Recent Submissions

  • Liljestrand, John (Helsingin yliopisto, 2017)
    Cardiometabolic risk indicates a cluster of factors predisposing to cardiovascular diseases (CVDs) and diabetes mellitus. Chronic infections may contribute to the total cardiometabolic risk e.g. via an increased systemic inflammation. Periodontitis and apical periodontitis (AP) are often asymptomatic and among the world’s most prevalent infectious diseases. If left untreated, the affected teeth might need to be extracted. The general hypothesis of this thesis was that periodontitis and AP increase the risk for CVD due to pro-inflammatory bacterial mediators, such as lipopolysaccharide (LPS). A humoral immune response towards periodontal pathogens might indicate an immunologically hyperresponsive phenotype susceptible for chronic inflammatory diseases or serve as a biomarker for the oral pathogen burden. The antibodies might also have direct proatherogenic effects via molecular mimicry, cross-reaction with the host cells. Our aim was to investigate associations between oral infectious diseases, oral bacteria, along with their respective adaptive immune response, endotoxemia and CVD. We utilized three observational cohorts: Health 2000 survey, the Parogene study and the FINRISK 1997 study. Subjects with a history of periodontitis had an elevated antibody response to the selected bacteria, and subjects with active periodontitis had simultaneously elevated oral pathogen levels. A combination of oral pathogens and corresponding antibodies has biomarker potential in periodontal diagnostics. Especially in periodontitis patients, the subgingival abundance of several periodontal pathogens contributed significantly to salivary LPS levels, which in turn associated with endotoxemia. High serum LPS activity associated with stable coronary artery disease (CAD), showing that LPS is a potential mediator between periodontitis and CAD. An elevated humoral immune response towards periodontal pathogens indicated an increased risk for acute coronary syndrome (ACS), representing another plausible path of mediation. Information on missing teeth added the clinical value of the established cardiometabolic risk profiles and associated with incident CVD, diabetes or death. The number of missing teeth is a practical marker for crude evaluation of cardiometabolic risk and it has potential as a self-report variable in large surveys. AP might increase systemic inflammation via similar mechanisms as periodontitis. In our study, AP associated with CAD, especially ACS. Oral infectious foci should be thoroughly evaluated by routine, as they provoke an increased risk for chronic non-communicable diseases in addition to an impaired oral health. Special focus should be directed towards patients with other cardiometabolic risk factors. We have provided novel information on endotoxemia and immunologic burden to periodontal pathogens as potential mediators between these diseases.
  • Gateva, Gergana (Helsingin yliopisto, 2017)
    The ability of cells to migrate, adhere, and contract is an essential feature, governing basically every process in the human body. These include fundamental functions such as development, muscle contraction, immune responses, wound healing, and a plethora of diseases including cancer metastasis, vascular diseases, and cardiomyopathies. Contractile actomyosin bundles are the central cellular structures, which enable the cell to perform all these processes, and thus it is crucial to understand how such structures are assembled in cells. Assembly of actomyosin bundles both in non-muscle and in muscle cells is regulated by a multitude of proteins, acting synchronously in a fascinating complexity. Many aspects of this process have remained mysterious, because of the sheer number of the involved actin-binding proteins, the intricate signalling pathways, and the complexity of the underlying interactions. This thesis aimed at understanding of some of the fundamental processes behind the assembly of contractile structures in non-muscle cells (human osteosarcoma cells U2OS), and in heart muscle cells (primary rat cardiomyocytes). Previous studies revealed that contractile actomyosin bundles in U2OS cells, called ventral stress fibers, are generated from a network of precursors, named dorsal stress fibers and transverse arcs. This work revealed that the tropomyosin family proteins (Tpm) play central role in stress fiber assembly. Our studies on U2OS cells indicate that four functionally distinct tropomyosins orchestrate stress fiber assembly. Tpms 1.6/1.7, Tpm 2.1, and Tpms 3.1/ 3.2 stabilize specific stress fiber regions. In contrast, Tpm 4.2 regulates the recruitment of myosin II to diaphanous (Dia) 2 formin-nucleated actin filament population in stress fiber precursors. Our in vitro experiments revealed that these tropomyosin isoforms possess an intrinsic ability to segregate to different actin filaments and bind F-actin with distinct dynamics. Our results revealed that these tropomyosins determine some of the biochemical properties of actin filaments, such as their ability to associate with non-muscle myosin II and actin depolymerizing factor (ADF)/cofilin. Additionally, our studies demonstrated that the interaction between palladin and vasodilator-stimulated phosphoprotein (VASP) promotes dorsal stress fiber assembly. In contrast, the tension generated by transverse arcs inhibits this process. Tension also controls the length of ventral stress fibers and inhibits ADF/cofilin-mediated stress fiber disassembly. Furthermore, our studies in primary rat cardiomyocytes revealed that ADF/cofilins are also crucial for the length regulation and proper function of muscle sarcomeres. Collectively these studies reveal important biochemical and mechanobiological principles that regulate the assembly of contractile actin bundles in non-muscle and in muscle cells.
