Browsing by Subject "odotukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Storbjörk, Jennica (Helsingfors universitet, 2013)
    The objective of this thesis was to explore how customers relate to the increase of technology-based selfservices. The subject was first approached by figuring out how to determine self-service and service quality. After that it was examined how customers build their expectations towards services and what their roles in them are. Next objective was to investigate how customers form their attitudes towards self-services and what affects their intentions to use them. The empirical study was made as a web-based survey distributed with the help of the Facebook network. The original focus group was asked to answer the questionnaire and forward the questionnaire to their Facebook contacts. A total of 348 answers from Finns over the age of 18 years were this way obtained. The answers were then studied with the help of analysis of variances, principal component analysis and regression analysis. The findings of this research were that customers have positive attitudes towards self-services and the increase of them in services. A positive attitude doesn’t necessarily mean that customers feel that service quality has increased. Most of the customers feel that self-services can be added as a part of the service. But that selfservice can and should not replace traditional service channels or encounters entirely. According to this research customer attitudes towards self-service are affected by demographic factors, selfservice attributes, customer individual attributes and situational influences. Of customers individual attributes, the resistance towards self-services, beliefs of their own capability to use self-services and the need for interaction in service encounters affects customers intention to use self-service technologies the most. Customers intention to use technology-based self –services can be modified by situational factors. Especially price and time are factors that can change a customer’s intention to use self-services considerably. When introducing self-services it is essential to remember the most important factor, which is customer experience. This is why companies should develop self-service technologies so that they are suitable and attainable for all demographic groups. They should also focus on marketing the advantages of using selfservices to inspire customers to start using them in the future.
  • Yrttiaho, Pihla (Helsingfors universitet, 2013)
    The subject of the research was the expectations of Finnish consumers in electronic commerce, especially concentrating on electronic products. The goal was to find out which underlying characteristics arise when the valuations of online shopping are surveyed. These dimensions were also compared to the background variables. In addition the point of interest was on expectations on delivery, payment and customer service. The research was conducted with a questionnaire form using a convenience sample. The survey was conducted in the areas of Helsinki, Espoo, Vantaa, Kotka and Turku. The aim was to reach different aged Finnish respondents, who were on the moment of the survey 16 years or older. The final sample consisted of 103 respondents. The data was analysed mainly with a Principle Component Analysis and further tests were made using the Analysis of Variance and t-tests. According to the Principle Component Analysis the characteristics of e-commerce in Finland were: privacy control, delivery, mobile-shopping, complete price, Finnish service language and design & navigation. These components followed mostly the original dimensions that were based on earlier research. However a new component of Finnish service language was found. Based on t-tests women valued privacy, mobile-shopping and design more than men. Differences according to the place of residence were examined in the same way. According to this research respondents living outside the capital area value Finnish service language in ecommerce more the residents of capital area. Approximately half of the respondents preferred to pay their purchases using online banking. The second most popular method was a credit card. Most of the respondents expect the package to arrive in 4 to 5 days from the ordering. Over half would pick up the parcel from the post office and approximately one fifth chose the home delivery. The traditional customer service mediums were the most preferred. Together over 90 percent of the respondents would contact the customer service by phone and by e-mail.
  • Matala, Saara Anneli (2011)
    Suomen kylmän sodan aikaisesta kaupankäynnistä sosialististen maiden kanssa poliittisesti ja taloudellisesti merkittävintä oli kahdenvälinen kauppasuhde Neuvostoliiton kanssa. Tässä tutkielmassa määrittelen idänkaupan Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi erityissuhteeksi, jota luonnehti käsitys molempien toisilleen myöntämästä erityisasemasta, kaupan tason poliittinen merkitys, jatkuvuuden korostaminen sekä clearing-järjestelmä. Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 myös idänkauppa loppui. Tässä tutkielmassa argumentoin kuitenkin, ettei idänkaupan loppuminen ollut suoranaisesti seurausta Neuvostoliiton hajoamisesta. Kehityskulut, jotka johtivat idänkaupan loppumiseen, olivat murtaneet perustan kahdenvälisen kaupan erityissuhteelta jo ennen kuin Neuvostoliitto lopetti olemassaolonsa. Tarkastelen kaupan erityissuhteen purkautumista vuosina 1988–1991. Keskeisiä tapahtumia idänkaupan loppuvaiheessa oli clearing-järjestelmän uudistaminen vuonna 1988, viimeisen clearingpohjaisen runkosopimuksen allekirjoittaminen 1989, clearing-järjestelmän lopettaminen vuonna 1990 sekä Neuvostoliiton hajoaminen 1991. Keskityn kauppapolitiikan valmistelutason toimintaan. Tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston ja Suomen Pankin idänkaupan osaston arkistoaineisto. Tutkimuskysymys on kaksiosainen. Ensinnäkin tutkin Suomen kauppapolitiikan toimijoiden näkemyksiä idänkaupan tulevaisuudesta. Käsittelen sitä, miltä idänkaupan tulevaisuus näytti silloin, kun se oli loppumassa. Vaikka idänkaupan loppuminen näyttää jälkikäteen suoraviivaiselta, se ei ollut sitä tapahtumahetkellä. Käytän apunani Reinhart Koselleckin käsitteitä odotushorisontista (horizon of expectations) ja kokemusavaruudesta (space of experience). Toiseksi pyrin piirtämään kuvan siitä idänkaupasta, joka loppui. Tarkastelen idänkauppaa sille ominaisten piirteiden kautta selvittääkseni, mitkä idänkaupan ominaisuudet vaikuttivat sen loppumiseen. Tutkielman perusteella Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasuhteen erityisyyden purkaantuminen johtui ensisijaisesti muutoksista Neuvostoliitossa, mutta myös Suomen ja kansainvälisen ympäristön poliittisilla ja taloudellisilla muutoksilla oli merkitystä. Idänkaupan järjestelmä loppui, koska se ei sopeutunut muuttuvaan maailmaan. Idänkaupan ilmiöön liittyneiden vahvojen epämuodollisten instituutioiden ansiota oli, että erityissuhde jatkui niin pitkään.
