Browsing by Subject "maahanmuuttajat - venäjänkieliset - nuoret"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Hirvonen, Meri-Tuuli (2010)
    Tutkielmassa tarkasteltiin venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten etnisen, kansallisen ja maahanmuuttajaidentiteetin roolia etnisen syrjinnän ja psykologisen hyvinvoinnin yhteydessä. Suomalaisessa maahanmuuttokontekstissa venäjänkielisten ryhmä on erityisen tärkeä niin lukumäärällisen enemmistöasemansa vuoksi kuin heihin suomalaisen enemmistön taholta kohdistuvien pysyvien (Jasinskaja-Lahti ym., 2009) kielteisten asenteiden vuoksi. Yksi suurimmista esteistä maahanmuuttajien sopeutumiselle uuteen kulttuuriin ja kotimaahan on laajan tutkimusaineiston perusteella koettu syrjintä (mm. Berry ym, 2006; Dion ym., 1992; Liebkind & Jasinskaja-Lahti, 2000; Vedder ym., 2006; Verkuyten & Nekuee; 1999; Verkuyten, 2008; Ying, 1996). Useiden teorioiden mukaan lapset ja nuoret olisivat erityisen haavoittuvassa asemassa maahanmuuttoon liittyvässä stressissä (Sam & Berry, 2009). Ongelmia identiteetin muodostumiseen liittyen ilmenee eniten 11–22-vuotiailla maahanmuuttajilla, koska nuoret vähemmistöryhmän jäsenet joutuvat kohtaamaan kahdenlaisia identiteettiin liittyviä haasteita samanaikaisesti (Phinney ym., 2001). Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten mahdolliset syrjintäkokemukset vaikuttavat venäjänkielisten nuorten etniseen, kansalliseen ja maahanmuuttajaidentiteettiin sekä moniin samanaikaisiin ryhmäidentifikaatioihin perustuviin sosiaalisen identiteetin kumulatiivisuuteen ja kompleksisuuteen ja sitä kautta heidän psykologiseen hyvinvointiinsa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tarkastella maahanmuuttosukupolven mahdollista vaikutusta edellä mainittuihin yhteyksiin koetun syrjinnän, eri identiteettirakenteiden ja psykologisen hyvinvoinnin välillä. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana voidaan pitää laajaan tutkimustietoon perustuvaa oletusta koetun syrjinnän kielteisistä vaikutuksista maahanmuuttajien hyvinvointiin. Tutkimuksessa testattiin erilaisia malleja etnisyyteen perustuvan syrjinnän, sosiaalisen identiteetin ulottuvuuksien ja psykologisen hyvinvoinnin yhteyksistä. Aineistona oli Tuuli Anna Mähösen sosiaalipsykologian väitöskirjaa varten 15 helsinkiläisestä yläkoulusta kevättalvella 2009 kerätty aineisto (N=141). Vastaajat olivat kokeneet keskimäärin melko vähän syrjintää. Tarkastelluista sosiaalisen identiteetin ulottuvuuksista vain vastaajien kansallinen (suomalainen) identiteetti ja identiteetin kumulatiivisuus eli monen vahvan ryhmäidentifikaation yhdistelmä olivat yhteydessä heidän psykologiseen hyvinvointiinsa. Identiteettimuuttujista ainoastaan kansallisella identiteetillä oli koetun syrjinnän ja psykologisen hyvinvoinnin yhteydessä marginaalinen välittäjävaikutus. Maahanmuuttajasukupolvella ei ollut merkitystä koetun syrjinnän, eri identiteettirakenteiden ja psykologisen hyvinvoinnin yhteyksissä. Vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä elämäänsä. Psykologisen hyvinvoinnin osalta keskeisiä lähteitä tutkimuksessa olivat Diener (1984), Diener ym. (1985; 1997) ja Sam (1998), syrjinnän osalta Jasinskaja-Lahti & Liebkind (2000), Jasinskaja-Lahti ym. (2009) ja van Geel & Vedder (2009) sekä identiteettien osalta Branscombe ym. (1999), Brewer & Pierce (2005), Horenczyk & Ben-Shalom (2001), Liebkind (1992; 2001; 2006), Phinney ym. (2001), Roccas & Brewer (2002) sekä Verkuyten (2005; 2007). Lisäksi keskeisenä lähteenä maahanmuuttosukupolven tarkastelun osalta oli Berry ym. (ICSEY, 2006).