Opinnäytteet ja väitöskirjat: Recent submissions

Now showing items 21-40 of 44885
  • Venkat, Vinaya (Helsingin yliopisto, 2021)
    The COVID-19 pandemic has brought into discussion the role of airborne transmission in infectious diseases. Many studies on enveloped viruses such as influenza suggest that respiratory viruses can be transmitted with large or small droplets formed when the patients talk, breathe, sneeze or cough. This comes under the category of direct contact. These droplets may also be transmitted indirectly as fomites through contact with contaminated surfaces. It has been difficult to prove that aerosols' transmission as the methods to capture virus in the air are not very sensitive. SARS-CoV-2 is a novel coronavirus affecting millions of people since 2019, and it has been challenging to contain the spread of this virus. Hence it is of vital importance to understand the transmission of the virus through aerosol and droplets. In this study, aerosol samples were collected from patients in the Surgical Hospital in Helsinki and patients at home in quarantine using various bioaerosols sampling devices like Biospot, Dekati, Button, and Andersen samplers, and passive sampling techniques to capture aerosols and droplets in the air. Such samples were subjected to cell culture on TMPRSS2 expressing Vero E6 cells to check for infectious viruses and RT-PCR using the N-gene targeting method to detect the presence of SARS-CoV-2 RNA in the samples. Out of the 32 saliva samples collected, 19 samples were tested positive by RT-PCR, but cell culture was not always positive. Bioaerosol samples collected using Dekati, Button, and Biospot samplers were negative by PCR. However, Andersen samplers showed positive results along with various passive aerosol samples collected on MEM, indicating aerosols' production of small sizes that can be transmitted air in the air to far distances and settling due to gravity. A relation between saliva samples and symptom days indicates the decrease in saliva viruses' infectivity with the prolonged infection as seen from the RT-PCR. From these findings, it can be concluded that SARS-CoV-2 can be spread by airborne and fomite transmission, and more so by patients with symptoms day 2-7 who are proven to be more infectious. Additionally, it was inferred that the Six Stage Andersen impactor would be the most efficient for aerosol sampling. Further studies are still needed to understand the characteristics of the spread and extent of infection caused by the variants of SARS-CoV-2.
  • Mäkelä, Heini (Helsingin yliopisto, 2021)
    Including feed efficiency in a selection index and its estimation on farms cannot be done by dry matter intake, because it’s not possible to measure dry matter intake on farms. It could be possible to evaluate dry matter intake by using rumination time as an indicator trait. Many farms already have devices to observe rumination. To be a useful candidate trait in selective breeding, rumination time needs to be heritable. The aim of this study was to evaluate genetic parameters of daily rumination time in first three lactations in Finnish Ayrshire. The data was received from FABA co-op and it contained production-, insemination-, calving- and herd data as well as pedigree data of Finnish Ayrshire cows. In addition, rumination data collected by Heatime and SenseHub equipments, were included in the study with the permission of SCR Engineers Ltd. The data was edited into the form to be processed and examined with RStudio, pedigree data was processed with RelaX2 and variance components for daily rumination time and daily milk production were computed by REML method with DMU. Tables and graphs were made in their final form with Excel spreadsheet software. Two separate materials were made from the data: the data of first-time calved cows and the data of 1 to 3 times calved cows. The data was studied as two-trait repeatability model in which observations of rumination time were from all lactation stages. The heritability of rumination time was 0,14 (SE 0,05) for primiparous cows and 0,19 (SE 0,02) for cows having 1 to 3 lactations. The genetic correlation between rumination time and milk production was 0,05 (SE 0,21) for primiparous cows and 0,31 (SE 0,06) for cows having 1 to 3 lactations. Daily rumination time is a heritable trait and hence it can be used as a direct or indicator trait in selective breeding. Further studies of the genetic correlations between rumination time and dry matter intake should be done to evaluate the usability of rumination time as an indicator of dry matter intake.
  • Räisänen, Marko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Hankintatoimi on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi osaksi yritysten liiketoimintaa ja kannattavuutta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana digitaalisen kehityksen myötä, myös hankintatoimeen on tullut uusia digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joita yritykset pyrkivät käyttämään saadakseen useita eri hyötyjä. Tässä tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tämän hetkisen digitaalisen kehityksen tilaa, havaittuja hyötyjä, hyväksi koettuja menetelmiä sekä suhtautumista hankinnan digitalisaatioon liittyen. Tavoitteena on saada käsitys siitä, minkälaisiin ratkaisuihin yritykset ovat päätyneet ja mistä syistä. Tutkimus on tärkeä, koska hankintojen digitaalista tilaa, eikä edellä mainittuja tekijöitä ole juurikaan kartoitettu Suomen yrityskentällä, varsinkaan elintarvikealalla toimivien yritysten osalta. Lisäksi tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti tapausyrityksen hankintojen johdolle päätöksenteon tueksi. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna kyselytutkimuksena kyselylomakkeiden avulla ja kysymykset suunnattiin yritysten hankinnoista vastaaville henkilöille. Kyselylomake sisälsi 17 kysymystä ja tutkimusaineistona toimi 18 yrityksen vastaukset. Kysymykset keskittyivät kolmeen pääteemaan: nykytila, tulevaisuus ja suhtautuminen. Tutkimuksen tekohetkellä yritykset keskittyivät pääsääntöisesti digitalisoimaan hankintaprosessin tilausvaihetta ja keskeisenä työkaluna siinä toimi toiminnanohjausjärjestelmä. Muita keskeisiä digitaalisia työkaluja ja prosesseja olivat toimittajahallinta ja dokumentointi sekä laskutus. Toimittajahallintaan käytettiin joko erillistä dokumentointisovellusta tai toiminnanohjausjärjestelmää. Laskutus oli digitalisoitu pääsääntöisesti erillisen sovelluksen kautta. Tulevaisuudessa kymmenellä yrityksellä on ajatus lähteä kehittämään hankinnan digitaalisia työkaluja. Tavoitteet ja lähtötilanteet ovat kuitenkin hyvin eri tasoisia hankintojen erilaisten nykytilanteiden vuoksi. Suurin osa suunnitelmista kohdistui tilausprosessiin, raportointiin, dokumentointiin ja kilpailutukseen. Tulevaisuuden ratkaisuilla pyritään useassa yrityksessä paikkaamaan tämänhetkisiä pullonkauloja tai puutteita. Suurimpina hyötyinä tulevaisuuden työkaluissa nähtiin tehokkuus esimerkiksi ajankäyttöön liittyen, joka syntyy pääsääntöisesti helpompien ja vähemmän manuaalista työtä vaativien prosessien kautta. Samalla datan uskotaan muuttuvan tarkemmaksi, joka vähentää virheitä ja nopeuttaa esimerkiksi raportointia. Yritykset eivät vielä juurikaan nähneet tulevaisuuden teknologioita ajankohtaisina. Yritykset suhtautuvat digitaaliseen kehitykseen suurelta osin positiivisesti etenkin silloin, jos se hyödyttää myös heidän omaa toimintaansa eikä vain toisen osapuolen. Negatiivisena nähtiin esimerkiksi persoonallisten kontaktien väheneminen sekä yhteistyön hintakeskeisyys. Tulevaisuudessa yritykset selkeästi pyrkivät tehostamaan toimintaansa ja useat yritykset näkevät juuri digitaalisuuden ratkaisuna siihen. Tämän perusteella yritysten kannattaa seurata ja olla mukana digitaalisessa kehityksessä optimoidakseen kilpailukykyisen toimintansa.