  • Karppinen, Samuli (Helsingin yliopisto, 2015)
    Kosteikon perustaminen tai kunnostaminen on ympäristöä muuttava hanke, jolla liki aina on sosiaalisia vaikutuksia alueelle. Muutokset ihmisten lähiympäristössä heijastuvat heidän elinoloihinsa, hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen. Ympäristöä muuttavien hankkeiden suunnittelijoiden, toteuttajien ja esimerkiksi lähiympäristön asukkaiden näkemykset hankkeen hyödyistä ja haitoista voivat olla moni-naiset ja osin jopa hyvin erilaiset. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on menetelmä tai toimintastrategia, jolla hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, hyvinvointiin sekä viihtyvyyteen voidaan arvioida. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä tunnistamaan kosteikon perustamisen vaikutuksia toteuttajiin ja lähiympäristöön sekä lähiympäristön asukkaisiin. Tarkastelun kohteina ovat: 1) toteuttajien sekä lähialueen asukkaiden väliset suhteet, 2) intressit kosteikon rakentamiseen, 3) kosteikkojen perustamisen haasteet, 4) toteuttajien kokemukset ja odotukset kosteikon odotetuista ja havaituista vaikutuksista sekä 5) halukkuus perustaa kosteikoita ilman ulkopuolista rahoitusta. Tutkimusaineiston muodostivat kaksi Kotiseutu-kosteikko Life+ -hankkeen mallikohteiden toteuttajille suunnattua lomakekyselyä. Ensimmäinen kysely suoritettiin ennen kosteikkojen toteuttamista ja toinen toteuttamisen jälkeen. Tulkintaa tukemaan suoritettiin kosteikoilla kaivutöiden yhteydessä toteuttajien ja lähialueen ihmisten teemahaastatteluja ja lisäksi puhelinhaastatteluja. Idea kosteikon rakentamiseen kykeni lähtemään monesta erilaisesta suunnasta. Ratkaisevan aloitteen idean muodostumisesta itse toteuttamisen konkreettiseen valmisteluun olivat Life+ -kosteikkojen kohdalla ottaneet liki puolessa tapauksista maanomistajat. Heidän rinnallaan aktiivisina aloitteentekijöinä olivat metsästysseura tai -seurue, mutta yksittäisissä tapauksissa myös moni muu taho. Yleisimmin yhteistyöhön päätyivät aktiiviset metsästävät, kalastavat ja koiraharrastuksissa mukana olevat henkilöt, jotka jakoivat kiinnostuksen luonnon tarkkailuun ja hoitoon. Toteuttajat näkivät kosteikon vaikutukset lähiympäristöön ja sen ihmisiin positiivisina eikä negatiivisia arvioita ilmennyt. Heidän odotuksensa vaikutuksista olivat korkealla ja ne myös toteutuivat. Toteuttajat pitivät keskinäisiä suhteitansa kautta linjan hyvinä tai erittäin hyvinä. Yksimielisimmin toteuttajat näkivät kosteikon arvon luonnonhavainnoinnin mahdollistajana ja sekä vesilintujen määrän lisääjänä. He myös arvioivat, ettei kosteikon toteuttaminen synnyttänyt kateutta muissa alueen ihmisissä. Odottamattomia haasteita toteuttamisen aikana aiheuttivat useimmiten luonnonolosuhteet, ja selviytymisessä auttoi usein osaava kaivinkonekuski. Haasteina koettiin myös lupaviranomaisten hidas toiminta ja Life+ -hankkeen resurssien puute ja kosteikkosuunnittelijoiden lomat. Näistä selvittiin monissa tapauksissa odottamalla vain kärsivällisesti. Kynnyskysymyksenä kosteikkojen rakentamiselle pidettiin ulkoista rahoitusta. Toteuttajat pitivät Life+ -rahoitusta hyvin merkityksellisenä toteuttamiselle. Vaihtoehtona tälle he pitivät lähinnä maatalouden ei-tuotannollista tukea tai Leader-rahoitusta. Muita rahoituslähteitä ei joko oikein edes tunnettu tai nähty merkittävänä. Toteuttamista eteenpäin vieväksi ja toteuttamisen kannalta tärkeäksi vastaajat kuitenkin kokivat Life+ -hankkeen rahoituksen rinnalla sen tarjoaman suunnittelu- ja toteutusavun. Tulosten mukaan kosteikkojen rakentamiselle ei voida määritellä lähtökohtien ja toteuttajatahojen osalta yhtenäistä samaa muottia, jonka mukaan kaikki hankkeet etenisivät. Toteuttajien kokemukset ja odotukset kosteikkohankkeen eri vaiheissa olivat kautta linjan positiivisia ja nämä odotukset voidaan katsoa kytkeytyvän osittain motiiveiksi kosteikkojen perustamisen taustalle. Tulosten perusteella ei näytä olevan esteitä, miksi kosteikkojen rakentaminen ei jatkuisi tulevaisuudessakin. Hyvien tulosten taustalla täytyy muistaa kuitenkin Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen toimiva konsepti, joka mahdollisti sujuvan kosteikkojen toteuttamisen. Lisäksi mallikohteiksi oli valittu sellaisia kohteita, joiden lähtökohdat olivat hyvät. Toteuttajatahojen väliset suhteet sekä maastolliset piirteet olivat myös kunnossa.
