E-thesis - opinnäytteet: Recent submissions

Now showing items 1-20 of 39053
  • Valento, Miia (Helsingin yliopisto, 2012)
    Testataan töiden tallentumista Heldaan
  • Dhaygude, Kishor Uttam (Helsingin yliopisto, 2019)
    The majority of the planet's biological diversity comprises of diverse microorganisms, including large communities of insects. It is only through symbiotic, pathogenic and vectoring association, a diverse relationship between the microorganisms and the insects can be established. In spite of having an independent interaction, microorganisms are expected to fulfill the important roles of insect nutrition, reproduction, development, as well as behavioral resistance to pathogen colonization. So to understand the molecular diversity, population structure, and ecological importance of the majority of microorganisms, it is very essential to discover and characterize these microbial communities. The multi-omics approaches have the potential of in-depth screening of microorganisms as well as answering some fundamental microbial ecology questions. So, multi-omics approaches and bioinformatic analysis are considered as the powerful tool to study the non-model microbes and ultimately to study the composition and function of dynamic microbial communities. In spite of these, the microbial community largely remains unknown to the domain of social insects. This thesis majorly utilizes the multi-omics approaches for demonstrating the dynamic interplay between host and microbes. On the basis of the observational study it has been found that pathogenic and natural microbial community are associated with ant Formica exsecta. The findings included members of several endogenous bacterial phyla, such as Wolbachia, two obligate endogenous and possibly entomopathogenic fungi, as well as complete genomes of three novel RNA viruses belonging to the classes of Iflaviridae, Dicistroviridae and Mononegavirales. In this thesis, RNA sequencing data for the ant F. exsecta constructed from the samples of several life stages of both sexes as well as female castes of queens and workers to maximize the representation of expressed genes. Additionally, for the first time the horizontal gene transfer is demonstrated in this thesis from Wolbachia endosymbiont to host F. exsecta ant genome and at the same time the process of releasing of the first genome of Wolbachia endosymbiont from ant species. Moreover, the focus of thesis is on genome organization and molecular characterization of the three F. exsecta viruses and at the same time explaining the viral transmission in other related ant species. By adopting the advantages of the power of genomic technologies, this thesis tries to provide new insights into the host and microbe interactions, and the evolution of host-parasite genomes in a more general framework. However, in general the studies of this thesis provide useful information, guidelines and resources for social insects and genomics research.
  • Ehrnsten, Eva (Helsingin yliopisto, 2020)
    Benthic macrofauna is an important component linking pelagic and benthic ecosystems, especially in productive coastal seas. Through their metabolism and behaviour, benthic animals affect biogeochemical fluxes between the sediment and water column. Mechanistic models that quantify these benthic-pelagic links are crucial for understanding the functioning of coastal ecosystems and their responses to anthropogenic pressures, such as climate change and eutrophication. In this thesis the flows of carbon through functional groups of benthic macrofauna and their sediment food sources were explored using a new mechanistic model, called the Benthic Macrofauna model. The model was coupled to the hydrodynamic-biogeochemical BALTSEM model and used to simulate past, present and future biomass and metabolic carbon processing of aphotic soft-sediment communities of macrofauna in the Baltic Sea. The aims of this thesis were to identify the main drivers of macrofaunal biomass and community composition and to quantify the effects of environmental change on macrofaunal communities and their contribution to benthic carbon processing. Sedimentation of particulate organic carbon as a food source was identified as a main driver of macrofaunal biomass in two coastal areas as well as in the four largest basins of the Baltic Sea. Together with results of a food-web model of the central Baltic Sea, these results indicate that eutrophication has led to increased biomass in most parts of the ecosystem through increased productivity and sedimentation, except where counteracted by associated expanding hypoxia. Hypoxia has severe local effects on community biomass and composition, but on the scale of the Baltic Sea, biomass gains in oxic areas seem to exceed biomass losses due to hypoxia during past eutrophication. Increasing the bottom water temperature had a relatively small negative effect on community biomass in comparison to the other tested drivers, but the indirect effect of increasing surface water temperature through intensification of pelagic recycling and reduction of organic matter input to the sediment was substantial. Macrofaunal metabolism can contribute substantially to benthic carbon and nutrient processing, especially in shallow, productive coastal areas where biomass is primarily food-limited. For example, in a coastal area of the Gulf of Finland in the early 2000s, the benthic macrofauna was estimated to process up to 80% of simulated carbon input through ingestion and mineralize 40% through respiration. On the scale of the Baltic Sea, the benthic macrofauna was estimated to mineralize about 20% of organic carbon input to the sediments. These results together with a literature review suggest that the role of benthic macrofauna needs to be considered in models of coastal and global carbon and nutrient cycling. Simulations combining changes in climate and nutrient loads resulted in large reductions in benthic macrofaunal biomass and carbon processing capacity by the end of the 21st century if nutrient loads to the Baltic Sea are reduced according to the Baltic Sea Action Plan, but also if loads are kept at present levels. With increased nutrient loads, climate change counteracted the effects of increased productivity, also leading to a decrease in organic matter sedimentation, macrofaunal biomass and carbon processing capacity in the second half of the century.