  • Pekkonen, Sonja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maissinviljelyn yleistymiseen 2000-luvun aikana Suomessa ovat vaikuttaneet uudet lajikkeet, joilla on nopeampi kehitysrytmi ja parempi kylmänsietokyky. Ilmaston lämmetessä viljelyn odotetaan kasvavan entisestään. Nautakarjan rehuksi viljeltäessä rehumaissin etuna verrattuna nurmisäilörehuun on kertakorjuulla saatava suuri kuiva-ainesato ja suuri energiapitoisuus. Tässä maisterintutkielmassa selvitettiin korjuuajankohdan ja lajikkeen vaikutusta rehumaissin sokeri- ja tärkkelyspitoisuuteen sekä in vitro -sulavuuteen. Aineisto kerättiin Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilalla kasvukauden 2019 aikana tehdystä kenttäkokeesta. Osaruutukokeessa pääruututekijänä oli korjuuajankohta (101, 123 ja 144 vrk) ja osaruututekijänä lajike (P7326, P7034, MAS 10.A, MAS 08.F). Lisäksi tutkittiin lämpösumman vaikutusta sulamattoman neutraalidetergenttikuidun (iNDF) pitoisuuteen käyttäen aineistona Viikissä kolmena peräkkäisenä kasvukautena (2017-2019) tehtyjen ruutukokeiden tuloksia. Maissirehun sokeripitoisuus pieneni ja tärkkelyspitoisuus suureni myöhempinä korjuuajankohtina. Ravintoarvo oli suurin korjattaessa rehu 144 vrk kylvöstä. Rehun sulavuus oli suurimmillaan 123 vrk kylvöstä, mutta sulavuus ei laskenut tilastollisesti merkitsevästi korjattaessa rehu 144 vrk kylvöstä. Lajikkeista MAS 08.F sisälsi eniten sokeria ja vähiten tärkkelystä, joten sen ruokinnallinen laatu oli heikoin. MAS 10.A:n sokerin ja tärkkelyksen yhteispitoisuus oli suurin ja sulavuus muita lajikkeita parempi. Lajikkeiden koostumuksen muutokset eivät vastanneet aiempien tutkimusten tuloksia, joissa aikaisemmat lajikkeet sisälsivät enemmän tärkkelystä kuin myöhäisemmät lajikkeet. Lämpösumman kasvaessa rehun iNDF-pitoisuus lisääntyi. Kun lämpösumman kertymä laskettiin käyttämällä rajana +10 °C keskilämpötilaa iNDF-pitoisuus kuiva-aineessa kasvoi astetta kohden kaksi kertaa enemmän kuin laskettaessa lämpösumman kertymä käyttämällä rajana +5 °C keskilämpötilaa. Etelä-Suomen olosuhteissa on siis mahdollista korjata laadukas rehumaissisato nautakarjalle. Riittävän pitkä kasvuaika mahdollistaa tärkkelyksen kertymisen tähkään, mikä kompensoi kasvin ikääntyessä tapahtuvaa kuidun sulavuuden heikentymistä.
  • Hautakangas, Juho (Helsingin yliopisto, 2021)
    Metsään.fi -palvelu on Suomen metsäkeskuksen tarjoama verkkopalvelu, jossa metsänomistajan on mahdollista tarkastella metsävaratiedon pohjalta muodostettuja kuvio- ja karttatietoja. Metsään.fi -palvelussa metsänomistaja pystyy hoitamaan myös viranomaisasiointia ajasta ja paikasta riippumatta. Kuvio- ja karttatietojen pohjalta Metsään.fi -palvelu antaa ehdotuksia kiireellisistä hoito- ja hakkuutöistä. Metsään.fi -palvelussa metsänomistajalla on mahdollisuus täyttää viranomaisasiointiin liittyviä lomakkeita, joita ovat esimerkiksi metsäkäyttöilmoitus ja Kemera -lomakkeet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pitkään palvelua käyttäneiden mielipiteitä, jotta saataisiin tietoa Metsään.fi -palvelun kehittämiseen. Pitkään palvelua käyttäneillä tarkoitettiin metsänomistajia, jotka olivat kirjautuneet palveluun ensimmäisen kerran vuosina 2016 – 2017 ja viimeksi vuosien 2019 – 2020 aikana. Tavoitteena oli selvittää mihin ja miten metsänomistajat ovat palvelua hyödyntäneet ja mitä hyötyä palvelusta erityisesti heille oli ollut. Tutkimuksella selvitettiin, olivatko metsissään toimineet hyödyntäneet palvelua ja mitä hyötyä siitä heille oli ollut, sekä olivatko yhteisomistajat hyödyntäneet palvelua yhteiseen päätöksentekoon ja miten. Suomen metsäkeskukselta saatiin tutkimusta varten kaksi aineistoa. Ensimmäisessä aineistossa saatiin metsänomistajien yhteystiedot, jonka perusteella kyselyn otanta toteutettiin. Toisessa osassa aineistoa oli tietoja metsänomistajien toiminnasta Metsään.fi -palvelussa. Tutkimuksen aineiston keräys toteutettiin Helsingin Yliopiston e-lomakkeella, jossa metsänomistajat vastasivat Likert-asteikolla oleviin väittämiin ja avoimiin kysymyksiin. Aineiston analyysi toteutettiin tutkimalla frekvenssijakaumia ja ristiintaulukoimalla. Metsänomistajien tavoitemuuttujia analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä. Metsänomistajien todettiin käyttäneen palvelua pääasiassa kuvio- ja karttatietojen tutkimiseen. Metsään.fi -palvelun yleinen käyttäjäkokemus oli metsänomistajien mielestä positiivinen. Metsänomistajien hakemat lomakkeet löytyivät palvelusta pääsääntöisesti melko hyvin. Metsänomistajat kokivat palvelun parantaneen heidän kokonaiskuvaansa metsänomaisuudestansa ja näin helpottavan heidän metsiensä hallintaa. Metsänomistajat kokivat myös hyödylliseksi palvelussa mahdollisuuden tehdä metsänkäyttöilmoituksia, Kemera-rahoitushakemuksia ja -toteutusilmoituksia. Metsänomistajat olivat myös palvelun kautta löytäneet uusia alan toimijoita. Metsänomistajat eivät olleet samaa eivätkä eri mieltä siitä, olivatko palvelun tarjoamat hoito- ja hakkuuehdotukset heidän metsänomistuksen tavoitteiden mukaisia. Valitun kirjautumistavan todettiin noudattavan lähes tismalleen kyseisen kirjautumisvaihtoehdon luomaa turvallisuuden tunnetta. Yhteisomistajia verrattaessa kokonaisuuteen ei todettu poikkeavia eroja millään osa-alueella. Metsissään toimineiden metsänomistajien saamia hyötyjä ei voitu erikseen irrottaa aineistosta.