  • Ritola, Jussi Matias (2008)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tilastokeskuksen kuluttajabarometrissa julkaistuja suomalaisten kuluttajien inflaatiokäsityksiä ja näiden käsitysten eroja eri väestöryhmien välillä. Inflaatiokäsityksillä tarkoitetaan kuluttajien tekemiä inflaatio-odotuksia vuoden päähän sekä heidän menneen vuoden aikana havaitsemaansa inflaatiota. Tutkielmassa on pyritty ottamaan kantaa tehtyjen odotusten tarkkuuteen ja rationaalisuuteen sekä siihen, auttavatko nämä odotukset ennustamaan julkaistua inflaatiota. Havaitusta inflaatiota on tarkasteltu sen tasoa, sekä sitä kuinka ja miksi tämä taso eroaa julkaistusta inflaatiosta. Tutkielman teoreettisessa osassa tutustutaan pääasiassa rationaalisten odotusten teoriaan ja sen laajennuksiin. Empiirinen osa on jaettu kahteen osaan: poikkileikkaus- ja aikasarjatarkasteluihin. Poikkileikkaustarkasteluissa löydettiin inflaatio-odotusten kohdalla selkeitä eroja väestöryhmien odotuksissa ja näiden tarkkuudessa, kun tutkittiin Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mikroaineistoa vuosilta 2000-2007. Keskeisimpinä tuloksina mainittakoon naisten selkeästi miehiä korkeammat inflaatio-odotukset ja opiskelijoiden ja varusmiesten tarkimmat odotukset. Myös tulot vaikuttivat odotusten tarkkuuteen niin, että korkeampien tulojen ryhmissä odotukset olivat tarkempia. Inflaatio-odotusvirheessä havaittu heterogeenisuus johtaa Soulelesin (2004) esittämän hypoteesin mukaan siihen, että inflaatio-odotusten rationaalisuus koko väestön tasolla voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Havaitun inflaation tapauksessa tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. Naiset havaitsivat inflaation keskimäärin useamman kymmenyksen korkeammaksi, kuin miehet. Tarkimpia havaitun inflaation arvioissaan oli opiskelijoiden ja varusmiesten ryhmä. Selkeästi epätarkimmin mennyttä inflaatiota arvioi 15–19 -vuotiaiden ryhmä, ja havaintojen tarkkuus parani tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Syiksi edellä kuvattuihin inflaatio-käsitysten väestöryhmittäisiin eroihin on aiemmin esitetty mm. talousuutisten seuraamisen eroavaisuuksia eri väestöryhmissä (Carroll 2003a). Lisäksi on esitetty, että esimerkiksi naisten ja miesten välisiin inflaatiokäsitysten eroihin voisi olla syynä näiden väestöryhmien usein kuluttamien hyödykkeiden hintakehityksen erilaisuus (Lehtinen 2007). Tämän tutkielman aikasarjatarkasteluissa oli kaksi päämäärää. Ensinnäkin haluttiin tutkia väestöryhmittäisten inflaatio-odotusten rationaalisuutta. Kun inflaatio-odotusten rationaalisuus pystyttiin koko väestön tasolla hylkäämään, on Soulelesin (2004) esittämien tulosten mukaan mahdollista, että yksittäisten väestöryhmien odotukset olivat tästä huolimatta rationaalisia. Niinpä yhteisintegroituvuuteen vedoten saatiin selville, että useiden väestöryhmien odotukset olivat rationaalisia. Keskeisimpinä tuloksina voidaan esittää, että miesten inflaatio-odotukset vaikuttivat rationaalisilta, mutta naisten odotusten rationaalisuus hylättiin. Muista väestöryhmistä myös palkansaajat sekä äitiyslomalla olevat tai omaa kotiaan hoitavat kuluttajat olivat odotuksiltaan rationaalisia. Toinen aikasarjatarkastelujen päämäärä oli inflaatio-odotusten ja julkaistun inflaation välisen Granger-kausaalisuuden testaaminen. Tavoitteena oli tehdä päätelmiä siitä auttaisivatko inflaatio-odotukset koko väestön tasolla tai väestöryhmittäin ennustamaan julkaistua inflaatiota. Tuloksena saatiin yllättävästi, että useat niistä väestöryhmistä, joilla oli suuri absoluuttinen odotusvirhe poikkileikkaustarkasteluissa, olivat niitä ryhmiä joiden odotukset auttoivat ennustamaan julkaistua inflaatiota.
  • Tobiasson, Hanne (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan kummilasten käsityksiä kummiuden olemuksesta sekä heidän kokemuksiaan suhteista omiin kummeihinsa. Tutkimuskysymykset ovat seuraavanlaisia: 1. Mitä kummilapset ajattelevat kummiuden yleisesti tarkoittavan ja sisältävän 2. Millaisena kummilapset kokevat oman kummisuhteensa 3. Mitä odotuksia ja toiveita kummilapsilla on mahdollisesti kummeilleen. Tutkielman aineistona ovat toimineet haastattelut, jotka on tehty kahdelle eri haastatteluryhmälle. Haastatelluista rippikoululaisista suurin osa on 14–15-vuotiaita, mutta joukossa ovat myös 21-vuotiaat ja 25-vuotiaat rippikoululaiset. Haastatellut teologian opiskelijat olivat 22–27-vuotiaita. Haastatteluja on tehty yhteensä 24, molemmista ryhmistä 12. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja ne tehtiin talvella ja keväällä 2013. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineiston analyysimetodi sisällönanalyysi. Tutkielman mukaan rippikoululaisten käsitys kummiudesta on varsin suppea. He määrittävät kummiuden läsnäoloksi ja kummin tehtäviksi huolenpidon ja yhteydenpidon kummilapseen. Uskontokasvatustehtävää ei tunnisteta. Opiskelijat määrittävät kummiutta runsaammin termein, muun muassa varavanhemmuutena, erityishuomiona ja kristillisenä kasvatuksena. Kummin tehtävinä he pitävät muun muassa kasvatusta, perheen apuna olemista ja yhteyttä kummilapseen. Molemmilla haastatteluryhmillä on ajatus kummi-informaation vähyydestä. Sekä rippikoululaiset että opiskelijat pitävät kummien valintaa ja olemassaoloa kuitenkin tärkeänä. Kummin ja kummilapsen välisen yhteyden määrä näyttäisi vähentyvän rippikoululaisten edustaman iän ja opiskelijoiden iän välillä. Rippikoululaiset ovat melko tiiviisti yhteydessä kummeihinsa, kun taas opiskelijat kertovat yhteyden vähentyneen. Myös maantieteellisellä välimatkalla on merkitystä asiaan. Kummin ja kummilapsen välinen yhteydenpito ilman muita osapuolia osoittautuu harvinaiseksi molempien haastateltavien ryhmien kohdalla. Uskontokasvatustehtävän toteutuminen on varsin harvinaista molempien haastateltujen ryhmien kohdalla. Vain murto-osa kaikista haastatelluista on saanut aktiivista uskontokasvatusta kummeiltaan. Tapauksissa, joissa uskontokasvatusta kummeilta on tullut, on haastateltujen suhtautuminen siihen ollut varsin positiivista. Opiskelijoilta löytyy myös toiveita, että kummit olisivat aktiivisemmin toteuttaneet uskontokasvatusta. Sekä rippikoululaisten että opiskelijoiden toiveet keskittyvät kummisuhteen tiivistymiseen, yhteydenpidon lisääntymiseen ja suhteen läheisyyteen. Rippikoululaisilta löytyy toiveita myös yhteisestä tekemisestä kummien kanssa. Rippikoululaiset kokevat suhteen kummeihinsa läheisemmäksi kuin opiskelijat.