  • Ahonen, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Finnish Mental Health Policy – Public Authority Governance in Protecting the Human Rights of Those with Mental Health Disorders. Following international examples, Finland began to dismantle psychiatric hospitals in the 1980s. Changes relating to the treatment of mental health disorders were influenced by many different ideas and objectives influenced by them. These trends led to a political decision to dismantle hospital institutions, which was justified as strengthening the human rights of the seriously ill. The aim of this research is to examine how public authority, in carrying out its mental health responsibilities, has sought to secure the fundamental and human rights of its citizens. Following five research questions were formulated: 1) What has been the political governance guiding the implementation of Finnish mental health policies? 2) What values and norms do the mental health policy governance documents contain? 3) How is mental health work understood and perceived in such mental health policy documents, what objectives do they set, and in which direction have they steered the development of mental health practices? 4) Which mental health-related aspects have been left out of or received little attention in the mental health policy documents? 5) How have Finnish mental health policies influenced the safeguarding of the fundamental and human rights of citizens with mental health disorders? The research methodology utilized in this study is systematic concept analysis. The research material includes primary sources and secondary sources. The primary sources consists of public policy documents describing the objectives, phenomena, and ideas that are then examined with the help of secondary sources which make up the research literature for this study. Examining mental health policy governance in Finland from 1970 to the present leads to the following observations: 1) The first documents governing mental health policies written in Finland clearly include concepts that concern the protection of the fundamental and human rights of seriously ill citizens. In the following decades, such objectives no longer appear in the written documents governing mental health policies. 2) The focus of mental health policies changed from protecting the fundamental and human rights of seriously ill citizens to the management of the mental health and wellbeing of the entire population. 3) The Finnish mental health policy focuses on the promotion of health, preventive care and development of a service system as part of welfare state policy. Because the objectives have been extensive and by their nature abstract, it has been impossible to form effective policy governance to achieve them. 4) It has not been possible to ensure the fundamental and human rights of seriously ill citizens with a development process focused on the service system. The concepts and paradigms utilized in the development process documents have directed the focus away from the questions relating to the realization of fundamental and human rights. 5) The ethos of wellbeing and preventive healthcare has steered attention away from the improvement of the position of the seriously ill. Public authority’s definition of a good life as well as the central focus of mental health governance in the development process of the service system has resulted in the seriously ill being forgotten in seemingly inclusive outpatient care. Key words: Mental health policy, human rights, mental disorders, public authority, service systems, agency
  • Koskinen, Julia K. (Helsingin yliopisto, 2019)
    During the Cold War, the Arctic became a stage for the superpowers’ rivalry. The more ballistical armament was developed further, the more the Arctic armament increased. In the 1980s, the Arctic region was a region where the Cold War’s escalation was a real fear. Simultaneously the environmental questions started to concern more and more. Furthermore, although international agreements to protect nature had been negotiated and bilateral ones were being accelerated, there was no organisation for the Arctic dealing region as a whole. This lack of cooperation encountered with détente, the US and the Soviet Union’s leaders converged with rhetoric about restrictions on armaments. When Gorbachev gave a speech on October 1987 in Murmansk and longed for further cooperation in the Arctic region, a situation arose, which enabled the opening of cooperation negotiations. Eventually, Finland was the first to seize the moment, and this led to Finland’s initiative. The initiative aimed to arrange a Conference on the Protection of the Environment in Finland. This master’s thesis examines Finland’s Arctic diplomacy from September 1986 to October 1989, from The Reykjavík Summit to when the first meeting of Arctic issues with eight Arctic states was kept. More precisely, this thesis research how Finland was performing Arctic diplomacy during the period and if there were a change to Finland’s line after the Gorbachev’s speech. Hence, the thesis examines what type of reactions and consequences Gorbachev’s Murmansk speech affected in Finland’s foreign policy. Moreover, this thesis is interested in who was conducting nascent cooperation in the Arctic Region. The primary data used in this thesis are Finland’s Foreign Minister’s archives documents. The study shows that Finland’s Arctic diplomacy was at first in 1986, observative and reactional. However, after Gorbachev’s speech in Murmansk, Finland took the lead and worked actively to start cooperation. In this role, Finland needed to act as a balancer between the Arctic countries’ boundary conditions. Especially the US was hesitating and by this stretched Finland’s negotiator skills. Eventually, Finland achieved in arranging a consultative meeting in Finland in September 1989. This meeting became to be the first of two preparative meetings before the actual ministerial conference. Notably, Finland gained the leading force and was mainly conducting cooperation during the years examined. Nevertheless, the Gorbachev’s speech had a high impact on the momentum, but, significantly, Finland was the one who succeeded seize the moment.
  • Kajoskoski, Tuija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Households account for a significant proportion of final energy consumption in Europe. Household energy consumption has been researched intensively and intervention studies aiming at changing energy behaviour have been popular. Previous intervention studies have mainly been concentrating on individual behaviour, and research analysing the role of contextual factors has been very limited. The aim of the thesis is to study the effects of geographical and cultural, material and institutional, and socioeconomic and demographic contexts on the outcomes of household energy use interventions. The data used in this thesis was collected in a European research project “ENERGISE”, in which interventions on two energy intensive household practices, space heating and laundry washing, were carried out. The data included 306 households from eight European countries: Switzerland, Germany, Denmark, the Netherlands, Finland, Hungary, Ireland and the UK. The data was analysed using the following methods: one-way ANOVA, independent samples t-test, Pearson’s correlation, and multiple linear regression. The following independent variables were tested: country, building type, baseline consumption levels, education level, employment status, family size, and age. The analyses were conducted in two phases. In the first phase, the main effects of the independent variables were tested. In the second phase, multiple regression models were built based on the results from the first phase. The intervention outcomes differ between some of the geographical contexts. Temperatures are reduced the most in Switzerland, Germany and the Netherlands, and laundry cycles are reduced more in Denmark than in other countries during the interventions. Higher baseline consumption levels are connected to higher reductions in both household practices. Families with five or more persons reduce the room temperatures and laundry cycles less than smaller families. Households with contact person aged 55-64 reduce laundry cycles the least. Building type, contact person education level and contact person employment status are not connected to the intervention outcomes. The results confirm observations from previous studies, that context may significantly affect the successfulness of energy behaviour interventions and therefore it should be carefully considered in planning interventions. The results also suggest that different energy practices are likely to be affected by different sets of contextual factors. The thesis shows that conducting cross-national comparative research is challenging and it requires careful planning throughout the research process.