  • Sillanpää, Aleksi Timo Juhani (Helsingin yliopisto, 2021)
    Viljelijät ovat entistä enemmän alttiita hintariskeille viljantuotannossa. Viljojen hinnat ovat heilahdelleet viime vuosina yhä enemmän sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla. Hintojen vaihtelut aiheuttavat epävarmuutta sekä haasteita tulevien hintojen ennustamiseen. Markkinoiden seuranta on tullut entistä tärkeämmäksi, jotta savutettaisiin paras mahdollinen myyntitulo vuosittain. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa markkinahintojen muutoksiin omalla toiminnallaan, joten niiden muutosten hallintaan täytyy keksiä keinot. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten hintariskiä voidaan hallita viljantuotannossa kotimaassa. Keinoina riskin hallintaan tutkittiin viljelysopimusten käyttöä. Viljelysopimuksista tarkemmin tutkittiin markkinahintaisen sekä futuureiden käyttöä viljakaupassa. Nämä sopimusmallit otettiin tarkasteluun käytännön syistä, koska niiden käyttöön oli saatavilla tarkin ja laajin hinta-aineisto. Futuureiden käyttö viljelijöiden hinnan suojauksessa Suomessa ei ole yleistä tällä hetkellä, jonka takia niiden käyttö hintariskien hallintaan oli tutkimuksellisen näkökulmasta mielenkiintoista. Markkinahintainen sopimus taas on yleisin kotimaassa käytetty sopimusmalli. Varastoinnin tuottoa tutkittiin nettonykyarvomenetelmällä. Nettotuottojen laskennalla pyrittiin selvittämään, mikä olisi mahdollisen investoinnin suurusluokka, joka olisi viljan varastoinnilla mahdollista toteuttaa. Laskelmat sekä varastoinnista että sopimusmallien käytöstä tehtiin tapauspohjalla, jossa oletuksena viljelijä tuottaa vuosittain saman määrän leipävehnää markkinoille. Oletus tuotettavasta määrästä vuosittain oli vakio, ja tutkielmassa keskityttiin pelkästään hinnan vaihtelusta johtuvaan tulon vaihteluun. Myyntiajankohdan valinnalla on merkittävä vaikutus myyntitulon määrään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tulosten mukaan myyntihinnat olivat korkeimmillaan useimmin vuoden vaihteen tienoilla mutta joskus myös elokuussa. Huonoin myyntiajankohta on ollut syyskuussa. Vuosittain ei ole tietenkään mahdollista onnistua ajoittamaan myyntejä parhaaseen ajankohtaan. Satokauden jälkeisellä varastoinnilla on mahdollista saada tulonlisä, joka kattaa varaston investointikustannuksen, jos myynnit onnistutaan ajoittamaan lähelle satovuoden korkeimpia hintoja. Futuureiden käyttö Suomessa ei ole ollut yleisesti taloudellisesti perusteltua tutkimuksessa käytetyllä esimerkkiajanjaksolla, jossa futuurit myytiin keväällä ja ostettiin takaisin ennen vuoden vaihdetta, koska hinnat usein nousivat kyseisellä aikavälillä. Lisäksi basis vaihteli usein epäedullisesti. Jos kotimaan sekä ulkomaan hinnat seuraisivat kiinteästi toisiaan, olisi futuureiden käyttö viljakaupassa mielekkäämpää.
  • Kuronen, Tiia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Every company receives customer complaints and negative customer feedback. With functional customer complaint management and service recovery processes, it is possible to restore customers’ satisfaction and loyalty towards the company, enhance the self-efficacy of the staff and improve service processes of the company. Objective of this study was to find out, how recovery process is recognized, how it is utilized, and which are the main needs of development. In this study, current customer complaint process is examined through service recovery theory highlighting the role of process recovery and employee recovery. The effect of current customer complaint process on customer experience is also discussed. The research material of this study was collected in summer 2020 by questionnaire. Questionnaire was sent by e-mail to personnel who handle customer complaints in their tasks. The questionnaire was sent to 323 person and 85 approved responses were received. The response rate was 26 %. Research method in this thesis is quantitative analysis. Based on the results, the customer complaint process could be utilized further. Better distribution of responsibility, recognizing the importance of customer complaint and service blueprints will improve the quality of the customer complaint process. Furthermore, customer complaint process should be more straightforward and continuous training for personnel should be added. Employees have high motivation to restore customer satisfaction and secure good customer experience. Further study is needed to clarify the customers’ view of customer experience of customer complaint process.
  • Virtanen, Julia (Helsingin yliopisto, 2021)
    ABSTRACT Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion 3⁄4 Faculty Faculty of Agriculture and Forestry  Osasto - Sektion - Department Department of Agricultural Sciences Tekijä - Författare - Author Julia Virtanen Työn nimi - Arbetets titel - Title Farmers and biodiversity Oppiaine - Läroämne - Subject Agricultural sciences, agroecology Työn laji - Arbetets art - Level M.Sc. Thesis  Aika - Datum - Month and year February 2021  Sivumäärä 3⁄4 Sidoantal 3⁄4 Number of pages 45 pages Tiivistelmä - Referat - Abstract The aim of this study was to identify farmers' opinions about biodiversity and compare their opinions with the measured biodiversity data from their own fields. The goal was to find out what are the main reasons for biodiversity conservation and what kinds of farming activities were seen as most important tools to conserve farmland biodiversity. This study was executed as a commission to the Finnish Environment Institute as a part of JustFood -research project. There were 33 farmers representing both organic and conventional farming. The results showed that there wasn't statistically significant difference between the two farming types regarding farmers' appreciation of biodiversity. The biodiversity data and overall farmers' appreciation values included scattering between farming types and within both groups. The most of the farmers stressed the importance of ecosystem services as a reason to conserve biodiversity. A third of the farmers emphasized the intrinsic value of biodiversity. Altogether, farmers in this study were rather interested in conserving biodiversity in their own farms regardless of the farming type or cultivated crops. Avainsanat - Nyckelord - Keywords biodiversity, farmer perceptions, agroecosystems, biodiversity conservation, JustFood Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Master's Programme in Agricultural Sciences, Department of Agricultural Sciences Muita tietoja - Övriga uppgifter - Further information Mikko Kuussaari (SYKE), Marjaana Toivonen (SYKE and the University of Helsinki), Iryna Herzon (University of Helsinki) HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET - UNIVERSITY OF HELSINKI
  • Untamala, Sinituuli (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines one of the most visible demonstrations of social exclusion: homelessness. The aim is to critically investigate the role of newspapers in constructing the discourse of homelessness. The focus of the research is on the United Kingdom, particularly England, where 4 677 (2019) people are estimated to sleep rough. The number has increased significantly during the 2010s, and the situation is likely to get worse. This paradox of a society with the world’s fifth largest economy as well as thousands of people without access to housing is an intriguing starting point for a critical analysis. Therefore, this master’s thesis analyses the role of British newspaper media in creating power, inequality and division into ‘us and them’, associated with street homelessness. When addressing social issues, such as homelessness, it is necessary to examine the role of media as it is the most important source of information for most of the people, Furthermore, it plays a crucial role in framing social issues for the public and influencing their opinions. The data was collected from three newspapers, representing both tabloid and broadsheet newspapers. These newspapers are the Guardian, the Daily Mail and the Sun. Articles containing the search terms “homelessness-England” were searched from the newspapers’ online databases from 2017–2020. A total of fifteen articles were selected for further analysis. These were considered most relevant to the topic in question; that is, they discussed the way the public interacts with and how they portray the people sleeping rough in England. The methodology applied in this thesis was Fairclough’s three-dimensional framework for critical discourse analysis. These dimensions are discourse-as-text, discourse-as-discursive-practice, and discourse-as-social-practice. Four overlapping categories were identified based on how they portrayed homeless people. These categories are 1. homeless people as objects of charity; 2. homeless people as security threats; 3. homeless people as demonstrations of inequality and 4. homeless people as victims. The research shows that these discourses are promoted in the articles by certain choices of vocabulary and discursive practice. Furthermore, it is argued that these narratives promote the dichotomy between ‘us’ (the people with housing) and ‘them’ (the homeless people). Based on the results, spoken and emotional driven language was more evident in the articles by Daily Mail and the Sun. Emotional discourses was used to create both positive (sympathy) and negative (fear) emotions among the readers. Overall, the research shows that the discourse of homelessness, constructed by the British newspapers, promotes the stereotypical views of homeless people as passive objects. Indeed, the active element in the narratives was in most cases given to the other people, not the homeless person. In the news storied of people experiencing street homeless they were talked about or seen but were not given the active voice.