  • Schallhart, Simon (Helsingin yliopisto, 2017)
    Volatile organic compounds (VOCs) are emitted in vast amounts from biogenic and anthropogenic sources. They influence air quality and thereby human health. In the atmosphere VOCs can be oxidized to form compounds with lower volatility and form aerosol particles, which can affect the climate. The basis of this thesis are VOC measurements with a proton transfer reaction time of flight (PTR-TOF) mass spectrometer. Its suitability for measuring the volatile organic compound spectra with 10 Hz resolution made it possible to calculate VOC exchange from different ecosystems with the eddy covariance method. The reliability of this method was determined by comparisons with other well-established ecosystem scale flux methods and upscaled emissions from leaf cuvettes. The measurements in this work resulted in the quantification of the total exchange in a broadleaf forest in Bosco Fontana, Italy and a conifer forest in Hyytiälä, Finland. By using a new automated method, 29 VOCs with exchange were measured in Bosco Fontana and 25 VOCs in Hyytiälä. These two ecosystems differ as the major terpene emissions are isoprene for the oak forest and monoterpenes for the Scots pine forest. Additional to isoprene and the monoterpenes, methanol, acetonitrile, acetaldehyde, acetone and acetic acid fluxes were measured at both sites. To identify the measured signals and determine error sources, fragmentation, possible losses and sources of different compounds were investigated. In a research stable in Switzerland, amine measurements and calibrations were performed to identify the source of trimethylamine. During measurements in Hyytiälä, the anthropogenic source of the measured butene was determined and a memory effect of acetic acid in our measurement setup was discovered. Overall, this thesis addresses the potential of concentration and ecosystem exchange measurements using a PTR-TOF and challenges which arise during the measurements and data analysis. The obtained results are useful insights into the precursors and amplifiers (amines) of new particle formation and aerosol growth. Furthermore, the recorded direct total ecosystem exchange measurements expand the limited data available and can be used to improve and validate emission models.
  • Hasygar, Kiran (Painosalama Oy, 2017)
    The ability to dynamically adapt to fluctuating nutrient availability determines the survival of living organisms. While the capacity to grow rapidly and build energy stores on a nutritious diet can provide a selective advantage, being able to endure nutrient scarcity is also key to survival. Insulin/Insulin-like Signaling (IIS) is a conserved anabolic pathway which drives growth and energy storage during nutrient abundance. However, the IIS needs to be suppressed during starvation to readjust growth and energy homeostasis. The molecular factors which regulate the IIS to determine the optimal balance between anabolism and catabolism, aiding the survival of animals in a wide range of nutrient conditions remain poorly characterized. Using Drosophila melanogaster as a model organism, we aimed to identify novel nutrient responsive signaling pathways that coordinate animal growth and metabolic homeostasis. Conservation of the IIS pathway, availability of extensive genetic toolkit, and little genetic redundancy make Drosophila an attractive model to study growth and energy metabolism. Insulin secretion is dynamically regulated by nutrition in flies, and multiple nutrient sensing pathways converge on the Insulin Producing Cells (IPCs) to modulate Insulin secretion according to the nutrient status. Hence, we aimed to perform a tissue specific RNAi screen in the IPCs to identify novel regulators of the IIS in vivo. In this thesis, we discover a novel role for a ribosome surveillance pathway in starvation response. We show that suppression of ribosome biogenesis in the IPCs leads to activation of a ribosome surveillance response, resulting in inhibition of Insulin secretion and animal growth. Also, we identify tumor suppressor p53 and an atypical MAP kinase ERK7 as essential components of this pathway. We demonstrate that ERK7 is expressed in the IPCs upon starvation, and its expression is sufficient and essential to inhibit Insulin secretion and growth. Moreover, inhibition of p53 or ERK7 in the IPCs results in a blunted starvation response, highlighting the importance of this cell intrinsic pathway. Further, we establish that another component of the secretory pathway, the Exocyst complex is essential for Insulin secretion in flies. In addition to its function in the IPCs, we show that ERK7 expression is elevated upon starvation in fat body, the fly counterpart of liver and adipose tissue, to regulate growth and metabolism. While ERK7 in the fat body limits animal growth through inhibiting the expression of an insulinotropic peptide, Stunted, it inhibits de novo lipogenesis and triacylglycerol (TAG) storage by suppressing the expression of a transcription factor, Sugarbabe. Also, we have generated ERK7 mutant flies, which display accelerated growth rate and store more TAG on a nutrient rich diet, consistent with ERK7 being an inhibitor of growth and lipid synthesis. However, ERK7 mutants fail to limit their growth, and sufficiently mobilize lipid stores during nutrient scarcity, and consequently survive poorly upon starvation. Further, we show that ERK7 regulates a majority of the starvation-induced gene expression on a genome wide scale, thus establishing ERK7 as a major determinant of systemic starvation response. Thus, we demonstrate that ERK7 is a starvation induced molecular factor regulating growth and metabolic homeostasis. Through inhibiting anabolic processes such as the Insulin signaling and lipid synthesis, and activating catabolic processes such as lipid breakdown, ERK7 facilitates survival of animals upon starvation.