  • Tähtinen, Ulla (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä maisteritutkielmassa tarkastellaan nuorten sosiaalisia representaatioita tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoituksena ei ole kartoittaa yksittäisen nuoren ajatuksia tai mielikuvia, vaan tarkastella jaettuja tulevaisuuskäsityksiä. Tutkimuksen kohteena ovat siis nuorten puheesta nousevat tulevaisuutta koskeva jaetut käsitykset ja mielikuvat. Tutkielman lähestymistapa on kvalitatiivinen ja teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Serge Moscovicin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Sosiaalisten representaatiot ovat yhteisössä jaettuja mielikuvia ja käsityksiä, jotka syntyvät yhteisön kommunikaatiossa. Ne luovat järjestystä ja mahdollistavat itsesään yhteisön kommunikaatiota. Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on, hahmottuuko nuorten puheesta yksilöllisten toiveiden lisäksi jaettu sosiaalinen käsitys tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuvia ei ole tiedettävästi aikaisemmin tutkittu sosiaalisina representaatioina. Näin ollen tulokulma on tuore niin sosiaalisten representaatioiden tutkimuksen kuin tulevaisuustutkimuksenkin alalla. Sosiaalisten representaatioiden teoria tarjoaa tutkimukselle lähtökohdan tarkastella nuorten tulevaisuusnäkymiä yhteisöllisen rakentamisen näkökulmasta. Tutkielman vastaa kysymyksiin: Minkälaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuudestaan? Miten tulevaisuus ankkuroidaan ja objektivoidaan nuorten puheessa? Millaisia sosiaalisia representaatioita nuoret jakavat tulevaisuudesta? Tutkielma on tehty yhteistyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman LUODE- luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä -hankeen kanssa. LUODE- hankkeen tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön ja uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden kehittäminen ja Helsingin yliopiston roolina on tuotaa tutkimustietoa nuorten arjesta. Tämän maisteritutkielman tarkoitus on tuottaa tietoa nuorten ajatusmaailmasta ja arkiajattelusta hankeen käyttöön. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästätoista LUODE- hankeen yhteydessä tehdystä puolistrukturoidusta virikehaastettelusta, jossa virikkeenä on käytetty aikajanaa. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Sosiaalisten representaatioiden muodotumisprosesseja on tarkasteltu ankkurointien ja objektivointien kautta. Sosiaalisten representaatioiden muodostumisprosessien lisäksi sosiaalisten representaatioiden ilmentymistä on tarkasteltu aineistosta tulkittujen kantateemojen avulla. Tulosten mukaan nuorten sosiaaliset representaatiot tulevaisuudesta muodostuvat kolmen pääteeman ympärille. Näitä teemoja ovat sosiaaliset suhteet ja asuminen, koulutus ja työelämä sekä Suomen ja maailman tulevaisuus. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja asumisen pääteema jakautuu kolmeen alateemaan, jotka ovat perhe, kaverit ja asuminen. Perheen käsite jakautuu kahteen osaan, lapsuuden perheeseen ja itse perustettuun perheeseen. Perheestä ja kavereista puhuttaessa nuoret toivat esille tarvetta sosiaaliselle tuelle, joka ankkuroitui perheen kohdalla huolenpitoon ja kavereiden kohdalla tukeen ja seuraan. Tuloksista on pääteltävissä, että tulevaisuudessa sosiaaliset suhteet sekä halu itsenäistyä rakentavat nuorten sosiaalista representaatiota tulevaisuudesta. Aineistosta tulkittu vastinpari sosiaalinen tuki / itsenäistyminen kuvaa sosiaalisten suhteiden ja asumisen teemassa esiintyvää ristiriitaa, jossa toisaalta tarve itsenäistyä mahdollisimman nopeasti ja toisaalta lapsuuden perheen tuki määrittävät tulevaisuutta. Nuoret näkevät koulutuksen väylänä hyvälle työpaikalle sekä itsenäitymiselle, eikä sitä pidetty arvona sinänsä. Nuorten puheissa esiintyi laajasti individualistinen käsitys, jonka mukaan pärjääminen elämässä on itsestä kiinni ja sisäinen motivatio on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa. Toinen aineistosta löydetty vastinpari on yksilöllisyys / yhteisöllisyys, jossa yksilöllisyys kuvaa nuorten ajatusmallia yksin pärjäämisestä ja yhteisöllisyys sosiaalisia taitoja, joita pidettiin varsinkin työelämän kannalta hyvin tärkeinä. Viimeisessä teemassa Suomen ja maailman tulevaisuus ankkuroitiin teknologian kehitykseen. Teknologia objektivointiin tuttuihin käsitteisiin kuten autot ja robotit. Suomen ja maailman tulevaisuus kuvattiin toisaalta muuttuvaksi ja toisaalta stabiiliksi. Kolmas kantateema pysyvyys / muuttuvuus kuvaa tätä ristiriitaista ajattelumallia.
  • Inkovaara, Ronja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan Venäjän ulkoministeriön retoriikkaa. Tutkimuskohteena on Venäjän ulkoministeriön verkkosivu, jolla ministeriö esittää vastineita kansainvälisestä mediasta valikoimiinsa valeuutisiksi kategorisoimiinsa uutisiin. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisiin uutisiin ministeriö tarttuu ja toisaalta, millaista retoriikkaa ministeriö käyttää vakuuttaessaan yleisöä uutisten virheellisyydestä sekä ministeriön näkökulmasta uutisten aiheisiin. Lisäksi tarkastellaan, millaisia viestejä sivustolla on, ja miten ne asettuvat jatkumoon Venäjän aikaisemman viestinnän kanssa. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalisen konstruktionismin teoria sekä retoriikan tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista kuvaa Venäjän ulkoministeriö rakentaa sivustollaan maailmasta ja ennen kaikkea, miten. Lisäksi ymmärrystä aiheesta syvennetään propagandan ja disinformaation teorioilla sekä Venäjän tutkimuksen kirjallisuudella. Tutkimuksen aineiston muodostaa Venäjän ulkoministeriön verkkosivun vuosien 2017 ja 2018 tekstit eli 76 tekstiä. Aineistoa analysoidaan sisällön erittelyn sekä retoriikan tutkimuksen keinoin. Sisällön erittelyn kautta analysoidaan, millaisia uutisia sivustolle poimitaan. Lisäksi sisällön erittelyn avulla valikoitiin, mitkä tekstit analysoitiin retoriikan analyysissa. Retoriikan analyysin avulla vastataan kysymykseen, miten Venäjän ulkoministeriö rakentaa todellisuuden kuvauksestaan vakuuttavaa. Retoriikan analyysissa hyödynnetään Aristoteleen eetos, paatos ja logos -jaottelua sekä uuden retoriikan tutkimusta. Tutkimuksen tulos on, että Venäjän ulkoministeriön verkkosivulle poimitaan uutisia eri medioista, minkään tietyn median korostumatta. Uutisia on medioista ympäri maailmaa, mutta yleisimmin yhdysvaltalaisista ja eurooppalaisista medioista. Uutisten aiheet liittyvät pääosin Venäjän kansainväliseen toimintaan. Eniten sivustolle poimitaan uutisia, joissa kerrotaan Venäjän aseellisesta toiminnasta, vaikuttamisesta muihin maihin sekä Venäjän ja muiden maiden suhteista. Uutiset, jotka eivät liity Venäjän kansainväliseen toimintaan liittyvät Venäjän sisäpolitiikkaan, ja pieni osa uutisista ei liity millään lailla Venäjään. Retoriikan analyysissa analysoidaan tarkemmin tekstejä, joissa Venäjän ulkoministeriö kommentoi uutisia liittyen Syyrian sotaan, vaikuttamiseen Yhdysvaltain vaaleissa sekä Venäjän sisäpolitiikkaan tai tapahtumiin Venäjällä. Analyysin perusteella tekstien keskeiset väitteet ovat, että Venäjästä levitetään väärää tietoa kansainvälisessä mediassa, virheellistä tietoa levitetään nimenomaan tahallaan, Venäjä toimii Syyrian sodassa oikeutetusti ja että Venäjä ei ole vaikuttanut Yhdysvaltain vaaleihin. Tekstien vakuuttavuus nojaa enemmän eetokseen ja paatokseen kuin logokseen. Varsinaista argumentointia on teksteissä verrattain vähän. Ironia on keskeinen vakuuttamisen keino. Eetoksen osalta teksteissä erottuu erityisesti kontrasti Venäjän ulkoministeriön virallisen aseman sekä tekstien tyylin välillä. Puhuja korostaa institutionaalista asemaa puhumalla koko ministeriön nimissä, mutta toisaalta puhuja puhuu aktiivissa, käyttää pisteliästä ja humoristista kieltä. Paatos koostuu erityisesti kansallistunteeseen, oikeudenmukaisuuteen, siviilien kärsimyksen vähentämiseen ja totuudellisuuteen vetoamisesta. Teksteissä on havaittavissa aiemmasta Venäjän tutkimuksen kirjallisuudesta tunnettuja elementtejä, kuten vahva lännen ja Venäjän vastakkainasettelu, Venäjän asemoiminen itsensä uhriksi aktiivisen lännen hyökätessä sekä toisen maailmansodan käyttäminen retorisena resurssina.