  • Björkqvist-Rasmus, Sophia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Under de senaste åren har samhällsvetare i Norden visat ett ökat intresse för hur socialt arbete framstår i nyhetsmediers behandling. En förklarande faktor för denna ökning av intresse är mediernas växande betydelse i dagens informationssamhälle och en allt mera betydande maktposition. Nyhetsmedias informationsspridning påverkar både direkt och indirekt läsaren eller tittaren när de formar sina åsikter och sin uppfattning om verkligheten. Centrala teorier inom detta ämne och i denna avhandling är inramningsteorin och agendasättande journalistik. Syftet med studien är att undersöka hur finländsk media framställer bristen på socialarbetare. Ytterligare forskas vilka aktörer som ges utrymme i medias rapportering om socialarbetarbristen. Forskningsmaterialet inför denna avhandling består av nyhetsskrifter producerade av Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet och YLE under tidsperioden 1 januari 2018 till 17 november 2020, totalt 84 stycken. Denna studie utgår från både en kvalitativ och en kvantitativ analys, med utgångspunkt i den teoretiska referensramen. I sin helhet stämmer studiens resultat överens med tidigare forskning och teori om ämnet. De kvalitativa och kvantitativa resultaten stämmer överens och stöder varandra. Finländsk nyhetsmedia skriver en hel del om bristen på socialarbetare, dock oftast ur en negativ, konstaterande, infallsvinkel, det vill säga ram. Jämfört med de andra medier, var HBL den mest konsensusbaserade. Ett nytt och centralt forskningsresultat som lyfts upp i studien och som svarar på den andra forskningsfrågan är att media inte tillräckligt skiljer mellan första- och andrahandsinformation då man framställer bristen på socialarbetare. Detta är en väsentlig brist i medias rapportering om socialarbetarbristen eftersom det i många fall förblir oklart om aktörer som ges utrymme i artiklar blivit direkt intervjuade eller om journalisten hämtat informationen från andra källor och kontexter. Andra ramar förutom, negativ, positiv och neutral, som åtskiljes var, arbetsförhållanden, strukturell förändring, ekonomi och problemlösningsfokus. Sammanfattningsvis kan man konstatera att detta är ett intressant område som både väcker medias och allmänhetens intresse. I rådande Corona-situationen ökar behovet på välfärdsstatens socialservice ytterligare. Studiens resultat ger både stöd åt tidigare forskning samt kommer med nya forskningsresultat. Intressanta ämnen för fortsatt forskning är att utföra källanalys gällande medias rapportering om socialt arbete, speciellt med tanke på att i denna studie framkom att andra- och förstahandskällor inte åtskiljs tillräckligt då man framställer bristen på socialt arbete.
  • Hätinen, Miika (Helsingin yliopisto, 2021)
    Syftet med denna pro gradu -avhandling är att undersöka om graden av ansvarstydlighet i politiken spelar en roll i hur nöjda medborgarna är med det demokratiska systemet i Finland. I allmänhet är de medborgare som i riksdagsval röstat på ett regeringsparti mer nöjda med demokratin än de som inte gjort det. Orsaken bakom detta antas vara att då medborgarna representeras av ett regeringsparti i politiken, får de med större sannolikhet sina politiska preferenser tillfredsställda genom den förda politiken, vilket i sin tur leder till att de är mer nöjda med det demokratiska systemet i det hela. I Finland består regeringar i regel av olika koalitioner, både breda och snäva samt till den ideologiska uppsättningen varierande. Detta leder till att regeringarna uppvisar också varierande grad av tydlighet i de politiska ansvarsförhållandena. Ansvarstydlighet är bland de viktigaste faktorerna som påverkar hurdana möjligheter medborgarna har för att utkräva ansvar av de politiska partierna vid val. I denna avhandling undersöks om otydliga eller alternativt tydliga politiska ansvarsförhållanden påverkar hur medborgarna utvärderar demokratin. Är otydliga politiska ansvarsförhållanden en fallgrop ur perspektivet av medborgarnas nöjdhet med det demokratiska systemet? Vidare undersöks effekten av en intressant faktor på individnivå, politisk medvetenhet, som visat sig vara en inflytelserik faktor som påverkar hur medborgarna utvärderar frågor i politiken. Undersökningen görs med statistiska metoder och inkluderar enkel deskriptiv statistik samt regressionsanalyser på datamaterial från European Social Survey (år 2012 & 2016), där regering Katainen (otydliga ansvarsförhållanden) jämförs med regering Sipilä (tydliga ansvarsförhållanden). Resultaten visar i linje med tidigare forskning att de medborgare som röstat på ett regeringsparti och anses därmed vara representerade i politiken, är betydligt mer nöjda med demokratin än de som inte är representerade. Analysen bekräftade inte att ansvarstydlighet skulle ha en avgörande roll i hur nöjda med demokratin de medborgare är som är representerade av ett regeringsparti jämfört med de som inte är. Också mycket breda koalitioner med otydliga ansvarsförhållanden kan tillfredsställa väljarna. Politisk medvetenhet som en intressant faktor bekräftades och det visade sig att då de politiska ansvarsförhållandena är tydliga, förstärks den positiva effekten av att vara representerad av ett regeringsparti hos de med hög politisk medvetenhet jämfört de med låg medvetenhet.