  • Rantanen, Elina (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia kotiin liitettyjä odotuksia on luettavissa naisten kirjoittamista omaelämäkerrallisista kotikertomuksista. Kodin käsitteessä yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat toisiinsa. Tutkimuksen tavoitteena on ennen kaikkea osallistua keskusteluun siitä, minkälaisia yhteisesti jaettuja merkityksiä annetaan kodille suomalaisessa yhteiskunnassa 2000-luvulla. Tutkimusongelma on sekä metodologinen että empiirinen Aineisto muodostuu yhdeksästä 1950-luvulla syntyneen suomalaisen naisen kirjoittamasta kotikertomuksesta. Kertomukset ovat omaelämäkerrallisia ja niissä kuvataan ja arvioidaan kotia monipuolisesti elämän eri vaiheissa. Kertomukset on valikoitu Kodin paikantaminen -tutkimushankkeen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston järjestämän Kotini -kirjoituskeruun tuottamasta aineistosta. Metodologisesti lähdetään siitä, että kieli on sosiaalista, että kieli välittää sosiaalisia merkityksiä. Tutkimusmenetelmänä on odotusanalyysi. Näistä lähtökohdista aineisto nähdään narratiivisesti jäsentyneinä kertomuksina. Ajatuksena on, että kiinnittämällä huomio kirjoittajien tekemiin kerronnallisiin ja kielellisiin valintoihin päästään tarkastelemaan kodin yhteisesti jaettuja merkityksiä. Tutkimuksessa on luettu aineistoa odotusanalyysia hyödyntäen eri etäisyyksiltä, jolloin empiirisestä aineistosta paikantuu kotiin liitettyjä odotuksia. Odotukset eivät ole normatiivisia, vaan yhteisesti jaettuja mahdollisia kertomuksia, joiden avulla kertoja pyrkii tekemään yksilöllisen elämänsä kulun lukijalle ymmärrettäväksi. Aineistosta paikantuu kolme keskeistä kotielämäkertoja kokonaisuuksina jäsentävää odotusta. Ensinnäkin lapsuuskodilla näyttää olevan erityinen asema kotielämäkerran kokonaisuudessa. Tämä näyttäisi olevan aineiston kotielämäkertojen vanhimpia konventioita. Toiseksi kertojat jäsentävät aikuisiän kodeista kertomaansa perinteisen suomalaisen asumisuran – lapsuuskodista edetään perhevaiheeseen ja lasten kasvaessa muutetaan pienemmästä asunnosta suurempaan – odotusarvoista etenemistä vasten. Kolmanneksi kertomusten omaelämäkerrallisen reflektion taustalta on luettavissa kysymys; Miten tähän on tultu? Se, miten kertojat arvioivat nykyisiä kotejaan ja suhteuttavat menneitä kotejaan ja niihin liittyneitä elämäntapahtumia nykyhetkeen, avaa näkökulmia siihen, minkälaisessa tilanteessa kertomukset on kirjoitettu. Analyysia tarkennetaan tutkimusta jäsentävien ylätason odotusten sisällä aineistossa merkittävinä näyttäytyviin teemoihin. Koti näyttäytyy aineistossa esimerkiksi paikkana, jota arjen naisisiksi mielletyt kotityöt pitkälti määrittävät. Kotielämäkerran aika näyttäytyy aineistossa hidastavana ja venyvänä, mitä selitetään yhtäältä juonentamisen luovalla ajalla ja toisaalta sillä, että yhteisesti jaetuista odotuksista poikkeavat yksilöllisen elämän käänteet ja ratkaisut vaativat enemmän perusteluja kuin odotusten mukaiset. Menetelmällisissä kysymyksissä tutkimuksessa on sovellettu kertomuksista kiinnostuneiden lingvistikkojen William Labovin ja Deborah Tannenin ajatuksia sekä sitä, miten Anni Vilkko ja Matti Hyvärinen ovat soveltaneet heidän ajatuksiaan omaelämäkerrallisen aineiston analyysiin. Kodin käsitteen määrittelyyn ovat vaikuttaneet eniten Kimberly Dovey, Mary Douglas ja Anni Vilkko.