  • Nyström, Krista (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu –tutkielman tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien uutisointi paperittomiin liittyen. Mediakuvan lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toiseuden ja vastakkainasettelujen rakentumista paperittomien uutisoinnissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia, joten tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa Helsingin Sanomat rakentaa paperittomista ja millaisten uutiskehysten avulla toiseuden rakentuminen mahdollisesti tapahtuu. Paperittomuus nousi laajasti julkiseen keskusteluun vuoden 2017 aikana, kun poikkeuksellisen suuri määrä vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Paperittomuus on muuttuva käsite ja muuttuva kategoria. Tutkielmassa keskitytään uuspaperittomiin, mutta käytetään käsitettä paperiton, sillä Helsingin Sanomien uutisoinnissa käsitettä on käytetty vastaavalla tavalla. Tutkielman teoreettiset teemat liittyvät sosiaaliseen kategorisointiin, toiseuteen, kansalliseen järjestykseen ja arvoyhteisöihin. Aineistona toimii Helsingin Sanomat ja aineisto on rajattu vuodelle 2017. Tältä aikaväliltä aineistoon valikoitui yhteensä 67 artikkelia. Helsingin Sanomat toimii journalismin kentässä, jossa osa uutisoinnin tavoista ja rutiineista nousevat toistuviksi ja hallitseviksi. Paperittomien uutisointi kiinnittyy aihekulttuuriin, jossa kehykset nousevat joko ensisijaisiksi kehyksiksi tai ensisijaisten kehysten rinnalla kamppaileviksi toissijaisiksi kehyksiksi. Kehykset mahdollistavat uutisoinnin rakenteiden, toiston ja kielellisten valintojen tarkastelun. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta on löydettävissä kolme keskenään rinnakkain ja vastakkain toimivaa kehystä – hallintakehys, uhkakehys ja ihmisoikeuskehys. Hallintakehys esiintyy ensisijaisena kehystystapana ja asettuu muiden kehysten edelle lähteiden käytössä ja toiminnan roolien määrittelyssä. Ensisijaisia toimijoita ovat viranomaiset, poliitikot tai asiantuntijat ja paperittomat puolestaan esitetään toiminnan objekteina. Uhka- ja hallintakehyksessä keskitytään ratkaisuihin, kun taas ihmisoikeuskehyksessä painotetaan paperittomuuden syitä. Lisäksi uutisointi voidaan jakaa paperittomat uhkana ja uhreina esittäviin kehyksiin. Ihmisoikeuskehyksessä paperittomat esitetään yhteiskunnan uhreina, kun taas uhka- ja hallintakehyksessä paperittomat kuvataan uhkana ja ongelmana. Kehykset perustuvat valintoihin siitä, mitä mediasisällöissä nostetaan esiin ja mitä jätetään pois. Aineistossa on keskeistä tarkastella paitsi selkeitä ja näkyviä valintoja, mutta myös niitä piirteitä, jotka on jätetty pois eli kehyksen ulkopuolelle. Laajemmin tämä voidaan liittää median valikoinnin valtaan, mitä ja miten esitetään ja mitä puolestaan jätetään mediaesitysten ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät sosiaalinen kategorisointi, vastakkainasettelu ja toiseus. Ulkopuolisuutta ja toiseutta tarkasteltaessa huomio on median käytännöissä ja kielenkäytössä. Paperittomista uutisoidaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta ja paperittomat esitetään hallinnan objekteina. Taustalla on aihekulttuuri kansallisesta järjestyksestä, jonka uhkana paperittomat nähdään ja jonka järjestystä hallinnan keinoilla pyritään pitämään yllä. Paperittomat pääsevät itse harvoin ääneen ja uutisoinnista heijastuu paperittomien näkymättömyys ja kuulumattomuus. Aineistosta löydetyt kehykset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, miten turvapaikanhakijoita tai paperittomia kehystetään joko uhkana tai uhreina ensisijaisesti hallinnallisesta näkökulmasta.
  • Vahtera, Katariina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia asiantuntijoilla on työskentelystä muuttuvassa työympäristössä. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan, millaisia työhyvinvointikokemuksia pitkään työelämässä olleilla asiantuntijatyötä tekevillä on työurien pidentämisen kontekstissa. Alatutkimuskysymysten avulla selvitetään, mitkä tekijät edistävät, ja mitkä tekijät estävät työssä jaksamista. Lisäksi haetaan vastausta, miten asiantuntijat kokevat työnantajan ja lähiesimiehen tukevan omaa työssä jaksamistaan. Empiirinen aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2018 fenomenologisella teemahaastattelulla seitsemältä iältään 40–49-vuotiaalta asiantuntijatyössä työskentelevältä informantilta. Teoreettisina käsitteinä käytetään työkykyä, kokemusta ja kokemuksellista työhyvinvointia. Metodologiana käytetään fenomenologis-hermeneuttista asiantuntijan kokemusta huomioivaa ja tutkijan tulkintaan perustuvaa lähestymistapaa. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja jaetaan työssä jaksamista edistäviin ja estäviin teemoihin. Analyysiä syvennetään jakamalla asiantuntijat kahteen tyyppiin, kokemusten yhteisten piirteiden mukaan. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että työssä jaksamista edistävät kokemukset liittyvät työn hallittavuuteen, etätyön mahdollistamaan työrauhaan ja kollegiaalisen tuen saamiseen. Omat arvot ja asenteet auttavat selviytymään muuttuvassa työympäristössä ja työsuhde-edut edesauttavat työssä jaksamista. Työhyvinvointiin estävästi vaikuttavat kokemukset liittyvät työrauhan puutteeseen, liialliseen työkuormaan ja kollegiaalisen tuen puutteeseen sekä pitkiin työmatkoihin ja epäsäännöllisiin työaikoihin. Kun kuormittavia tekijöitä on useita, tilanne näyttäytyy työn ja arjen epätasapainona ja heikentää merkittävästi työssä jaksamista. Esimiehiltä koetaan tarvittavan ymmärrystä ja todellisia keinoja työrauhan järjestämiseen ja työkuorman hallintaan. Jo yksi etätyöpäivä viikossa mahdollistaa keskeneräisten työtehtävien hoitamisen ja helpottaa työn ja arjen yhteensovittamista. Ajantasaiset työvälineet ja IT-osaamisen päivittäminen koetaan tärkeiksi työntekoa tehostaviksi elementiksi digitalisoituvassa työympäristössä. Tutkimuksen päällimmäisenä johtopäätöksenä todetaan, että työrauha on merkittävässä roolissa keskittymistä vaativissa työtehtävissä. Mahdollisuuksia etätyöhön tulee asiantuntijatyössä mahdollistaa nykyistä laajemmin. Työkykyjohtaminen on hyvä nostaa myös itseohjautuvassa asiantuntijatyössä toiminnan keskiöön, jotta työnantaja ja lähiesimies ymmärtävät huomioida asiantuntijan kokemusta työhön liittyvän psykososiaalisen kuormituksen osa-alueilla paremmin. Työoloihin liittyvät puutteet tulee korjata viipymättä ja työtaakkaa on kevennettävä työntekemispaikkajärjestelyillä, työyhteisön tuella ja ajantasaisilla työvälineillä. Lisäksi tulee huomioida, että kompleksisessa työympäristössä tapahtuvassa asiantuntijatyössä tarvitaan IT-osaamisen päivittämistä. Muuttuvassa työympäristössä tarvitaan myös eri-ikäistä kollegiaalista tukea ja nykyistä tiiviimpää yhteyttä työterveyshuoltoon, jotta mahdolliset työkykyhaasteet havaitaan varhaisemmassa vaiheessa. Kun asiantuntijoiden kokemukset työn ja arjen yhteensovittamisesta ovat oikeanlaisessa balanssissa keskenään, vapaa-ajan hyvinvoinnista huolehtimiselle jää aikaa. Kokemukset digitalisoituvasta työympäristöstä ovat myönteisempiä, kun työntekijän osaamista arvostetaan ja häneen luotetaan. Myös ajatukset työurien pidentymistavoitteista ovat myönteisempiä, kun työntekijällä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia rytmittää työpäiviään.
