Browsing by Subject "saalistushinnoittelu - mainemallit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Godenhielm, Mats (1999)
    Tutkielmassa tarkastellaan peliteoreettisesti saalistushinnoittelun esiintymistä sekä käydään läpi konkreettinen AKZO-tapaus. Tutkielmassa käy ilmi, että saalistushinnoittelun mahdollisuus riippuu informaation täydellisyydestä ja symmetrisyydestä. Seltenin kauppaketjuparadoksi osoitti, ettei saalistushinnoittelua voi esiintyä mikäli pelaajat ovat rationaalisia ja markkinoilla vallitsee täydellinen informaatio. Myöhemmin eri kirjoittajat ovat tutkineet saalistamisen mahdollisuutta mikäli näitä oletuksia lievennetään. Asymmetrinen informaatio voi kaataa Seltenin kauppaketjuparadoksista tehdyt johtopäätökset. Tämä asymmetrinen informaatio monopolin ja markkinoille pyrkijän välillä voi koskea esimerkiksi monopolin tyyppiä. Krepsin ja Wilsonin yksipuolisen epävarmuuden pelissä markkinoille pyrkijät ovat epävarmoja monopolistin voitoista. Mainemalleissa oletetaan, että markkinoille pyrkijä antaa pienen todennäköisyyden sille, että monopolista preferoi saalistusta myös yksittäisenä periodilla. Pitkässä pelissä etukäteistodennäköisyys sille, että monopolista on vahva, voi olla erittäin pieni ja kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa saalistaminen on pelin alkupuolella rationaalinen strategia monopolille. Easley et al. ovat lieventäneet mainemalleissa tehtävia oletuksia ja mallintaneet saalistusta siten, että sen kesto on määritelty endogeenisesti eri markkinoilla. He ovat näyttäneet, ettei saalistushinnoittelun tavoitteena tarvitse olla markkinoille pyrkijän sulkeminen markkinoilta, vaan myös lyhytaikainen saalistus markkinoille pyrkijöiden muille markkinoille etenemisen hidastamiseksi voi olla monopolistin rationaalinen strategia. Mainemalleista voidaan myös tehdä joukko johtopäätöksiä siitä, millä ehdoilla saalistusta voi esiintyä. Phlips on mainemalleja seuraamalla löytänyt joukon ehtoja, joiden on samanaikaisesti oltava voimassa, jotta saalistusta voi esiintyä. Phlipsin ehdot kuitenkin jättävät osan mahdollisista saalistustapauksista vailla huomiota. Tästä ovat esimerkkeinä Fudenbergin ja Tirolen kehittämät long purse sekä signaljamming -mallit. Normann on mainemallin avulla mallintanut Stackelberg-sodan yritysten tasapainostrategiana duopolissa. Tämä vaikeuttaa entisestään saalistushinnoittelun erottamista normaalista oligopolistisesta kilpailusta. Stackelberg-sodassa molemmat yritykset suostuvat tappioihin tietoisesti, strategisista syistä, kun taas saalistushinnoittelussa saalistava yritys saa markkinat vaikuttamaan tappiollisilta vasta markkinoille tulleelle yritykselle. Rajanveto näiden tapausten välillä on vaikeaa. Rajanvedon vaikeus käy ilmi myös AKZO-tapauksessa. Phlipsin ja Moras'n mukaan AKZO-tapauksessa ei ollut kysymys saalistushinnoittelusta vaan yritysten käymästä Stackelberg-sodasta. Normannin malli vahvistaa heidän kritiikki n poistamalla oletuksen, että sodan syynä oli AKZO:N tekemä, eikä myöhemmin korjaama virhearvio kilpailijansa tyypistä. AKZO-tapauksen tarkastelu näytti, että kilpailuviranomaisten ja taloustieteilijöiden käsitykset saalistushinnoittelusta poikkeavat.