  • Syrjänen, Nina (2008)
    Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida maahanmuuttajavanhempien haastatteluaineiston pohjalta: 1. minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajavanhemmilla on suomalaisesta koulusta, 2. miten vanhemmat merkityksellistävät kokemuksiaan ja 3. minkälaista ymmärrystä akkulturaationäkökulma tuo kokemuksiin. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa fenomenologinen lähestymistapa ja teoreettisen viitekehyksensä puolesta tutkimus nivoutuu sosiaalitieteelliseen maahanmuuttaja- ja akkulturaatiotutkimukseen. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan maahanmuuttajaäidin teemahaastattelut. Äidit ovat kurdin- ja venäjänkielisiä. Aineisto on rajattu Väestöliiton Kotipuun vertaisryhmien ohjaajan opasta varten kerätystä maahanmuuttajavanhempien haastatteluaineistosta. Haastattelut käsittelevät maahanmuuttajavanhempien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä ja lasten kasvatuksesta uudessa kulttuuriympäristössä. Aineisto on analysoitu tulkitsevalla fenomenologisella analyysimenetelmällä (interpretative phenomenological analysis, IPA). Aineistolähtöiseen analyysiin on yhdistetty teoriajohteista analyysiä, kun aineistosta muodostettuja teemoja on tarkasteltu vielä erikseen akkulturaationäkökulmasta. Aineistossa maahanmuuttajavanhempien kokemukset suomalaisesta koulusta jäsentyvät kodin ja koulun yhteistyön, lasten opiskelun sekä kouluun kohdistettujen odotusten kautta. Maahanmuuttajaäitien kokemukset suomalaisen koulun kontekstissa ovat yksilöllisiä, mutta myös jaettuja. Kurdinkielisillä ja venäjänkielisillä äideillä on samanlaisia ja erilaisia kokemuksia. Samanlaisten kokemusten pohjalta äidit päätyvät yhteneviin ja toisistaan eroaviin tulkintoihin. Akkulturaatioteoriat tarjoavat mielekkään viitekehyksen kokemusten tarkastelulle, sillä kokemuksia voidaan tulkita esimerkiksi Berryn akkulturaatiomallissa esitettyjen ryhmä- ja yksilötason tekijöiden avulla. Maahanmuuttajatutkimuksen osalta tärkeimpiä lähteitä ovat Berry kollegoineen (1992; 1997; Berry ym. 2006), Suárez-Orozco ja Suárez-Orozco (2002) sekä Talib (2002). Analyysimenetelmän osalta tärkeimmät lähteet ovat Smith ja Osborn (2003; 2005) sekä Willig (2001).
  • Paloviita, Maritta (2004)
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmen Phillips-käyrän empiiristä soveltuvuutta euroalueelle. Taloudellisten päätöksentekijöiden inflaatio-odotuksia ei oleteta rationaaliksi, vaan niitä mitataan suoraan käyttämällä OECD:n ennusteita. Reaalisia rajakustannuksia mitataan kolmella eri tavalla. Tulosten mukaan suoraan mitattuja inflaatio-odotuksia käytettäessä uusklassinen Phillips-käyrä estimoituu tilastollisesti järkevästi. Lisäksi puhtaasti eteenpäin katsova uuskeynesiläinen Phillips-käyrä tuottaa järkeviä empiirisiä tuloksia, mutta nämä tulokset ovat selvästi huonompia kuin uusklassisen Phillips-käyrän ja uuskeynesiläisen Phillips-käyrän hybridimuodon empiiriset tulokset. Siten tulokset osoittavat, että euroalueen inflaatioprosessi ei ole puhtaasti eteenpäin katsova, minkä vuoksi inflaatio ei voi sopeutua välittömästi uuteen informaatioon. Lisäksi euroalueen inflaatiodynamiikkaa kuvattaessa viivästetty inflaatiotermi tarvitaan uuskeynesiläisessä Phillips-käyrässä odotusten mahdollisesta epärationaalisuudesta huolimatta. Inflaatioprosessi on muuttunut enemmän eteenpäin katsovaksi viime vuosina, jolloin inflaatio on ollut vaimea ja vakaa. Toisaalta uuskeynesiläisessä Phillips-käyrässä tuotantokuilu on ainakin yhtä hyvä reaalisten rajakustannusten empiirinen vastine kuin työtulojen BKT-osuus.
  • Nyman, Liisi (Helsingfors universitet, 2013)
    Tämä tutkimus tarkastelee mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän roolia asiakassuhteessa. IT-palvelut luokitellaan asiantuntijapalveluiksi. Laadukkaan IT-palvelun tuottamiseen vaaditaan asiakkaiden odotusten ymmärtämistä sekä laatuun vaikuttaviin tekijöihin panostamista. Tässä tutkielmassa laatua tarkasteltiin asiakkaiden odotusten kautta sekä luottamuksen ja sitoutumisen muodostumisen avulla. Tämä tutkimus vastaa kysymykseen, mikä merkitys asiantuntijaorganisaation palveluhenkilöllä on asiakassuhteeseen. Tutkimusongelmaan etsittiin vastausta tarkastelemalla mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän rooliin kohdistuvia odotuksia sekä löytämällä palvelun laadulle määritteitä mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän roolissa. Erityisenä tarkastelun kohteena oli palveluhenkilön merkitys asiakkaan luottamukseen ja sitoutumiseen. Tutkimus toteutettiin tekemällä kahdeksan teemahaastattelua keväällä/kesällä 2010. Tutkimusote on laadullinen tapaustutkimus. Haastateltavat valittiin yhden pääkaupunkiseudulla toimivan IT-alan yrityksen asiakkaista. Haastateltavat olivat ylempiä toimihenkilöitä tai johtajia. He olivat olleet aktiivisesti tekemisissä IT-palveluiden sekä mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän kanssa. Tutkielmassa jäsenneltiin rooliin kohdistuvat odotukset kolmeen kategoriaan: tiedostamattomiin, tiedostettuihin ja hämäriin odotuksiin. Tutkimuksessa löydettiin odotuksia näistä kaikista kategorioista. Mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän odotettiin olevan asiantuntijoita, erityisesti mikrotukihenkilön asiantuntijuutta pidettiin itsestään selvänä. Haastateltavien oli vaikeaa ymmärtää omia tarpeitaan IT-palveluiden osalta. Näiden kolmen kategorian odotukset ilmenivät päällekkäisinä. Mikrotukihenkilöiden vaihtuvuus vaikutti odotusten tiedostamiseen. Odotuksia tiedostettiin tilanteissa, joissa uusi mikrotukihenkilö ei pystynyt vastaamaan asiakkaan odotuksiin. Tämän tutkielman tulosten mukaan asiakassuhteen kannalta keskeistä on mikrotukihenkilön ja IT-palvelumyyjän asiantuntijuus ja kyky käyttää selkeää kieltä asiakkaiden kanssa. Ammatillisten sanojen käyttöä pidettiin hankalana. Mikrotukihenkilön odotettiin sopeutuvan asiakkaan työympäristöön ja yrityskulttuuriin. Mikrotukihenkilön työskentelyn odotettiin olevan läpinäkyvää ja asiakkaat toivoivat mikrotukihenkilön kertovan IT-järjestelmiin liittyvistä operaatioista selkeästi. Erittäin tärkeäksi koettiin IT-palvelumyyjän asiantuntijuus tuotteista. Myyjältä odotettiin nopeaa asiakkaan tarpeiden tunnistamista. IT-palveluiden myynnille toivottiin aktiivista roolia asiakassuhteessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että palveluhenkilön ja asiakkaan välinen suhde on erittäin tärkeä yritysten välisen suhteen kehittymiselle. Mikrotukihenkilön sosiaaliset vuorovaikutustaidot vaikuttivat voimakkaasti siihen, miten laadukkaaksi palvelukokemus koettiin. Mikrotukihenkilön merkitys myyjän roolissa on merkittävä asiakassuhteen laadun kannalta. IT-palvelumyyjän merkitys asiakassuhteelle oli merkittävin solmittaessa uutta asiakassuhdetta. Aineisto antaa viitteitä siitä, että luottamus palveluhenkilöön on keskeinen osa asiakassuhdetta ja sen jatkuvuutta. Luottamus IT-palvelumyyjään ja mikrotukihenkilöön muodostui muun muassa asiantuntijuuden ja avoimen kommunikaation kautta. Mikrotukihenkilöön muodostuvaa luottamusta näyttäisi vähentävän henkilöiden vaihtuvuus. Sitoutuminen muodostui henkilöiden välille ja henkilövaihdokset koettiin uhkana suhteen jatkumiselle.