  • Forsell, Marika (Helsingin yliopisto, 2019)
    Studien undersöker socialarbetarens uppfattning kring utkomststödsreformen, ifall det skett en förändring i yrkesrollen och handlingsutrymmet. Det grundläggande utkomststödets behandling överfördes från kommunernas till FPA:s ansvar den 1.1.2017 och ett av målen med reformen handlade om att det skulle bli mer tid för det sociala arbetet. Studiens syfte är att bidra med kunskap hur det sociala arbetet med vuxna på Esbo vuxensocialbyrå har påverkats av utkomststödsreformen och hur socialarbetarna ser att reformen påverkat på deras yrkesroll och handlingsutrymme. Avhandlingens forskningsfrågor är; Hur uppfattar socialarbetare vuxensocialarbetet och sitt handlingsutrymme efter utkomststödsreformen? Hur ser socialarbetarna på sin yrkesroll efter reformen? Som teoretisk utgångspunkt har jag valt handlingsutrymme, yrkesroll och organisationsteori. Jag har använt mig av halvstrukturerade intervjuer för att samla in materialet, sammanlagt har jag intervjuat sex socialarbetare på Esbo vuxensocialbyrå. Då socialarbetarens yrkesroll och handlingsutrymme till stor grad styrs av organisationen, har jag valt att utföra intervjuerna på enhet inom organisationen då svaren då kan förknippas lättare med organisationen. Som analysmetod har jag valt att använda mig av innehållsanalys, då den lämpar sig för syftet att lyfta fram socialarbetarnas uppfattningar och erfarenheter kring forskningsfrågorna. Socialarbetarna ser i storhet att utkomststödsreformen är rätt beslut och ser reformen som en möjlighet att skapa en ny profil för det sociala arbetet med vuxna. Inom organisationen skedde det en del förändringar men socialarbetarna såg dessa förändringar aningen olika, vilket kan tyda på att arbetssätten och metoderna ännu söker sig den nya situationen. Utkomststödet och det sociala arbetet med vuxna är förknippade med varandra i olika grader. Då utkomststödet är den sista förmånen en person kan få, är aktiveringen av klienter inom utkomststödet en av uppgifterna inom socialvården. Det är viktigt att lägga uppmärksamhet att alla som är klienter inom utkomststödet inte är eller har behov till klientskap inom socialvården. Utkomststödet har i regel sätts som ett bra arbetsredskap att känna igen personer som är i behov av socialvård. Behovet kunde bli synligt i till exempel hyresskulder och spelberoende då dessa syntes på kontoutdragen. I och med reformen har det lett till att dess vissa synliga problem inte framkommer till socialarbetarens kännedom lika snabbt som tidigare. Reformen har även lätt till att de som inte haft dessa synliga problem men varit i behov av socialvården nu fått mer synlighet, då FPA informerar kommunerna kring de klienter som är i behov av en aktiveringsplan i lagen om rehabiliterande arbetsverksamhet (189/2001). Ett av de främsta resultaten kring yrkesrollen var att socialarbetarna efter utkomststödsreformen såg sig själv fungera som klientens advokat gentemot andra instanser. Då socialarbetarna tidigare upplevt att klienterna ser på socialarbetarna som de som gör besluten och vaktar klienternas penga-affär, har det skapat möjlighet till att klienter i större grad kan lita på arbetarna vilket leder till en bättre relation till klienterna och socialarbetarna. Handlingsutrymmet kom fram under intervjuerna speciellt angående vid börjar av reformen. Det framkom mycket problem inom besluten för det grundläggande utkomststödet och den egna organisationens riktlinjer och ramar begränsade socialarbetarna för att handla enligt de behov klienten hade.
  • Vanhala, Vili (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tavoite on tutkia Suomeen vuonna 2018 ehdotettua lakimuutosta, joka olisi mahdollistanut pienille yrityksille helpomman työntekijöiden irtisanomisen. Muutosta perusteltiin sillä, että työllisyys paranisi, mikäli pienet yritykset kykenisivät palkkaamaan uusia työntekijöitä helpommin irtisanomisehtojen ollessa löysemmät. Aluksi tutkielma tuo esille, kuinka yleisesti ottaen työntekijät eivät ole samanlaisia, vaan työsuhteiden päättymisen todennäköisyys on erilainen irtisanomissuojan vaihdellessa. Tässä käytetään apuna koeaikaa, joka on ainoa tilanne, jossa irtisanomisen todennäköisyys vaihtelee. Tältä osin on selvää, että työnantajilla on kannustumia palkata tietynlainen työntekijä; kaikki työntekijät eivät suoriudu tehtävistä samalla tasolla. Tämän jälkeen pohditaan moraalikatoa pienissä yrityksissä. Irtisanomisen helpottaminen nostaa teoriassa työntekijöiden yrittämisen tasoa, mikä voi parantaa mahdollisuuksia työllistää uusia työntekijöitä. Kysymys kuitenkin kuuluu, kohtaavatko pienissä yrityksissä työskentelevät suhteessa todennäköisemmin moraalikatoa. Vaikka pienillä yrityksillä on mahdollisesti hankalampaa saada päteviä työntekijöitä, moraalikadolla asiaa ei saada selitettyä. Haasteet voivat liittyä myös pienten yritysten erilaiseen tilanteeseen. Lisäksi, vaikka irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä olisi helpotettu, olisivat vaikutukset teoreettisesti olleet melko pieniä.