  • Matilainen, Riitta (Helsingin yliopisto, 2017)
    Gambling is a ubiquitous phenomenon in Finland although only a less than a century ago lotteries in goods were the only legal form of gambling. This research explains this change. The focus of the research is on legal, commercialized gambling and on recreational gamblers instead of problem gambling or problem gamblers, because the field of gambling studies has traditionally focused on problematic aspects of gambling. The time period of the study stretches from the nineteenth century to the twenty-first one, but the focus is mostly on the twentieth century. The research question is multifaceted. The research focuses on the question of the cultural, social, and historical place of a phenomenon understood as gambling in a certain time-spatial context. The research asks how gambling and discourses and practices related to it have become to what they are and how they are experienced today: Why and how was gambling tamed to be part Finnish way of life; what has been gambling’s social, cultural, and economic significance to its practitioners, and what can research done on gambling tell about the history and changes of the Finnish society in the period? The objective of the study is to historicize gambling’s place by researching discourses and practices related to the ensemble understood as gambling from the theoretical perspective of Michel Foucault’s dispositif. To answer these questions a variety of qualitative data has been used. The idea has been to explore the ensemble understood as gambling from the perspectives of production (the regulation of gambling, gambling operators, technological changes affecting gambling), and consumption (the gamblers). The data include contemporary official memorandums, newspaper and magazine articles, archive material by two Finnish gambling monopolies Veikkaus and RAY, various collections of oral history data, Finnish fiction, and auto-ethnographic observations. The main method of the research is historical approach, which means using diverse and fragmented sources with a commitment to their relevance, reliability and validity and to different longitudinal and qualitative methods that recognize the possibility of change. The research results show that the history of Finnish gambling can be formulated into three dispositifs: prohibition dispositif, common good dispositif, and risk dispositif. These dispositifs describe solutions to the "problem" of gambling that are contingent upon the socio-temporal circumstances of the Finnish society. The dispositifs reveal how gambling has been understood, practiced, and regulated in certain periods, and they are also indicators of the change concerning gambling that has taken place in Finland. It is argued that in an international comparison, gambling in Finland was both legalised and tamed quite early and exceptionally successfully. Especially the Finnish state has had a quite unique role in taming gambling: Gambling defined good citizen-ship and the state actively promoted it in many ways decades earlier than similar processes were underway in Anglophonic countries. The theoretical ambition has been to take part in the international discussion in the field of gambling studies regarding gambling’s historical place, taming processes and gambling as consumption in Western societies in the nineteenth, twentieth and twenty-first centuries, and to give an example of the usefulness of the concept of dispositif, and demonstrate both the value of comparative approach and of oral history data for the field of gambling studies.
  • Muurman, Eeva-Maria (Helsingin yliopisto, 2017)
    This thesis examines perspectives that Christians in Western Kavango in Namibia have about Christianity and their past religious traditions. The Finnish Evangelical Lutheran Mission (former Finnish Missionary Society) has been working there since 1926. The latest Finnish missionaries left the area in 2013. The Catholic mission was already active in Kavango when the Finns arrived, but Catholicism has been more influential in the eastern part of Kavango. Nowadays new, Pentecostal type churches are attracting a lot of people. The basic research method has been interviewing people in Kavango. First, I wanted to know why they are Christians and what Christianity means to them. Second, I interviewed them about what they know or remember about old cultural traditions and how they evaluate them. I also wished to get deeper into the process of conversion, but I was not able to do so, mainly because almost all the informants had been Christians since their childhood. It seems that people in Kavango have taken Christianity as their own. Christianity in Kavango also has longer and deeper roots than I expected. All the informants said that they are Christians and all consider Christianity as important for themselves. There was more variation in how they expressed the basic meaning of Christianity: salvation to heaven after death, getting daily bread from God, or having order and purpose in life. Prayer is very important to Christians in Kavango; almost every informant spoke something about prayer although I did not ask about it. This may have something to do with the tradition of offering and praying to ancestral spirits. Now Christians feel they have direct contact to God through prayer, as there is no more need to approach him through a mediator. Early missionaries required a Christian way of life from converts. Women had to cut away their traditional hairdo, and polygamous men had to send extra wives away. Concerning the hairdo the missionaries thought that it involves a lot of magic, whereas the local people saw it only as a matter of beauty until they adopted new ideals of hygiene. Polygamy has been more common than I expected and is still found in Kavango. The church still follows the guideline on polygamy given by the missionaries. The moral code of the church is strict in particular on cohabitation before marriage. Strict morals are not, however, only a product of the mission; the traditional society used to have harsh punishments. Traditional healing divides opinions. On one hand Christians also admit there are true herbal remedies that healers know. On the other hand many healers are only cheating people to get money, and even today some point out “witches” as the cause of illness or injury, leading to blaming of innocent people. In general, it can be said that Christians in Kavango consider Christianity and traditional African religion as a continuum, not as opposites. They compare their pre-Christian era with the Old Testament. When they prayed God through their forefathers, it was like praying the God of Abraham, Isaac and Jacob. In fact, the world of the Old Testament is close to that of African traditional life in many aspects. Even so, Christians in Kavango see Christianity as something brought to them by God’s power, so they can confess faith in Jesus whom they did not previously know.