  • Dienel, Jessica (Helsingin yliopisto, 2021)
    I och med att den nya socialvårdslagen (1301/2014) trädde i kraft år 2015, så har det skett vissa förändringar i ordnandet av tjänster för barnfamiljer inom socialvård och barnskydd. Ur barnskyddets synvinkel var syftet med lagförnyelsen att en del av öppenvårdens tjänster också skulle vara tillgängliga utan att man behöver vara klient inom barnskyddet. I Helsingfors uppstod därmed ett nytt klientskap enligt socialvårdslagen, vid sidan om barnskyddsklientskapet, som kallas för familjesocialarbete. Uppdelningen av klientskapen har dock delvis visat sig vara utmanande, eftersom det är svårt att ge tydliga kriterier för när ett barn är i behov av skydd. I denna avhandling granskar jag komplexiteten i gränslandet mellan de två klientskapen från de professionellas perspektiv. I min avhandling söker jag svar på följande forskningsfrågor: 1) Vad kännetecknar klienters komplexa situation i gränslandet mellan socialvård och barnskydd? och 2) Vilka förutsättningar har socialarbetarna att hantera komplexitet i gränslandet mellan socialvård och barnskydd? Materialet till avhandlingen har samlats in genom intervjuer av socialarbetare, både inom barnskyddet och inom familjesocialarbetet. Sammanlagt utfördes sex intervjuer med sammanlagt sju socialarbetare. Materialet analyserades genom en tematisk innehållsanalys. De teoretiska perspektiven innefattade teori om gräsrotsbyråkrater och komplexitetstänk i ett systemteoretiskt perspektiv. Problemen och behoven skiljer sig delvis bland klienterna inom barnskyddet och inom familjesocialarbetet även om också samma typer av problem förekommer inom båda klientskapen. I regel har klienterna inom barnskyddet allvarligare problem och ett behov av intensivare stöd. Detta har också blivit tydligare i och med att familjesocialarbetet införts. I socialarbetarnas beskrivningar lyfter de fram flera faktorer som bidrar till komplexa klientsituationer i gränslandet mellan socialvård och barnskydd. Man kunde också urskilja skillnader i hur familjesocialarbetarna och barnskyddets socialarbetare uppfattade det komplexa i gränslandet. Komplexitet inom det sociala arbetet hade både att göra med villkor i klienternas livssituationer och samarbetet med klienterna, i det egna arbetet och i den organisatoriska kontexten. Komplexiteten skapade svårbemästrade villkor för socialarbetarna och deras förutsättningar att hantera komplexa klientsituationer påverkades av olika ramar inom organisationen. Socialarbetarna efterlyste speciellt en mera öppen dialog i frågan om komplexa klientfall i gränslandet mellan socialvård och barnskydd.
  • Eränen, Liina Sofia Eleonoora (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan vuonna 1994 uponneen M/S Estonian pelastustöihin osallistuneiden autolauttojen henkilökunnan traumaperäisen stressin oireita (PTSD). Tutkielman tavoitteena on selvittää millainen yhteys trauman aikana koetulla pelolla, trauma-altistuksella sekä psykologiseen debriefing-tilaisuuteen osallistumisella on suuronnettomuuden aiheuttamien PTSD-oireiden voimakkuuteen. Teoriataustana hyödynnetään Janoff-Bulmanin perususkomusten teoriaa, jonka mukaan traumaattisia kokemuksia kohdanneiden yksilöiden voi olla haastava sisällyttää traumakokemuksiaan maailmankuvaansa, mikä johtaa tiedonkäsittelylle keskeisten perususkomusten pirstaloitumiseen. Teorian mukaan traumaattisille kokemuksille on tyypillistä, että yksilö joutuu kohtaamaan haavoittuvuutensa sekä ympäristönsä epäoikeudenmukaisuuden. Aineistona toimii vuonna 1995 poikkileikkausaineistona kerätty survey-kysely, johon ovat vastanneet Merimies Unionin jäsenet (N = 636), jotka työskentelivät pelastustöihin osallistuneilla autolautoilla onnettomuuden aikoihin. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan onnettomuusyönä työvuorossa olleita henkilökunnan jäseniä (N = 261). Analyysimenetelminä käytettiin muun muassa eksploratiivista faktorianalyysia, Pearsonin korrelaatiokertoimia sekä usean muuttujan lineaarista regressioanalyysia, joilla selvitettiin tutkielmalle asetettuja hypoteeseja. Lisäanalyyseina hyödynnettiin moderaatioanalyysia sekä yksisuuntaista varianssianalyysia. Tulosten mukaan koettu pelko on tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä PTSD-oireiden voimakkuuteen, oletusten mukaisesti. Onnettomuuden aikaisille järkyttäville tapahtumille altistumisen havaitaan olevan negatiivisessa yhteydessä koettujen PTSD-oireiden voimakkuuteen tilastollisesti jokseenkin merkitsevästi, mikä on ristiriidassa lähtöoletusten kanssa. Debriefing-tilaisuuteen osallistumisen havaitaan olevan tilastollisesti merkitsevästi positiivisessa yhteydessä koettujen PTSD-oireiden voimakkuuteen, mikä on niin ikään lähtöoletusten vastaista. Jatkotarkasteluissa havaittiin trauma-altistuksen ja debriefingiin osallistumisen moderoivan PTSD-oireiden voimakkuutta tilastollisesti merkitsevästi. Interaktiotermin visuaalisissa tarkasteluissa altistumattomilla ja debriefingiin osallistuneilla vastaajilla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi voimakkaampia PTSD-oireita verrattuna muihin vastaajiin. Altistuneiden joukossa PTSD-oireiden voimakkuus on keskiarvoisesti yhtä suurta, riippumatta siitä onko vastaaja osallistunut debriefingiin. Keskiarvoisesti vähiten oireita havaitaan altistumattomilla ja debriefingiin osallistumattomilla vastaajilla. Tutkielman tulokset tukevat aiemman tutkimuksen havaintoja trauman aikaisen pelon vaikutuksista uhrien PTSD-oireiden voimakkuuteen. Tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, ettei trauma-altistuksen ja PTSD-oireiden voimakkuuden yhteyttä voida pitää niin yksiselitteisenä kuin aiempi kirjallisuus on joskus olettanut. Jatkossa tulisi tarkastella laajemmin voiko yksilön toiminta, kuten muiden uhrien auttaminen trauman aikana muodostua oireilta suojaavaksi tekijäksi.Tutkielman tulosten sekä aiempien tutkimusten perusteella debriefingin käyttöä tulee tarkastella kriittisesti. Aiemmassa tutkimuksessa on harvemmin tarkasteltu trauma-altistuksen sekä debriefingin interaktioiden vaikutusta PTSD-oireiden voimakkuuteen. Tutkielman tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että debriefing saattaa vaikuttaa eri tavoin eri trauma-altistuksen kohdanneiden uhrien toipumiseen. Tulosten perusteella keskiarvoisesti voimakkaimmista oireista kärsivät vähiten altistuneet sekä debriefingiin osallistuneet vastaajat. Traumoista toipumisen näkökulmasta olisi jatkossa tärkeää selvittää kenelle debriefingiin osallistuminen on hyödyllistä ja kenelle se saattaa olla haitallista.