  • Kaukonen Lindholm, Riikka Elina (Helsingin yliopisto, 2019)
    The focus of this thesis is on the education of indigenous peoples, especially on how education can facilitate territorial self-determination and political emancipation for them. Indigenous movements world-wide and in Ecuador have focused on creating education respectful of and relevant to indigenous cultural background and knowledge. This thesis explores further the interconnectedness of education and indigenous territorial politics, as they have been together in the forefront of the indigenous movement in Ecuador, and they link the epistemological struggle of recognising Indigenous knowledges to environmental issues prevalent in the country dependent on extractivism. As indigenous peoples often inhabit environmentally vulnerable regions, this thesis examines how for the indigenous groups of Ecuadorian Amazon the relationship between education and territory can aim to be mutually beneficial, encouraging both preservation of the diverse cultures and environment in the biocultural landscapes. The research was conducted as an ethnographical case study on the province of Pastaza, situated in the Ecuadorian Amazon with a special focus on the indigenous group known as Sapara, who are the smallest of 14 indigenous nationalities recognised under the plurinational state of Ecuador. The data of the study consisted of 27 semi-structured interviews and participant observation recorded in the field diary, accompanied by historical analysis of intercultural bilingual education in Ecuador. This thesis illustrates the place-making practices and histories of indigenous peoples, acknowledged under the term Indigenous knowledge, as they form a foundation for territorial politics. Possibility for epistemological diversity in the education system is understood through principle of interculturality, as articulated by the indigenous movement itself as a radical project of recognising lived heritage of cultural and historical differences in dialogue between various segments of society. The topic is examined through the concept of territory, which emphasises a question of governance in plurinational Ecuador, where indigenous nationalities struggle to exercise control over their respective territories. Territory is formed of competing political projects that aim to define and redefine its meaning, which also opens up a definition of territory to scrutinise what type of power actually operates in these political projects and rejects assumptions of simple top-down governance as the only possible territorial form. This theoretical framework facilitates the analysis of education as a part of territorial strategies. The main argument of this thesis is that education constructs a significant part of reinforcing political emancipation and territorial self-determination of indigenous peoples. Based on historical and ethnographical analysis, the thesis illustrates how education functions as a privileged arena of cultural struggle to achieve epistemological diversity that includes Indigenous knowledges alongside with Western science. Simultaneously, education, which is perceived pivotal for living well, acts as a societal force that can transform material foundations of life, since indigenous peoples modify their residential patterns in order to access education. As indigenous territories remain only partly autonomous, since the nation-state retains control over subsoil resources, land continues to be an arena of competing political interests. This accentuates the importance of planning education practices to facilitate living inside the whole territory, since inhabiting space asserts the claims of indigenous groups effectively, allowing them to practice a strategy of dispersal.
  • Lehmussaari, Peppi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Yritysten yhteiskuntavastuu on ollut julkisessa keskustelussa esillä jo useita vuosia, mutta viime vuosina sen muodot ovat olleet muutoksessa. Yhdeksi yritysviestinnän trendiksi on noussut yrityksen arvoista viestiminen ja yritysaktivismi. Yrityksiltä odotetaan kannanottoja yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin aiheisiin liittyen ja tämän vuoksi yritysten yhteiskuntavastuun rinnalle on noussut ilmiö, jota tässä tutkielmassa kutsutaan yritysaktivismiksi. Tällä tarkoitetaan yritysten tekemiä julkisia kannanottoja niiden tärkeinä pitämistä asioista tai epäoikeudenmukaisina pitämiä asioita vastaan. Yritysaktivismilla tavoitellaan suurta yleisöä ja halutaan paitsi tuoda yrityksen arvot ja kannat näkyviin, niin myös vaikuttaa ja herättää keskustelua. Yritysaktivismille ei kuitenkaan vielä ole kirjallisuudessa muodostunut yhtä vakiintunutta määritelmää. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään yritysaktivismiin ja sen kehittymiseen yhteiskuntavastuun seuraavana aaltona. Yhtenä tutkielman tarkoituksena on muodostaa yritysaktivismin käsitteelle yksi yhtenäinen määritelmä. Tutkielmassa tutkitaan yritysaktivismin toteuttamista kahden tapauksen avulla. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Millaisia yhteiskunnallisia aiheita yritykset tuovat esiin kampanjoissaan? ja 2) Miten yhteiskunnallisia aiheita kehystetään yritysten julkisissa kannanotoissa? Kysymyksiin vastataan kirjallisuuskatsauksessa esitellyn aiemman kirjallisuuden avulla ja tutkielmassa tehdyn tapaustutkimuksen perusteella. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu yritysten yhteiskuntavastuusta, yrityskansalaisuudesta ja vastuullisuusviestinnästä tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksen menetelmä on tapaustutkimus, jossa tutkitaan kahden yrityksen - Airbnb:n ja Niken - toteuttamia yritysaktivismikampanjoita. Aineistona käytetään kampanjoiden materiaalia eli videoita, kuvia ja yritysten kampanjoistaan julkaisemia kirjallisia aineistoja. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan, sisällönanalyysiin ja kehysanalyysiin. Kehysanalyysin tekemisessä hyödynnetään Semetkon ja Valkenburgin omassa tutkimuksessaan tunnistamia viittä kehystä, joita etsitään ja tulkitaan tähän tutkimukseen valitusta aineistosta. Tutkielmassa yritysaktivismi määritellään yritysten toimintana ottaa julkisesti kantaa niiden tärkeinä pitämiin yhteiskunnallisiin asioihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritykset ottavat yleensä kantaa ajankohtaisiin ja yrityksen omiin arvoihin sopiviin aiheisiin. Nämä aiheet ovat yleensä mielipiteitä jakavia ja aiheuttavat paljon julkista keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Aiheita kehystetään kampanjoissa eri tavoilla ja tässä tutkimuksessa tunnistetaan neljä erilaista kehystämisen tapaa: ihmisyyden kehys, moraalin kehys, vastuun kehys ja konfliktin kehys. Semetkon ja Valkenburgin määrittelemistä kehyksistä yksi - taloudellisten seurausten kehys - ei aineistosta nouse esiin. Kaikki havaitut kehykset toimivat hyvin yhteiskunnallisten asioiden kehystämisessä ja ne tarjoavat erilaisia lähestymistapoja yritysten esille nostamiin aiheisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kampanjoiden saamaa vastaanottoa ja niiden herättämää julkista keskustelua. Tämän perusteella voidaan sanoa, että yritykset edistävät aktivismillaan yhteiskunnallista keskustelua ja nostavat tärkeitä aiheita julkisuuteen. Kuluttajat myös odottavat kannanottoja yrityksiltä ja osallistuvat kannanottojen aikaan samaan keskusteluun.
