Browsing by Subject "oat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Mykrä, Emmi (2013)
    Kaura (Avena sativa L.) on viljakasvi, jota tuotetaan rehu- ja ruokateollisuuden käyttöön. Suomessa kaura on ohran jälkeen käytetyin rehuvilja ja sitä viedään myös runsaasti ulkomaille. Vuonna 2011 kauraa viljeltiin Suomessa 308 200 ha alalla, jolloin keskimääräinen hehtaarisato oli 3390 kg. Kauran viljelyssä satotappioita aiheuttavat useat sieni- ja virustaudit. Varsinkin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä sienitaudeista yleisimpiä ovat Fusarium-sukuun kuuluvien sienten aiheuttamat punahomeet. Sienirihmastona tai itiöinä säilyvät Fusarium-sienet tuottavat erilaisia hometoksiineja, joita kutsutaan mykotoksiineiksi. Suomessa Fusarium culmorum -sieni on kauralla yleinen DON-toksiineja tuottava laji ja Fusarium langsethiae kauralla yleistynyt T-2- ja HT-2-toksiineja tuottava sienilaji. Toksiinit heikentävät sadon laatua ja tekevät siitä jopa käyttökelvottoman. Ruokaturvallisuuden varmistamiseksi viljoille ja niistä tehdyille tuotteille on vakiinnutettu tietyt toksiinipitoisuusrajat. Tämä tutkielma on osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Hyötygeeni-hankkeeseen liittyvää tutkimusta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää kahdeksan kauralajikkeen taudinkestävyyttä F. culmorum- ja F. langsethiae -sieniä vastaan. Tarkoituksena oli myös tutkia, onko kauralajikkeiden kestävyys samankaltainen näitä kahta Fusarium-sientä vastaan. Tutkimus toteutettiin kasvihuonekokeina käyttäen keinotekoista Fusarium-tartuntaa. Kestävyyttä mitattiin kauran itävyydellä sekä infektoituneiden jyvien ja jyvissä olleiden toksiinien määrällä. Tulokset osoittivat, että neljällä lajikkeella oli yhtä hyvä taudinkestävyys sekä F. culmorum- että F. langsethiae -sientä vastaan. Kolmella lajikkeella kestävyys näytti olevan hieman heikompi F. culmorum- kuin F. langsethiae -sientä vastaan. Ainoastaan yhdellä lajikkeella kestävyys oli heikompi F. langsethiae- kuin F. culmorum -sientä vastaan. Lajikkeessa mahdollisesti ilmenevä kestävyys useampaa Fusarium-lajia vastaan tukisi ja helpottaisi kauran taudinkestävyysjalostusta punahomeita vastaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen lisää tulevaisuudessa kasvitautiriskiä, jolloin kestävien viljelylajikkeiden jalostuksen merkitys korostuu.
  • Ketonen, Krista (2014)
    Tavoitteena oli selvittää ohra-, vehnä- ja kauranäytteiden valkuais- ja aminohappopitoisuuksien vaihtelua ja vaihtelun vaikutuksia sikojen ja siipikarjan ruokinnan suunnitteluun. Mukana oli 38 viljanäytettä. Viljoille ja eri lannoitus- ja viljelytekijöille laskettiin korrelaatiot. Regressioyhtälöt muodostettiin valkuais- ja aminohappopitoisuuksien välille. Sioille ja siipikarjalle suunniteltiin dieetit viljojen eri valkuaispitoisuuksien mukaan. Aminohappopitoisuuksia kuvasi vertailluista tekijöistä parhaiten viljan valkuaispitoisuus. Aminohappojen suhteellinen osuus kuitenkin laskee valkuaispitoisuuden kasvaessa, erityisesti ohralla ja vehnällä. Ohranäytteille pystyttiin luomaan luotettavimmat valkuais- ja aminohappopitoisuuksien väliset regressioyhtälöt. Vehnälle regressioyhtälöitä voitiin muodostaa melko hyvin, kun taas kauralle luotettavia yhtälöitä ei saatu muodostettua. Kaura poikkesi myös muilta osin tutkituista viljoista, sillä se korreloi usein eri tekijöiden kanssa kuin ohra ja vehnä. Ohra- ja vehnäpohjaisissa sika- ja siipikarjadieeteissä tarvittavan tiivisteen määrä väheni, kun huomioitiin viljojen valkuais- ja aminohappopitoisuudet. Kauran kohdalla käytettävän tiivisteen määrä ei vähentynyt käytettäessä valkuaispitoisuudelta suurinta näytettä.