  • Leinonen, Elina (2011)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin inkerinsuomalaisten muuttoa edeltävien odotusten toteutumisen yhteyttä psykologiseen sopeutumiseen. Psykologisen sopeutumisen indikaattorina käytettiin elämään tyytyväisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille sopeutumista prosessina, joka alkaa jo ennen muuttoa (pre-akkulturaatio) sekä luoda uutta tietoa paluumuuttajien odotusten toteutumisen vaikutuksesta sopeutumiseen. Toteutuneiden odotusten tutkimuskenttä muodostaa oman tutkimusperinteensä, jonka piirissä on pyritty selvittämään odotusten ja kokemusten välisen suhteen yhteyttä tyytyväisyyteen eri konteksteissa. Akkulturaatiotutkimuksissa korostetaan, että maahanmuuttajien epärealistiset odotukset muuton jälkeisestä elämästä vaikeuttavat sopeutumisprosessia. Tässä pitkittäistutkimuksessa toteutuneiden odotusten yhteyttä elämään tyytyväisyyteen tarkasteltiin paluumuuttokontekstissa kolmen vaihtoehtoisen mallin avulla. Ideaalitaso-mallin mukaan odotusten toteutuminen nostaa elämään tyytyväisyyttä ja toteutumatta jääminen laskee sitä. Ei vahvistusta –mallissa elämään tyytyväisyyden oletetaan olevan korkeimmillaan silloin, kun kokemukset ylittävät odotukset. Vain kokemus –mallin mukaan hyvät kokemukset muuton jälkeen nostavat elämään tyytyväisyyttä odotusten tasosta riippumatta. Malleja testattiin erikseen sosio-psyykkiseen hyvinvointiin ja ammatillis-taloudelliseen hyvinvointiin liittyvien odotusten suhteen. Perhe- ja ystäväsuhteiden laadun sekä ammatillisten mahdollisuuksien ja taloudellisen tilanteen tason on osoitettu olevan yhteydessä elämään tyytyväisyyteen. Maahanmuuttajien odotuksien on niin ikään todettu koskevan näitä elämänlaatua indikoivia osa-alueita. Tutkimuksen aineisto koostui etniseltä taustaltaan inkerinsuomalaisista (N=141) paluumuuttajista. Lähtökohta-aineisto kerättiin Venäjällä ennen muuttoa ja seurantavaihe toteutettiin noin vuosi muuton jälkeen. Aineiston analysoinnissa huomioitiin ajankohtainen metodologiakeskustelu ja kahden muuttujan välisen suhteen vaikutusta riippuvaan muuttujaan tarkasteltiin polynomisen regressioanalyysin ja vastepintamallinnuksen avulla. Näin tehden voitiin välttää toteutuneiden odotusten tutkimuksille tyypilliset mittaus- ja metodologiaongelmat: retrospektiivisyys, erotuspistemäärien käyttö ja lineaaristen mallien käyttö. Tutkimuksen aineisto tuki ei vahvistusta –mallin mukaista yhteyttä odotusten toteutumisen ja elämään tyytyväisyyden välillä. Yhteyttä voitiin tarkastella vain sosio-psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien odotusten ja kokemusten suhteen, koska ammatillis-taloudelliseen hyvinvointiin liittyvät odotukset, kokemukset tai niistä muodostetut interaktiotermit eivät polynomisen regressioanalyysin tulosten mukaan olleet yhteydessä elämään tyytyväisyyteen tilastollisesti merkitsevästi. Paluumuuttajien elämään tyytyväisyys oli korkeimmillaan silloin, kun sosio-psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät kokemukset ylittivät odotukset. Odotusten ja kokemusten välisen eroavuuden suunnalla siis on tämän tutkimuksen tulosten perusteella merkitystä psykologisen sopeutumisen kannalta. Tutkimuksen tulos tukee näkemystä, jonka mukaan maahanmuuttajien sopeutumisprosessia tulisi tarkastella pitkittäisasetelmassa muuttoa edeltävä vaihe huomioiden. Lisäksi tutkimus avaa yhden näkökulman siihen, minkä elämän osa-alueiden laatu on paluumuuttajien sopeutumisen kannalta merkityksellistä.