  • Alm, Anton (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkielman kiinnostuksen kohteena on ns. syntipreemio. Tämä tarkoittaa, että moraalisesti kyseenalaiseksi koettujen yhtiöiden osakkeet antaisivat riskikorjattua ylituottoa. Tällaisiksi yhtiöiksi on tutkimuksessa määritelty esimerkiksi alkoholi-, tupakka-, asetuotanto sekä uhkapelialalla toimivat yritykset. Samoin myös luontoa poikkeuksellisen paljon turmeleva toiminta. Syyt preemion olemassaololle voidaan perustella altruismilla. Aloilla toimivat yritykset vahingoittavat usein tuotteiden kuluttajia, esimerkiksi alkoholi- ja tupakkateollisuuden kohdalla. Vaihtoehtoisesti niiden toiminnalla on kielteisiä ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi aseteollisuuden tai paljon saastuttavan toiminnan kohdalla. Toinen selitys on oman maineen suojelu. Myös tämä selitys edellyttää altruismia ainakin joissain yksilöissä, jotka tuomitsisivat haitallisena näkemänsä toiminnan. Selitykset eivät ole toisiaan poissulkevia. Tutkielman alussa käydään läpi rahoituksen perusteoriat tehokkaista markkinoista CAPM-malliin, perustellaan miksi ne eivät välttämättä päde ja käydään läpi erilaisia anomalioita. Samalla perustellaan eri kontrollimuuttujien, kuten markkinaherkkyyden ja yhtiöiden koon, käyttö tulevassa tilastollisessa analyysissä. Tämän jälkeen esitetään aihetta käsittelevän kirjallisuuden katsaus ja esitetään kaksi yksinkertaista mallia syntipreemiosta. Näistä ensimmäinen perustuu markkinoihin, joissa on lukuisia toimijoita ja osa vaatii hyvitystä epäeettiseksi kokemaansa yhtiöön sijoittamisesta. Toisessa mallissa tarkastellaan keskittyneitä markkinoita, joilla toimii kaksi rahastoa ja niistä toinen haluaa esimerkiksi mainesyistä välttää kyseenalaisia yhtiöitä. Tilastollinen analyysi tehdään autokorrelaatiolle sekä heteroskedastisuudelle robustilla lineaarisella regressiolla. Tutkielmassa suoritetaan neljä päätestiä. Näistä ensimmäisessä tarkastellaan epäeettiseksi tyypillisesti laskettujen alojen tuottoja. Toisessa seurataan miten yhtiön osaketuoton käy, kun se joutuu julkisen paheksunnan kohteeksi boikotin muodossa. Kolmannessa ja neljännessä puolestaan tarkastellaan joko syntirahaston tai niin sanottujen eettisten rahastojen menestymistä. Lisäksi toistetaan aikaisemmassa tutkimuksessa käytetty tupakkateollisuuden statuksen muutos: miten tuottojen kävi, kun ilmeni, että tupakointi on haitallista? Kaikki neljä päätestiä viittaavat siihen, ettei sijoittamalla, ettei painottamalla paheksuttuja kohteita ole saavutettavissa lisätuottoja. Ainoastaan tupakkatestissä löytyi tilastollisesti merkittävä tulos. Kokonaisarvio on, että osakemarkkinat toimivat tältä osin tehokkaasti.
  • Skogström, Hanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelun kohteena on Y-Säätiön Meriheimo – nuorten oma väylä! -hanke. Meriheimo on seikkailupurjehduksia järjestävä hanke, jonka tarkoituksena on vähentää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten syrjäytymisriskiä. Hanke on osa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNEa ja sen pääyhteistyökumppanina toimii Suomen Purjelaivasäätiö – Segelfartygsstiftelsen i Finland. Meriheimo on tarkoitettu 18–30-vuotiaille pääkaupunkiseudulla asuville nuorille aikuisille, joilla itsenäinen elämä on aluillaan ja jotka jostain syystä ovat syrjäytymisvaarassa. Taustalla voi olla esimerkiksi työttömyyttä, kouluttamattomuutta tai päihde- tai mielenterveysongelmia. Tämä tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu kyselylomake- ja haastatteluaineistosta sekä osallistuvalla havainnoinnilla kerätystä havainnointiaineistosta. Tutkielman primääriaineisto koostuu haastattelu- ja kyselylomakeaineistosta ja sekundääriaineisto havainnointiaineistosta, jota käytetään tukemaan primääriaineistoa. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksän haastattelun yhteenvedosta. Kyselylomakeaineistoja on viittä erilaista, joiden vastaajamäärät vaihtelevat. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettis-käsitteellisenä viitekehyksenä toimii sosiaalisen osallisuuden käsite. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimustehtävänä on kuvata Meriheimo-hanketta. Lisäksi tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia merkityksiä sosiaaliselle osallisuudelle Meriheimon seikkailupurjehduksille osallistuneet antavat. Tutkimustehtävänä on myös kartoittaa, millaisia taustoja ja motiiveja purjehdukselle osallistuneilla on. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia purjehduksille osallistuneiden taustat ja motiivit ovat? 2. Millaiseksi sosiaalinen osallisuus merkityksellistyy purjehduksille osallistuneiden vastauksissa? Analyysin perusteella sosiaalisen osallisuuden merkityksistä muodostuu viisi eri teemaa. Nämä teemat ovat halu muutokseen, onnistumisen kokemukset, yhteisöllisyys, koulutus ja työllistyminen sekä uudet ystävät ja harrastukset. Purjehduksille osallistuminen lisää osallistujien halukkuutta muuttaa omaa elämäntilannettaan. Onnistumisen kokemusten kautta usko itseen vahvistuu. Yhteisöllisyys koetaan vahvana purjehduksella. Kaiken tämän edellä mainitun kautta halu kouluttautua ja työllistyä merkityksellistyy. Uudet ystävät ja harrastukset nähdään positiivisena lisänä purjehduskokemukselle.
  • Karjalainen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan eron jälkeistä vainoa uhrin kohtaamisen näkökulmasta. Tutkielmassa eron jälkeistä vainoa lähestytään erityisesti naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan muotona ja puuttumista vaativana sosiaalisena ongelmana. Tutkielman menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tarkoituksena on selvittää millaisena ilmiönä eron jälkeinen vaino näyttäytyy aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa ja millaisia edellytyksiä se aiheuttaa uhrin kohtaamiselle. Kohtaaminen ymmärretään tässä tutkielmassa yksittäisen uhrin ja ammattilaisen välisinä vuorovaikutustilanteina ja työskentelynä, mutta myös laajemmin yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän kompetenssina vastata vainoon ja sen uhreiksi joutuvien tarpeisiin. Katsauksen aineiston muodostavat 25 vainoa ja eron jälkeistä vainoa käsittelevää tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu tieteellisissä aikakauslehdissä aikavälillä 2000–2019. Aineistonhaku suoritettiin elektronisista tietokannoista ja osittain manuaalisesti. Aineiston analyysin perusteella muodostettiin neljä pääteemaa. Teemat ovat vainon ominaispiirteet, vainon tunnistaminen, vainoarjen seuraukset ja monialainen interventio. Valitussa tutkimuskirjallisuudessa eron jälkeinen vaino näyttäytyi haasteellisena ja kompleksisena ilmiönä. Vainoa edelsi tyypillisesti parisuhteen aikana alkanut väkivalta, mikä yhtäältä hankaloitti suhteesta irtautumista ja toisaalta muodosti eroamisesta merkittävän riskitekijän väkivallan jatkumiselle. Vainon luonteelle oli tyypillistä dynaamisuus ja asteittainen vakavoituminen äärimmillään jopa kuolemaan johtavaksi väkivallaksi. Vainon tunnistaminen näyttäytyi haastavana tehtävänä asettaen odotuksia niin uhrille itselle kuin laajemmin yhteiskunnalle ja siihen sisältyvälle palvelu- ja viranomaisjärjestelmälle. Odotukset liittyivät kiinteästi yhteiskunnalliseen asenneilmapiiriin, kulttuurisiin uskomuksiin ja stereotypioihin sekä vallitsevaan ymmärrykseen naisiin kohdistuvasta väkivallasta, lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta ja ”oikeanlaisesta” uhriudesta. Vainon uhrin tunnistetuksi ja kohdatuksi tuleminen edellytti ajattelun taustalla vaikuttavien myyttien purkamista, ammattilaisten tietämystä vainon luonteesta sekä väkivaltaa ja sukupuolia koskevien asenteiden tarkastelua. Aineistossa eron jälkeisen vainon seuraukset uhrille näyttäytyivät traumaattisina ja vakavina. Vaino vaikutti uhrin fyysiseen, psyykkiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Selviytymisstrategiat, joihin uhri joutui turvautumaan, eristivät häntä, siirsivät hänelle vastuun vainoamisesta ja loukkasivat hänen perusoikeuksiaan ja vapauksiaan. Uhrien kuvaamista tarpeista keskeisimpinä näyttäytyivät tarpeet tulla vakavasti otetuksi, uskotuksi ja suojelluksi. Kohtaamisia ja tarpeisiin vastaamista leimasivat usein ammattilaisten tiedon ja sensitiivisyyden puute, riittämättömät palvelut sekä vainoon puuttumisen haasteet oikeudellisesta näkökulmasta. Aineiston perusteella eron jälkeinen vaino ilmiönä ja sen uhreiksi joutuvien kohtaaminen vaatii moniammatillista ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä. Riskinarvioinnin, interventioiden ja uhrien suojaamisen tulee perustua huolelliseen tilanteen kartoittamiseen, jossa huomioidaan ilmiön monet ulottuvuudet. Aineistossa osoitettiin uhrien tarvitsevan monimuotoista, erilaisiin ja erityisiin tarpeisiin keskittyvää, kokonaisvaltaista tukea vainosta selviytymisessä.