  • Roininen, Mona (Helsingin yliopisto, 2021)
    Nuorten maksuvaikeuksien on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi mielenterveyden häiriöihin, minkä vuoksi nuorten rahankäyttöön liittyviä yksityiskohtia on tärkeää tutkia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten nuoret muuttavat kulutuskäyttäytymistään kokiessaan maksuvaikeuksia tai taloudellisia ongelmia ja mitä arkielämän ongelmia ja seurannaisvaikutuksia maksuvaikeudet aiheuttavat nuorille, ja eroavatko kulutuskäyttäytyminen ja arkielämän ongelmat eri aikuisuuden vaiheessa olevien nuorten ryhmissä tai eri sukupuolten välillä. Tutkielma kytkeytyy osaksi sosiaalista, kulttuurista ja ulkonäön pääomaa käsittelevää sosiologista tutkimusta ja päätutkimuskysymyksenä tutkielmassa tarkasteltiin, miten maksuvaikeudet ja taloudelliset ongelmat ilmenevät nuorten arkielämässä tarkasteltaessa sosiaalista, kulttuurista ja ulkonäön pääomaa. Maksuvaikeudella tarkoitetaan tässä tutkielmassa koettua ongelmaa lainan tai muun velan maksamisessa eräpäivään mennessä. Aineistona tutkielmassa käytettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttamaa ja verkossa kerättyä Nuoret ja velka -kyselytutkimuksen vastauksia vuodelta 2015. Aineiston määrällistä tietoa analysoitiin tarkastelemalla suoria jakaumia ja ristiintaulukoimalla. Aineiston laadullisia avovastauksia analysoitiin sisällönanalyysilla luokittelemalla aineistoa tiettyjen aihetunnisteiden avulla. Tutkielman perusteella maksuvaikeudet ja taloudelliset ongelmat ilmenivät nuorten arkielämässä kulutuksen muutoksina useilla osa-alueilla ja erilaisina arkielämän ongelmina. Myös aiemmissa tutkimuksissa maksuvaikeuksien on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmiin, jotka havaittiin myös tässä tutkielmassa maksuvaikeuksien seurannaisvaikutuksina. Kulutusmuutoksien osalta tilastollisesti merkitsevä ero orastavan aikuisuuden vaiheessa olevien nuorten ja nuorten aikuisten välillä ilmeni vapaa-ajan kulutuksessa (p-arvo < 0,001) ja asumiseen kuluttamisessa (p-arvo = 0,021) – nuoret aikuiset vähensivät kulutustaan orastavan aikuisuuden ikäryhmää enemmän. Sukupuolten välillä eroa kulutusmuutoksissa ilmeni tilastollisesti merkitsevästi ulkonäköön liittyvien kulutustuotteiden osalta: esimerkiksi naiset vähensivät miehiä yleisemmin kulutusta vaatteisiin ja jalkineisiin (p-arvo < 0,001). Orastavan aikuisuuden vaiheessa olevien nuorten ja nuorten aikuisten välillä ei ilmennyt eroa maksuvaikeuksien aiheuttamissa arkielämän ongelmissa. Naiset kokivat miehiä yleisemmin maksuvaikeuksien aiheuttavan erilaisia arkielämän ongelmia, etenkin häpeän osalta ero oli suurta ja sukupuolten välinen ero oli 27 prosenttiyksikköä. Kulutuksen muutokset ja arkielämän ongelmat ilmenivät nuorilla pääomien osalta etenkin sosiaalisen ja ulkonäön pääomien kartuttamisessa ja ylläpidossa, kuten ongelmina ihmissuhteissa ja mahdollisuuksissa kuluttaa vaatteisiin ja kauneuspalveluihin. Tutkielma tuo esiin nuorten omia kokemuksia liittyen maksuvaikeuksiin ja saatuja tuloksia voidaan hyödyntää perusteltaessa tarvetta nuorten taloudellisen osaamisen kehittämiseen. Jatkotutkimus nuorten maksuvaikeuksista on edelleen aiheellista etenkin laadullisin menetelmin tehtävän tutkimuksen osalta.
  • Vognæs, Stinne (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aims of higher education have always been subject to debate and opposing opinions. In an increasingly complex world with many global challenges, the aims of higher education are once more debated. Furthermore, a growing international student body is also challenging what students should be educated for. How does these factors affect the aims of higher education and how should the university prepare students for this complex world? This partly inductive, normative case study of the University of Helsinki consists of 11 qualitative interviews from across faculties with representatives from 11 different international master’s programs. Through dialogical interviews these questions were explored. Martha Nussbaum’s theory of cosmopolitan citizenship and the three abilities of critical thinking, world citizenship and narrative imagination alongside theory on political socialization and the broader scholarly debate on the aims of higher education provide the foundation for the thematic analysis. The findings indicate that the ideals of cosmopolitan citizenship are still prevalent in the interviewees’ thinking about the skills and attitudes that students need. At the same time, many of the interviewees were not sure whether these skills and attitudes were being sufficiently developed, and many said that not enough was being done. This raises questions as to whether these skills, which are often not subject-area specific, can be brushed off as ‘nice to haves’ or whether there are real consequences if not ensuring that these skills and attitudes are approached in the same manner as subject-area knowledge. Based on the alignment between the interviews and Nussbaum’s cosmopolitan citizenship, it can be argued that what makes students good professionals is also central to making them good citizens. This study argues that students need a strong ethical, moral and value-based foundation to make them both responsible professionals and citizens. It should be explicitly planned for. This might be challenged by external pressures pushing for optimization, effectiveness and seeing education as primarily fulfilling companies’ HR needs alongside incentives structures that might not encourage teachers to prioritise teaching these skills. The findings of this study indicates that the skills of Nussbaum’s cosmopolitan citizenship are valued in the program representatives’ thinking, yet there seems to be a lack of awareness as to how these skills are being developed in practice. This study encourages a more active discussion to clearly articulate what the aims of higher education should be in the 21st century and how that should be put into practice.