  • Hutri, Juhani (Helsingfors universitet, 2013)
    Aim of this study was to find out consumers expectations about electric vehicles (EV) range, charging and price. In addition, aim was to identify Finnish EVs early adopters, based on Everett Rogers (2003 [1962]) Diffusion of Innovation theory. Data was collected using an online survey. Questionnaire was published in several web pages and on Facebook. Total sample was 1871 responses. This study’s target group was people over the age of 20 or older and target area was Helsinki region. 938 responses of all sample belong to the target group. Data was analyzed with quantitative research methods. EVs current driving range 150 kilometers seem be to too short. The respondents expect about 300 kilometers range for EV. For daily movement 150 kilometers range is enough for most of the respondents. 150 kilometers driving range is also enough for households’ second car. Besides limited range, slow charging and lack of charging points are seen as barriers for EVs market penetration. In this study it was found that 58 per cent of the respondents have possibility to charge EV at home and the charging time at home (6–8 hours) is not significant problem. There is less than 20 public charging points in Finland. Increase of public charging point will increase the respondents’ interest in EV. There was a significant difference between males and females expectations of EVs range and charging. Males were more demanding. Females appreciate more EVs green values. According to the respondents EVs current price seem to be too high. With a lower price the respondents are willing to buy EVs. EVs early adopters accept higher price than other the respondents. In this study, as in previous international studies, green consumers and technical enthusiasts are the early adopters of EV. A stereotypical early adopter is a 30–35-years-old person who lives in a house. Suchlike person drivers under 50 kilometers per day and tries to be environmentally friendly and/or keen on new technologies.
  • Sihvola, Suvituuli (2007)
    Tämä on tutkimus nuorten akateemisten naisten kohtaamista elämänpoliittisista haasteista ja niistä selviytymiskeinoista, joita he käyttävät ristiriitaisten vaatimusten selättämiseen. Tarkastelen nuorten akateemisten naisten elämänpoliittisia haasteita yhteiskunnallisen erillistymisen ja perinteisten sukupuolistavien käytäntöjen välisen ristiriidan, pakkovalintojen, elämän projektistumisen ja nuoruuden pidentymisen näkökulmista. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmenkymmenenkuuden nuoren akateemisen naisen opiskelijaelämäkerrasta, jotka ovat Nuorisotutkimusseura ry:n ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus ry:n syksyllä 2004 järjestämän Opiskelijan elämää -kirjoituskilpailun satoa. Tutkimus rakentuu kahden sosiologisen keskustelun varaan. Toinen niistä tarkastelee yhteiskunnan yksilöllistymisen eri piirteitä ja toinen yhteiskunnallisten rakenteiden, erityisesti sukupuolijärjestelmän, toteutumista arkisissa käytännöissä. Oletukseni on, että perinteisiä sukupuolirakenteita uusintavat ja ylläpitävät sukupuolistavat käytännöt ovat usein nuorten akateemisten naisten elämän ristiriitojen taustalla. Yksilöllistymisen lupailemat valinnanmahdollisuudet eivät välttämättä toteudukaan nuorten naisten elämässä, kun he törmäävät perinteisten sukupuolirakenteiden rajoituksiin. Perinteisten naisroolien vaatimukset asettuvat vastakkain jälkimodernin itsenäisen, itseään toteuttavan ja reflektoivan yksilön ihanteen kanssa. Tärkeimpinä lähteinä ovat David Riesmanin, Zygmunt Baumanin ja Anthony Giddensin sosiologiset kirjoitukset. Sukupuolen teoriassa nojaudun Judith Butleriin. Tutkimuksen tavoitteena on osaltaan täyttää elämänpoliittisissa teorioissa usein avoimeksi jäänyttä tilaa rakenteiden ja henkilökohtaisen välillä; kuvailla teemaelämäkerta-aineiston avulla postmodernin teorioissa usein abstraktiksi jäävää yksilöiden ja rakenteiden vuorovaikutusta – sitä, miten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset rakenteet törmäävät arkielämässä valinnan pakkoihin ja mahdollisuuksiin. Keskeisin tulos on nuorten akateemisten naisten selviytymistaktiikoiden erilaisista yhdistelmistä muodostuva elämäntyylien typologia, joka tuo postmodernit elämänpolitiikan teoriat arkisten käytäntöjen tasolle. Moderneja sisältä ohjautuvia tyyppejä aineistossa edustavat päämäärätietoiset, ylisuorittajat ja kohtuullisen kunnianhimoiset; postmoderneja toisiin suuntautuneita tyyppejä puolestaan kodittomat, ajelehtijat ja itsen etsijät. Postmodernin teorioille tyypillisinä pidetyt piirteet, ovien auki pitäminen ja vapauden varjeleminen, saavat aineiston valossa uuden sisällön: niiden taustalla on kepeän pelailun sijasta hirmuinen huoli. Huoli siitä, ettei ole tarpeeksi hyvä, valmistu tarpeeksi nopeasti, vietä tarpeeksi vauhdikasta opiskelijaelämää, saa töitä valmistumisen jälkeen tai löydä kumppania – pelko sitä kohtaan, että olosuhteet ja säännöt sittenkin muuttuvat kesken kaiken, mikään ei sittenkään riitä.
