Browsing by Subject "saastuminen - asuinlueet - Helsinki - Myllypuro"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Hukka, Eeva (2001)
    Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on soveltaa James Grunigin tilanneteoriaa käytäntöön ja perehtyä grunigilaisen aktiivisen ryhmittymän viestintään. Niin ikään tavoitteena on tarkastella aktiivista ryhmittymää sen vastapuolen, ryhmittymän huolenaiheen synnyttäneen työyhteisön, näkökulmasta. Tilanneteorian mukaan määritelty aktiivinen ryhmittymä löytyi Helsingin Myllypurosta, Alakiventie 8:sta. Aktiivisena ryhmittymänä "kasitalojen" asukkaita yhdistää yhteinen huolenaihe: heidän kotipihaltaan on löytynyt vanhalta kaatopaikalta peräisin olevia myrkkyjä, joiden vuoksi Helsingin kaupunki aikoo purkaa heidän kotinsa. Huoli terveydestä ja omaisuuden arvosta ovat saaneet kasitalolaiset toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Selvitin tutkielmassani alakiventieläisen ryhmittymän viestintää ja sen merkitystä ryhmittymälle. Pääasiallisena tutkimusaineistona olivat asukkaiden teemahaastattelut. Tutkielmassa kävi ilmi, että kasitalolaiset ovat käsitelleet myrkkyongelmaa aktiivisesti lähiverkoissaan ja että he ovat käyttäneet keskusteluja lähipiirinsä kanssa myrkkyongelman analysoimiseen. Lisäksi he ovat etsineet lähiverkoistaan tietoa. Kasitalolaiset ovat kehittäneet myrkkyongelman myötä myös aivan uusia, varta vasten myrkkyongelman ratkaisemiseksi kehitettyjä viestinnän muotoja, jotka ovat auttaneet heitä pyrkimään tavoitteisiinsa monin eri tavoin. Helsingin kaupungin näkökulmasta perehdyin aktiiviseen ryhmittymään yhteisöviestinnän kohderyhmänä. Tässä yhteydessä keskeisenä tutkimusaineistona olivat asukkaiden ja Helsingin kaupungin edustajien teemahaastattelut sekä kaupungin tiedotteet ja asukkaille lähetetyt kirjeet. Alakiventien myrkkytapaus osoitti, että epäjohdonmukainen tiedottaminen ei lisää aktiivisen ryhmittymän luottamusta, eikä myöskään se, jos ryhmittymän tiedon tarpeisiin ei vastata. Kasitalolaisten vilkas lähiverkkoviestintä merkitsee kaupungin näkökulmasta puolestaan sitä, että jokaisen ryhmittymän kanssa keskustelevan kaupungin edustajan merkitys viestijänä on keskeinen. Tämä tuo haasteita kaupungin sisäiseen viestintään. Tutkielmani tärkeimpiä lähteitä olivat haastattelujen lisäksi seuraavat teokset: Grunig, James (1992): Excellence in Public Relations Management; Grunig, James ja Hunt, Todd (1984): Managing Public Relations; Heath, Robert (1988): Strategic Issues Management; Åberg, Leif (2000): Viestintä kolmannen sektorin kansalaisyhteisössä. Teoksessa Aula, Pekka ja Hakala, Salli (toim.): Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään.