Browsing by Subject "obesity"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Haukkala, Ari (2002)
    The aim of this study was to examine how depressive symptoms and cynical hostility are related to socioeconomic status (SES), smoking cessation, obesity. In spring 1992, randomly selected subjects (N=3404) aged 25 to 64, from four areas in Finland participated in a survey. Smokers from the annual Finnish health behavior surveys between 1989 and 1994 were used as another data source (N=4483). Hostility and depression have been proposed as mediators between SES and poor health. It was found that cynical hostility was less prevalent among respondents in higher SES groups but that expression of anger was reported more often among higher SES groups. Divergent results with regard to socioeconomic status require more accurate hostility concepts. SES differences in smoking prevalence is a major cause for SES differences in health. No significant differences in motivation to quit smoking between smokers in different SES groups was found in this study. However, smokers in higher SES groups were more likely to believe that they were able to quit smoking. Negative emotions such as depression and anger play an important role in addiction to smoking. Here, a cognitive aspect of depression was also related to smoking cessation. Smokers of both genders with elevated depressive symptoms had lowered self-efficacy in smoking cessation but depressed female smokers were more willing to quit smoking than other female smokers. Cynical distrust was related to lower self-efficacy in cessation. In relation to weight, depressive symptoms had moderate association with obesity and central obesity. Higher cynical distrust scores were related to higher BMI except among well-educated females. However, cynical distrust scores were not related to weight gain or loss, but depressive symptoms predicted both weight gain and loss. Increasing SES differences in smoking and obesity are important issues in public health. Psychosocial factors, such as depression and hostility, are not easy targets for the diminishment of SES differences in obesity and smoking. However, knowledge about these psychosocial factors contributes to our understanding about how to change health related behaviors. Furthermore, by examining SES differences in psychosocial factors we can increase our understanding of how psychosocial environments can influence health.
  • Eranti, Antti (2010)
    Tutkimuksissa selvitettiin liikuntatapojen ja niiden muutosten vaikutusta painon kehittymiseen ja kehon koostumukseen nuorilla. Liikunnan ja lihavuuden väliseen kausaalisuussuhteeseen kiinnitettiin huomiota. Tutkimuksen aineistona käytettiin Kaksosten Kehitys ja Terveys tutkimuksen kaksoskohorttiaineistoa. Läpi nuoruutensa aktiivisesti liikkuneita, liikunnan lopettaneita ja täysin liikuntaa harrastamattomia nuoria vertailtiin painoindeksin suhteen 12-, 14-, 17,5- ja 22-vuotiaana ja vyötärönympäryksen suhteen 22-vuotiaana. Nuoruuden liikuntatottumukset eivät ennustaneet merkitsevästi painoindeksiä 22-vuotiaana. Sen sijaan liikunnan lopettaneilla ja täysin liikuntaa harrastamattomilla nuorilla vyötärönympärys 22-vuotiaana oli suurempi, kuin aktiiviliikkujilla, eli liikuntatottumukset vaikuttivat kehon koostumukseen. Pojilla muutos painossa tapahtui ennen muutosta liikunnassa – lihominen näytti johtavan liikkumattomuuteen.
  • Rantala, Outi (2010)
    Tutkielmassa etsitään masennuksen yhteyttä painoindeksiin ja tupakointiin. Tutkielman aineistona käytetään Vantaalla 1990- ja 2000-luvuilla kerättyjä kahta aineistoa, jotka käsittävät 406 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon masennuspotilasta. Painoindeksin ja masennuksen välistä yhteyttä ei odotuksista huolimatta tullut juurikaan esiin. Tupakoivien naispotilaiden masennus oli syvempää kuin tupakoimattomien ja perusterveydenhuollossa tupakoimattomuus ennusti parempaa masennuksesta toipumista.
  • Heine, Sari (2014)
    Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka aiheuttajana voidaan pitää monitasoista epätasapainoa ravinnon ottoa ja kulutusta säätelevien järjestelmien välillä. Energiatasapainon säätelyyn osallistuvat useat aivoalueet ja välittäjäaineet. Rasvakudoksen määrän suhteen erittyvät signaalit, kuten leptiini ja insuliini, säätelevät energiatasapainoa pitkällä aikavälillä. Ruoansulatuskanavasta erittyvät hormonit, kuten kolekystokiniini, peptidi YY ja greliini, taas säätelevät syömistä lyhyellä aikavälillä. Lihavuuden lääkehoito on tällä hetkellä rajoittunutta, sillä tehokkaita lääkeaineita sen hoitoon ei ole. Ainoa markkinoilla oleva lääkeaine lihavuuden hoitoon Euroopassa on orlistaatti, jonka painoa pudottava vaikutus on vaatimaton. Uusien lääkeaineiden kehitys on ollut vilkasta, mutta vakavat haittavaikutukset ja tehon puute ovat hidastaneet lääkevalmisteiden markkinoille pääsyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmä, jonka avulla voidaan mitata seeprakalan (Danio rerio) syömä ruokamäärä ja tutkia eri lääkeaineiden vaikutusta kalan syömiskäyttäytymiseen. Tarkoitus oli tutkia menetelmän soveltuvuutta lihavuuslääkkeiden tehoseulontaan ja eri geenien vaikutuksen selvittämiseen. Kalan syömä ruokamäärä onnistuttiin mittaamaan hyödyntämällä fluoresoivia rataseläimiä kalan ruokana. Syömiseen vaikuttavien lääkeaineiden (fluoksetiini ja rimonabantti) todettiin vähentävän seeprakalan syömän ruoan määrää kahden tunnin ruokinnalla 6-kuoppalevyllä. Sibutramiinin ei havaittu vähentävän syödyn ruoan määrää, vaikka sen aiemmissa tutkimuksissa onkin todettu toimivan anoreksigeenisenä aineena. Geenien toiminnan eston vaikutusta seeprakalan syömiskäyttäytymiseen tutkittiin morfoliino-oligonukleotidien avulla. MANF-, th2- tai galaniini- geenin toiminnan eston ei havaittu vaikuttavan syödyn ruoan määrään. Kehitetty menetelmä soveltuu siis seeprakalan syömän ruoan mittaamiseen ja lääkeaineiden tehon tutkimukseen. Tehoseulontaan menetelmää ei voida hyödyntää, sillä tuloksia ei voida lukea levynlukijalla eikä ruokinta onnistu 96-kuoppalevyllä.