  • Laine, Juhana (2011)
    Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin kauran leivontateknologisia ominaisuuksia, entsyymiaktiivista leivontaa ja ruismaltaan hyödyntämistä vähägluteenisessa leivonnassa. Kokeellisessa osiossa tutkittiin ruismallashapantaikinasta valmistetun uutteen vaikutusta kaurataikinan viskositeettiin ja kauraleivän ominaisuuksiin. Työn tarkoituksena oli kehittää maultaan ja rakenteeltaan onnistunut rukiinmakuinen kauraleipä. Ruismaltaan entsyymien annettiin pilkkoa keliaakikolle haitallisia rukiin prolamiineja hapantaikinaprosessissa. Hapantaikinasta erotettiin uute sentrifugoimalla. Leivontakokeisiin käytettiin entsyymiaktiivista ja kuumentamalla inaktivoitua uutetta. Uutteella korvattiin taikinavettä 15, 25 ja 30 % (taikinan painosta). Leivonta toteutettiin miniatyyrikoossa, vuokaleivontana 20 g:n taikinapaloja käyttäen. Taikinoiden viskositeetti mitattiin tarkoituksena seurata beetaglukaanin hydrolyysiä. Rukiin makua mitattiin koulutetun raadin avulla. Happaman uutteen lisäys laski taikinan pH-arvoa noin 5,8:sta noin 4,4:ään. Entsyymiaktiivisen uutteen lisäys laski taikinan viskositeettia ja inaktivoitu uute puolestaan kasvatti sitä. Leipien sisus tiivistyi, jolloin mitatut sisuksen kovuudet kasvoivat uutteen lisäyksen myötä. Uutelisäys paransi leipien makua ja aromia. Uutteen vaikutuksesta leipien huokoset olivat pienempiä ja ne jakaantuivat tasaisemmin leipämatriisiin. Jos uutetta käytettiin inaktivoituna, leipien murenevuus kasvoi. Tutkimuksessa kehitetyn teknologian avulla oli mahdollista valmistaa hyvänlaatuinen, rukiinmakuinen kauraleipä myös ilman että uutteen entsyymit inaktivoitiin keittämällä. Tähän vaikutti ilmeisesti taikinan alhainen pH, joka inhiboi alfa-amylaasia, ja kauratärkkelyksen korkea liisteröitymislämpötila, jolloin entsyymien inaktivoituminen paiston aikana tapahtui ennen kuin tärkkelys tuli alttiiksi liialliselle pilkkoutumiselle. Tämä mahdollistaa uutteen käytön osana leivontaprosessia ilman inaktivointia. Hapantaikinafermentaatio osana gluteenitonta leivontaa havaittiin toimivaksi yhdistelmäksi, sillä se paransi leivän väriä, makua ja rakennetta. Myös leivän homeeton aika parani jo vähäisenkin uutelisäyksen vaikutuksesta. Näyttää siltä, että tämän teknologian avulla on mahdollista tuoda esille pitkään kaivattua rukiin makua vähägluteenisten kauraleipien valikoimassa. Laskennallisesti ja aiempiin tuloksiin tukeutuen, voitiin päätellä, että leivän prolamiinipitoisuudessa on mahdollista päästä tasolle 63,5 mg/kg, mutta jatkokehityksen avulla päästäisiin luultavasti vielä parempiin tuloksiin.