  • Tikanmäki, Sofia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan strategista organisaatioviestintää media-alan työnantajajärjestöissä: sitä, miten viestintää suunnitellaan ja miten se yhdistyy organisaation tavoitteisiin sekä sitä, millaisia rooleja viestijät saavat. Tutkielman viitekehyksenä toimii organisaatioviestinnän teoria, strategisen viestinnän käsite sekä viestijöiden roolien tutkimus. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaista on viestinnän suunnitelmallisuus ja strategisuus toimintasuunnitelmien ja viestijöiden käsitysten kautta? ja 2) Millaisia rooleja viestintä saa työnantajajärjestöjen toimintasuunnitelmissa ja viestijöiden puheissa? Tutkielma on tapaustutkimus kuudesta media-alan työnantajajärjestöstä. Tutkielman aineistona oli kuusi toimintasuunnitelmaa sekä kuusi teemahaastattelua. Toimintasuunnitelmissa tarkasteltiin viestinnän rooleja ja viestinnän yhteyttä organisaation tavoitteisiin. Suunnitelmia analysoitiin sisällönanalyysin keinoin sekä havainnoimalla aineistoa että yhdistelemällä analyysiin teoriaa. Teemahaastatteluista tutkittiin viestijöiden rooleja sekä viestinnän suunnitelmallisuutta. Niitä analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksessa havaittiin, että viestintää suunnitellaan työnantajajärjestöissä hyvin vaihtelevasti. Suuressa osassa tutkittuja järjestöjä viestintää suunniteltiin heikosti ja hyvin yleisellä tasolla. Yhdessä järjestöistä viestintää suunniteltiin konkreettisemmin viestintäsuunnitelmien ja vuosikellon avulla. Viestintää toteutettiin ja suunniteltiin jonkin verran suhteessa organisaation tavoitteisiin, mutta usea viestijä koki, että suunnitelmallisuutta olisi voinut olla enemmän. Työ tuntui haastateltujen mielestä ennalta-arvaamattomalta ja reagoimiselta ennakoimisen ja suunnitelmallisuuden sijasta. Organisaation tavoitteet toimivat useimmiten ohjaavana periaatteena viestinnän toteuttamisen taustalla, mutta eivät aina. Viestijät saivat toimintasuunnitelmissa ja viestijöiden haastatteluissa viisi erilaista roolia, jotka eivät olleet toisiaan poissulkevia. Löydetyt roolit olivat tiedonvälittäjä, maineenrakentaja, tukija, luotaaja ja kehittäjä. Rooleista tiedonvälittäjän rooli nähtiin haastatteluissa usein viestintätyön perusmuotona ja se esiintyi paljon myös toimintasuunnitelmissa. Luotaaja ja kehittäjä olivat rooleja, joihin osuvia tehtäviä ei toimintasuunnitelmissa ollut, mutta haastatteluissa ne nousivat esille. Maineenrakentaja oli rooleista ainoa, jota ei noussut esille viitekehyksessä. Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan tapaustutkimuksen luonteen vuoksi sovi sovellettavaksi suoraan muihin organisaatioihin. Ne antavat kuitenkin viitteitä siitä, kuinka viestintää suunnitellaan ja miten viestijät näkevät suunnitelmallisuuden. Teorian pohjalta voidaan sanoa, että erityisesti suunnitelmallisuus suhteessa organisaation tavoitteisiin olisi tärkeää ja auttaisi viestintää tukemaan organisaation toimintaa ja siten tuomaan enemmän hyötyä organisaatiolle. Tulokset osoittavat, että viestijöiden roolit ovat toistensa kanssa risteäviä erityisesti pienissä organisaatioissa, joissa viestintäresurssit ovat pienet. Nämä roolit ja niiden tehtävät olisi hyvä huomioida myös toimintaa suunnitellessa.
  • Rinne, Elsa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Uppskjutandet av föräldraskap är en bestående demografisk trend som i sin tur leder till åldrande samhällen. Detta är den största enstaka faktorn bakom den sjunkande nativiteten, och har därmed intresserat flera forskningsfält till att studera andra bakgrundsfaktorer. Eftersom värden styr och formar oss som individer, kan de anses vara viktiga faktorer som förklarar mänskligt beteende. Individer tenderar att välja sina livsövergångar i enlighet med sina egna värden, och således vill avhandlingen undersöka huruvida värden påverkar den ansedda idealiska åldern att bli förälder. Det bör nämnas att det finns förvånansvärt lite forskning kring värden och en ansedd ideal ålder att bli förälder. Enligt teorin för planerat beteende, här i form av TDIB-ramverket av Ajzen & Klobas, finns det tre bakgrundsfaktorer; individuella, demografiska samt samhälleliga, som tillsammans påverkar intentionerna att få barn. Även beslutsfattandet över att vilja bli förälder är nära anknutet till andra livsprocesser, såsom människorelationer, sysselsättning och hushållets inkomst, och därmed är det även godtagbart att undersöka ifall högre utbildning och inkomst återspeglas i attityden till en idealisk ålder att bli förälder. Med hjälp av en variansanalys hittades det statistiskt signifikanta skillnader mellan länder och deras ansedda idealiska ålder att bli förälder. Korrelationsanalyser undersökte samband mellan högre utbildning, inkomst och värden. Till skillnad från tidigare forskning, fann denna studie inget signifikant samband mellan inkomst och den ansedda idealiska åldern. Ett signifikant samband mellan högre utbildning och attityden fanns enbart i Italien, vilket är i linje med tidigare forskning om att såväl högre som lägre utbildade i samma grad föder lika mycket barn i Norden. Svaga korrelationer mellan vissa värden och den ansedda idealiska åldern fanns i alla länder förutom Spanien. Bilden var dock inte enhetlig. En prioritering av individuella mål var för det mesta i Finland, Sverige och Italien kopplade till en högre ideal ålder. Prioritering av gemensamma mål hade ett samband med en lägre ideal ålder i Italien och Sverige. En regressionsanalys som utfördes för Italiens del, visade att värden och högre utbildning förklarade 20% av variationen i den ansedda idealiska åldern. Avhandlingens resultat är för det mesta i linje med tidigare forskning. Därmed vore det viktigt att förutom i en större utsträckning utföra liknande studier, även utföra sådana som jämför andra kulturer än västerländska. För att vidare stödja familjeskapandeprocesser i samhällen där nativiteten ständigt sjunker, är det viktigt att kunna ta i beaktande och förstå sig på alla bakgrundsfaktorer som påverkar.