  • Sarpo, Saana (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä tutkielma tutkii Euroopan Unionin lähestymistapaa Syyrian jälleenrakennukseen. Tutkielma keskittyy vuosiin 2016-2019, jolloin jälleenrakennuskeskustelu on ollut keskeisessä osassa. EU:n virallinen kanta jälleenrakennukseen on, että EU osallistuu Syyrian jälleenrakennukseen vain kun luotettava ja merkityksellinen poliittinen prosessi, joka perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2254, ja joka on syyrialaisten osapuolten neuvottelema, on käynnissä. Tutkielma analysoi tätä kantaa yksityiskohtaisesti ja tutkii dilemmoja, joita EU:n lähestymistavan ja konfliktikontekstin välisestä yhteentörmäyksestä syntyy.
  • Mikkola, Henri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Vuodesta 2010 alkaen syntyvyys on laskenut Suomessa yhdeksän vuotta peräjälkeen. Väestön heikko uusiutuminen on nostanut julkisuudessa esiin huolia hyvinvointivaltion ylläpidosta ja tulevien eläkkeiden maksukyvystä. Tutkielmassa selvitetään, miten sosioekonomisten tekijöiden muutokset Suomessa vaikuttavat kuntakohtaiseen kokonaishedelmällisyyteen. Työttömyyden, koulutusasteen, opiskelijoiden suhteellisen osuuden, muuttoliikkeiden, sekularisaation ja tulotason vaikutusta kokonaishedelmällisyyslukemiin tarkastellaan erilaisin tilastollisin menetelmin. Tuloksia verrataan aiempaan hedelmällisyystutkimukseen ja esitetään alueellisia erityispiirteitä hedelmällisyyskäyttäytymisen saralta. Aineisto koostuu Tilastokeskuksen laatimista väestötilastoista, joiden avulla kunnittaiset kokonaishedelmällisyystilastot on laskettu vuosille 1987–2017. Kuntakohtaisia kokonaishedelmällisyyslukuja verrataan Tilastokeskuksen laatimiin sosioekonomisiin muuttujiin ja havaintoja vertaillaan toisiinsa. Hyödynnettävä tutkimusmenetelmä on kiinteiden vaikutusten malli paneeliaineistolla, jossa kuntia vertaillaan sekä väestöpainotuksella että ilman. Lisäksi hedelmällisyystilastoja tarkastellaan maantieteellisesti painotetun regression avulla, jolloin alueelliset painopisteet ja maantieteelliset erot tulevat näkyviin. Kiinteiden vaikutusten mallista ilmenee, että työttömyyden, opiskelijoiden osuuden, sekularisaation ja tuloluokista varakkaimman kymmenyksen suhteellisen väestömäärän kasvu kunnissa vaikuttaa negatiivisesti kokonaishedelmällisyyteen. Toisen asteen ja korkea-asteisen koulutuksen yleistyminen sekä kunnan muuttovoitto nostavat kunnittaisia kokonaishedelmällisyyslukemia. Maantieteellisesti painotettujen regressiotulosten perusteella Suomesta löytyy varsin erilaisia hedelmällisyyskäyttäytymisen alueita. Käytetyt sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kunnittaista kokonaishedelmällisyyttä hyvin Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun alueilla. Etelä-Suomessa sosioekonomiset muuttujat ennustavat toteutunutta kokonaishedelmällisyyttä heikosti. Poikkeuksena tästä on opiskelijoiden suhteellinen osuus, joka kasvaessaan ennustaa tarkastelun kohteena olevan kunnan heikentyvää kokonaishedelmällisyyttä merkittävästi etenkin Etelä-Suomen alueella. Kokonaishedelmällisyyden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä mekanismeja vertailtaessa yhteiskunnan rakenteelliset erot eri alueiden välillä nousevat esiin.
  • Tuure, Lena-Maria (Helsingin yliopisto, 2019)
    Avhandlingens syfte är att synliggöra socialarbetares erfarenheter av att arbeta med samspelsrelaterade frågor i föräldra-barn relationer inom barnskyddet. Syftet är också att ta reda på hur socialarbetare ser på sin egen yrkesroll i dessa ärenden. Avhandlingens centrala begrepp är anknytning, mentalisering och reflekterande förmåga. Forskningsfrågorna i avhandlingen är: Hur identifierar och jobbar socialarbetare med samspelsrelaterade ärenden? Hur ser socialarbetare inom barnskyddet på sin egen yrkesroll i att arbeta med svårigheter i samspelet mellan föräldrar och barn? Avhandlingen är en kvalitativ intervjustudie. Två fokusgruppintervjuer har gjorts med socialarbetare som har erfarenhet av arbete inom barnskyddet. Intervjuerna baserades på två case. I studien framkom att samspel är ett fenomen som är svårt att konkretisera. Socialarbetarna ansåg det vara svårt att bedöma samspel mellan föräldrar och barn eftersom det är tidskrävande. Ett gott samspel grundar sig på ett gott bemötande, respekt och att barnet och föräldern möts. Samspel grundar sig på att en relation har skapats. Arbetet med samspelsrelaterade svårigheter handlar mycket om handledning och stöd i föräldraskapet. Socialarbetarna upplevde att samspelsrelaterade svårigheter i adoptionsärenden är svåra att arbeta med. Till dessa ärenden behöver socialarbetarna ta hjälp av andra professionella som har mera kunskaper om adoption.