulkomaalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin vuoden 2003 helmikuun aikana seitsemäntoista ulkomaalaista. Haastateltavia oli kahdesta eri yrityksestä, joista toinen toimii mobiiliteknologia- ja toinen IT-alalla. Haastateltavat olivat asuneet Suomessa keskimäärin noin 3,5 - 4 vuotta. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Kaksi ensimmäistä haastattelua suoritettiin sähköpostikyselynä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa aineistoa tarkastellaan aiemman teoreettisen tiedon valossa, huomioiden kuitenkin uudet aineistosta havaittavat asiat. Haastatellut ulkomaalaiset viihtyivät Suomessa yleisesti ottaen melko hyvin, joskin oleskelun alkuvaiheessa hankaluuksia oli usein ilmentynyt. Kuten aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta oli perusteltua olettaa, haastatellut eivät olleet sosiokulttuurisesti täysin sopeutuneet Suomeen. Tämä korostui etenkin lyhyemmän aikaa Suomessa asuneiden henkilöiden kohdalla. Pidemmän aikaa maassa asuneet osallistujat olivat paremmin kosketuksissa suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Maassa oleskelun tilapäisyys näyttäisi olevan tekijä, joka huomattavasti vähentää ulkomaalaisten sosiokulttuurista sopeutumista ja myös heidän motivaatiotaan siihen. Vain muutama haastateltavista oli kokenut syrjintää tai rasismia Suomessa asuessaan. Yleisimmin syrjintäkokemukset liittyivät kaupungilla nimittelyn kohteeksi joutumiseen tai erilaisen kohtelun saamiseen esimerkiksi asuntoa vuokrattaessa. Syrjintää tai rasismia joskus kokeneet haastateltavat erosivat ulkonäöltään muita haastateltavia enemmän suomalaisesta valtaväestöstä. Haastateltavat odottivat työnantajayritykseltä enemmän tukea, jos yritys oli järjestänyt työntekijän siirron Suomen toimipisteeseen. Työnantajayritysten toimintaan oltiin melko tyytyväisiä, mutta myös epäkohtia oli havaittu. Englanninkielistä tiedotusta yrityksen asioista, kulttuurikoulutuksen järjestämistä ja tukea suomen kielen opiskeluun toivottiin nykyistä enemmän. Tärkeimpinä lähteinä käytettiin: Berry, J. W. (1992). Acculturation and adaption in a new society; Jaakkola, M. (1999). Maahanmuutto ja etniset asenteet. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin 1987-1999; Jasinskaja-Lahti, I. – Liebkind, K. – Vesala, T. (2002). Rasismi ja syrjintä Suomessa. Maahanmuuttajien kokemuksia; Ward, C. A. – Bochner, S. – Furnham, A. (2001). The psychology of culture shock.