  • Holma, Katariina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä käytävä keskustelu Suomessa. Tutkielman tarkoituksena on nostaa esiin sidosryhmien tekemiä argumentteja, sekä analysoida niiden merkitystä koalitioiden muodostumisessa. Yritysvastuusta on esitetty useita eri teoretisointeja, mutta sen empiirinen tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Suomessa käynnistetty prosessi yritysvastuulain säätämiseksi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia organisaatioiden esittämiä näkemyksiä vastuullisuudesta ja auttaa selventämään organisaatioiden asemoitumista poliittisessa päätöksentekoprosessissa. Aineistona tutkielmassa käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman oikeudellisen selvityksen avoimella kommenttikierroksella organisaatioiden antamia lausuntoja. Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista valmistui Ernst & Youngin tekemänä 30.6.2020. Lausuntokierros oli avoinna 30.9.2020 asti ja aineistona käytettyjä lausuntoja kertyi 41 kappaletta 46 toimijan tekemänä. Tutkimusmetodina käytettiin diskurssiverkostoanalyysia, joka yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Advocacy Coalition Frameworkia (ACF), joka näkee toimijoiden muodostavan advokaatiokoalitioita yhdessä jakamiensa uskomusten perusteella. ACF:n mukaan organisaatioilla on hierarkkinen uskomusjärjestelmä, jonka mukaisesti ne muodostavat mielipiteitään. Erityisesti tässä tutkielmassa keskityttiin toisen tason uskomuksiin, eli policy-ydinuskomuksiin, jotka määrittävät toimijoiden mielipiteitä tietystä poliittisesta kysymyksestä tai toimenpiteestä, tässä tapauksessa kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä. Aineisto luettiin ja siitä etsittiin toimijoiden käyttämiä argumentteja, jotka heijastelevat niiden policy-ydinuskomuksia. Lisäksi aineiston käsittelyssä käytettiin Discourse Network Analyzer -ohjelmistoa, jonka avulla toimijoiden uskomuksista koodattiin konsepteja diskurssiverkoston visualisointia varten. Konsepteista muodostettiin Gephi-ohjelmiston avulla koalitioita visualisoiva verkostograafi, jonka avulla toimijoiden asemoituminen koalitioihin voitiin havainnollistaa. Tulokset osoittavat, että yritysvastuulainsäädännön ympärille on muodostunut kaksi koalitiota: puolustava ja vastus-tava koalitio. Koalitiot muodostuvat toimijoiden yhdessä jakamiensa mielipiteiden perusteella, eikä esimerkiksi toimijan toimialalla ole merkitystä sen asemoitumisessa tiettyyn koalitioon. Puolustavan koalition näkemyksen mukaan kansallinen yritysvastuulainsäädäntö tulisi säätää, sillä se edistäisi ihmisoikeuksien toteutumista ja tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden toimia yritysvastuun edelläkävijä- ja mallimaana. Vastustavan koalition mukaan kan-sallisen lainsäädännön valmistelua ei tulisi jatkaa, sillä se olisi tehoton, hallinnollisesti raskas ja kansainvälisten yritysten kilpailukykyä heikentävä. Vastustava koalitio kannattaa vähintään EU-tasoista yritysvastuulainsäädäntöä tai yritysten itsesääntelymekanismien hyödyntämistä velvoittavan lainsäädännön sijasta. Tutkielman tulokset ovat linjassa aiempien Advocacy Coalition Framework -tutkimusten kanssa. Koalitiot muodostuvat sektori- ja toimialarajoista riippumatta policy-ydinuskomustensa perusteella. Koalitioita jakaa erityisesti niiden näkemys lainsäädännön toivotusta sääntelytasosta ja sen vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn. Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi yritysvastuukeskustelussa tapahtuva toimijoiden keskinäinen koordinaatio tai laajempi vertailu erilaisten lainsäädäntöprosessien yleisimpien argumenttien ja uskomusten välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
  • Ahlfors, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    I denna avhandling studeras förvaltningsprocessen bakom omprövningsförfarandet i viseringsärenden i Finland. Schengenvisering möjliggör att personer från viseringspliktiga länder kan resa till Schengenområdet. Ifall en viseringssökande är missnöjd med sitt viseringsbeslut, ska hen enligt Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 810/2009 art. 32 p. 3 ha rätt att överklaga beslutet. Rätten att överklaga har i praktiken organiserats på varierande sätt i Schengenstaterna. I centrum av analysen är lagförändringen av utlänningslagen som trädde i kraft 1.5.2019. Lagförändringen ledde till att behandlingen av begäran om omprövning i viseringsärenden centraliserades till utrikesministeriet. Dessutom infördes en behandlingsavgift för begäran om omprövning. Till följd av lagförändringen förändrades förvaltningsprocessen och denna organisationsförändring möjliggör en före och efter-analys av fallet. Förvaltningsprocesser i Finland är långt lagstadgade och lagarna sätter ramarna för utförandet av processerna. I den internationella diskussionen lyder ingen konsensus om principerna för god förvaltning, utan olika principer har utnyttjats i olika kontexter. I studien förs en diskussion om internationella förhållningssätt till god förvaltning och god förvaltning i finländsk kontext. Diskussionen används för att konstruera en idealtyp för god förvaltning som går att tillämpa på det empiriska materialet och som sedan används som analysinstrument. I avhandlingen granskas hur omprövningsförfarandet organiserades i praktiken både före och efter lagförändringen. Dessutom granskas vilka konsekvenser lagförändringen hade utgående från ideala kännetecken för god förvaltning. Omprövningsförfarandet både före och efter lagförändringen jämförs med den idealtyp som konstrueras för att utvärdera konsekvenserna av lagförändringen. Avhandlingen bidrar till förståelsen av offentliga organisationer och förvaltningsprocesser genom att analysera förvaltningens kvalitet.
  • Rosenback, Michael (Helsingin yliopisto, 2021)
    Syftet för denna magisteravhandling har varit att beskriva och förstå samarbetet mellan daghem och barnskydd ur daghemsföreståndares, specialbarnträdgårdslärares och barnskyddets socialarbetares synvinkel. I denna avhandling betraktas samarbete från ett systemteoretiskt perspektiv som ett utbyte inom och mellan olika system. Hur samarbete sker i praktiken kan beskrivas antingen som en följd av strukturer (samverkan) eller som ett uttryck för den individuella professionellas aktörskap (relationellt aktörskap och växelverkansexpertis). Materialet består av tre transkriberade gruppintervjuer (N=10) där varje grupp var sammansatt av professionella i samma yrkesroll dvs. en grupp med daghemsföreståndare, en med specialbarnträdgårdslärare och en med socialarbetare från barnskyddet. Materialet samlades in i en medelstor stad i Finland. Materialet analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. I magisteravhandlingen besvaras följande forskningsfrågor; 1) Hur beskriver daghemsföreståndare, specialbarnträdgårdslärare och barnskyddets socialarbetare strukturerna för samarbetet mellan daghem och barnskydd? 2) Hur beskriver och upplever daghemsföreståndare, specialbarnträdgårdslärare och barnskyddets socialarbetare sina roller i samarbetet mellan daghem och barnskydd? Det fanns tydliga riktlinjer för daghemmets inledande kontakttaganden till barnskyddet i form av t.ex. barnskyddsanmälningar. Strukturerna upplevdes dock bristfälliga framförallt vad gäller samarbetet i de fall då barnskyddsklientskapen redan är påbörjad. Ett fungerande samarbete kunde bibehållas med hjälp av t.ex. regelbundna nätverksmöten. Informanterna lyfte fram att en hel del står och faller på professionellas eget initiativ för samarbete i brist på klara riktlinjer. Att känna varandra sedan tidigare beskrevs som en stor fördel i samarbetet. Informanterna beskrev en gemensam vilja till att samarbeta som motverkas av faktorer såsom en stor arbetsbörda, personalutbyte, tystnadsplikt och en bristande kunskap om varandras roller. Daghemspersonalen beskrev en maktasymmetri gentemot barnskyddet som upplevdes som en ojämlikhet i rollerna. Barnskyddets socialarbetare upplevde att deras roll ibland innebar att möta en motsträvan från daghemspersonalens håll. Den professionellas aktörskap påverkar hennes roll i samarbetet då samarbetet till viss mån innebär att de hinder och svårigheter som nämns ovan bör övervinnas. Samarbete sågs som värdefullt då det möjliggör utbytandet av information, resurser och perspektiv vilka ansågs bidra till att familjerna blir förstådda och väl bemötta och stödet som erbjuds familjen blir verkningsfullare. I denna magisteravhandlings material framgår ett tydligt missnöje från daghemspersonalen över barnskyddets initiativ till samarbete. Ett viktigt fynd i intervjumaterialet med daghemspersonalen är erfarenheten av att verkningsfullheten av daghemmens stöd till familjerna med barnskyddsklientskap ingalunda är statiskt utan det påverkas av tillgången till information och graden av dialog med familjen och barnskyddet. Socialarbetaren har en möjlighet att för varje klientskap öppna upp en arena för dialog mellan familj, daghem och barnskydd. Materialet tyder på att det största hindret för detta är resursbrist.