  • Balk, Mirjami (2011)
    Tarkastelen tutkielmassani isiä, jotka ovat saaneet lapsia kahdessa eri iässä; nuorempana ja vanhempana. Isillä on lapsia siis ”kahdessa sarjassa”, sillä joillakin heidän peräkkäisillä lapsillaan on vähintään 8‒10 vuoden ikäero. Keskiössä on se, miten nämä isät ovat kokeneet isyytensä ensimmäisellä kerralla tullessaan isiksi ja miten he ovat kokeneet isyytensä myöhemmin. Olen kiinnostunut myös siitä, ovatko heidän kokemuksensa samankaltaisia vai erilaisia sekä mikä on ”sopiva” ikä isyydelle. Lähestyn aihetta myös isiin kohdistuvien odotusten sekä työn ja perheen yhteensovittamisen kautta. Siten rakennan kuvaa isien kokemuksista isyydestä ”kahdella kierroksella”. Asetan isyyden 1990- ja 2000-lukujen familistisen käänteen kontekstiin, sillä isien kokemuksia isyydestä eri-ikäisenä ei voi käsitellä vain iän ja vanhenemisen kautta, vaan kokemuksiin vaikuttavat myös aikakausi ja yhteiskunnan vallitsevat perheihanteet. Tutkimukseni on kvalitatiivinen. Aineistoni koostuu seitsemän isän yksilöhaastatteluista. Yhteistä haastateltaville on se, että he ovat tulleet isäksi kahdessa eri sarjassa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja haastateltavat on valittu teoreettisella otannalla. Aineiston analyysissä olen yhdistänyt temaattista sisällönanalyysia sekä fenomenologista otetta. Olen halunnut tuoda esiin isien omia kokemuksia. Tutkimukseni sijoittuu perhesosiologian alaan, mutta aihepiiri ja tärkeimmät lähteeni ovat monitieteellisiä; sosiologisia, kasvatustieteellisiä, psykologisia ja kulttuurihistoriallisia. Muun muassa Jouko Huttusen, Sinikka Aapola-Karin, Riitta Jallinojan, Johanna Mykkäsen, Jaana Vuoren, Merja Korhosen, Kaisa Ketokiven, Minna Kelhän, Jyrki Jyrkämän, Peter Lasslettin ja Ilana Aallon tutkimukset isyydestä, vanhemmuudesta sekä iästä ovat tärkeitä. Keskeisimmät tutkimustulokseni liittyvät isien sopivana pidettyyn ikään sekä isien muuttuneeseen isyyskokemukseen. Isäksi tulemiselle ei voi asettaa tiettyä ikää, vaan mies on valmis isäksi sitten kun tuntuu siltä. Isät korostivat kokemuksellisen iän merkitystä ja irtisanoutuivat kronologisesta iästään. He kuitenkin korostivat, että isyys ei sovi kaikille miehille enää vanhemmalla iällä; heille se sopi sillä he olivat nuorekkaita ja pitivät terveydestään huolta. Yhteiskunnan odotukset ja mahdollisuudet isyyden toteuttamiselle olivat isistä ristiriitaiset. Isät kokivat paineita myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. He olivat kaikki ensimmäisten lastensa kanssa tehneet enemmän tai jopa liikaa töitä ja toisella kierroksella heidän työntekonsa oli vähentynyt sekä heillä oli enemmän aikaa perheelle. Tällöin he olivat myös jo saavuttaneet korkeamman aseman työssä. He kokivat, että ensimmäisellä kierroksella heidän taloudellinen tilanteensa olisi saanut olla parempi. Isät perustelivat omaa isyyttään ja omia valintojaan luomalla kuvaa toiminnallisesta isästä hyvänä isänä. Isien puheessa korostui myös kumppanin valinnan tärkeys perhettä rakentaessa.
  • Vatanen, Jouni Pietari (2010)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan yksityisen kulutuksen ennustamista ja ennusteiden tarkentamismahdollisuuksia. Erityisenä tarkastelun kohteena on Tilastokeskuksen kuluttajabarometri, jossa haastatelluilta kysytään heidän odotuksistaan. Vastaajia on yleensä noin 1500, ja heidän odotuksiensa perusteella muodostetaan kuluttajien luottamusindikaattori, jonka kykyä ennustaa kulutusta tässä tutkimuksessa tutkitaan. Luottamusindikaattoria on kerätty nykymuotoisena vuoden 1995 lokakuusta lähtien. Tässä tutkimuksessa luottamusindikaattorin viimeinen havainto on vuoden 2008 joulukuulta, siten tutkimuksen aineisto rajoittuu välille 10/1995–12/2008. Yksityisen kulutuksen jakautumisesta yli ajan on kehitetty taloustieteellinen teoria, jota kutsutaan pysyvän tulon hypoteesiksi. Teorian mukaan yksityinen kulutus ei ole ennustettavissa. Empiirinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että yksityinen kulutus on ennustettavissa ja että kuluttajien luottamusindikaattori on yksi kulutusta ennustavista muuttujista. Tässä tutkimuksessa esitellään teorian ja empiirisen tutkimuksen välisen ristiriidan selityksiä. Pääpaino on empiirisessä tutkimuksessa, jossa ennustetaan yksityistä kulutusta. Tässä tutkimuksessa yksityistä kulutusta ennustettiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa keskivirheet laskettiin heteroskedastisuus- ja autokorrelaatiorobustein menetelmin. Tutkimuksessa havaittiin, että aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen kuluttajien luottamusindikaattori ei ennustanut kulutusta yksinään. Seuraavaksi tutkittiin, ennustaako luottamusindikaattori kulutusta muiden muuttujien kanssa. Tätä varten määriteltiin kulutusta ennustava malli, jossa selittäjinä olivat käytettävissä olevan tulon, korkojen tuottoeron ja yksityisen kulutuksen menneet arvot. Muuttujat valittiin aikaisemman tutkimuksen ja tilastollisten testien perusteella. Luottamusindikaattorin ennustekykyä mitattiin lisäämällä luottamusindikaattori malliin, ja vertailemalla malleista saatuja tuloksia keskenään. Tutkimuksessa havaittiin, että luottamusindikaattori ennusti kulutusta muiden muuttujien kanssa tilastollisesti merkitsevästi. Yksityisen kulutuksen ennusteita voidaan tarkentaa tuottamalla uutta ja merkitsevää informaatiota. Aikaisemman tutkimuksen mukaan luottamusindikaattori ennustaa yksityistä kulutusta, ja luottamusindikaattorin jakaminen osiin tuottaa uutta informaatiota. Siten on mahdollista, että jakamalla luottamusindikaattori osiin voidaan tarkentaa yksityisen kulutuksen ennusteita. Tässä tutkimuksessa luottamusindikaattori jaettiin osiin taustamuuttujien mukaan, joita olivat tulotaso, sukupuoli, asuinalue, ikä, kotitalouden rakenne, sosioekonominen asema ja koulutustaso. Näille laskettiin väestöryhmittäiset luottamukset, ja havaittiin, että luottamusindikaattorin jakaminen osiin tuottaa uutta informaatiota. Väestöryhmittäisten luottamusten ennustekykyä mitattiin käyttämällä selittävänä muuttujana kuluttajien luottamusindikaattorin sijaan väestöryhmittäisiä luottamuksia. Tulokseksi saatiin, että tiettyjen väestöryhmien luottamukset tarkensivat yksityisen kulutuksen ennusteita. Väestöryhmiä olivat rikkain tuloneljännes, pääkaupunkiseudulla asuvat, 45–54-vuotiaat ja aikuistaloudet. Uutta informaatiota voidaan mahdollisesti käyttää myös ennustettaessa jotain muuta muuttujaa kuin yksityistä kulutusta.