  • Halkosaari, Ville (Helsingin yliopisto, 2017)
    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämä on ollut jatkuvan uudistuksen kohteena. Kirkkohallitus päätti järjestää vuosiksi 2011–2013 Tiellä – På väg jumalanpalveluselämän uudistushankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää seurakuntien jumalanpalveluselämää. Vain osa hankkeeseen osallistuneista seurakunnista pysyi hankkeessa loppuun saakka, ja vielä harvempi seurakunta koki onnistuneensa kehittämään voimakkaasti jumalanpalvelustaan parempaan suuntaan. Tutkimukseni seurakunnat Haapajärvi, Kangasniemi, Kempele ja Pielisensuu olivat mielestään onnistuneita seurakuntia. Hankkeen aikana ja sen jälkeen jumalanpalveluksen ympärillä on käyty keskustelua yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten hankkeessa onnistuneiden seurakuntien pääjumalanpalvelukseen tehdyissä muutoksissa näkyy yhteisöllisyys. Aineiston keruu tapahtui jumalanpalveluselämästä vastuussa olevien työntekijöiden kautta sähköpostilomakkeilla. Aineiston analysointi tapahtui teoriaohjaavalla analyysilla. Seurakunnat tekivät yhteisöllisyyteen liittyviä muutoksia vuorovaikutusta kehittämällä. Tehdyt muutokset jakautuivat vuorovaikutusta tukeviin tekijöihin ja toiminnassa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusta tukevat tekijät olivat luottamus ja tasavertaisuus, tekemisen mielekkyys, turvallisuuden tunne ja yksilön huomioon ottaminen. Toiminnassa tapahtuva vuorovaikutus jakautui osallistumiseen, vaikuttamiseen, suunnittelemiseen ja samankaltaisuuden kokemiseen. Seurakuntien tekemät muutokset olivat yhteisöllisyyttä kehittäviä. Yhteisöllisyyden parantamiseen jäi kuitenkin haasteitakin. Erityisesti suunnittelun ja kehittämisen vaikuttamismahdollisuuksissa sekä nuorten ja nuorten aikuisten huomioinnissa oli puutteita. Tutkimustuloksista on nähtävissä Fredrik Modéuksen osallistava jumalanpalveluskäsitys. Hänen esittämä osallisuus näyttääkin olevan suurelta osin yhteisöllisyyttä parantavaa. Tuloksissa näkyy myös jumalanpalvelusoppaan suositukset. Jumalanpalvelusoppaan seuraaminen näyttäisi tekevän jumalanpalvelusta yhteisöllisemmäksi. Seurakuntien muutoksissa aktiiviseurakuntalaisten tarpeet näyttivät tulleen paremmin huomioiduiksi kuin harvoin käyvien.
  • Sirviö, Oskar (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin raamattutiedon painotusta evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppi-laskokeissa vuosina 2006-2015. Seuraavat tutkimuskysymykset toimivat tutkimustehtävän runkona: 1. Millaisia luokittelukategorioita voi muodostaa vuosien 2006–2015 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävistä ja millaisia nämä kategoriat ovat? 2. Miten raamattutietämys painottuu suhteessa muihin tehtäviin evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa vuosina 2006–2015? 3. Mitä teemoja esiintyy Raamattuun liittyvissä tehtävissä evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilasko-keissa vuosina 2006–2015 ja painottuuko jokin tietty teema suhteessa muihin teemoihin? 4. Miten evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävät jakautuvat tehtävätyypeittäin vuosien 2006–2015 evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa, millaisia tehtävätyypit ja niiden teh-tävät ovat ja mitä tehtävätyyppejä ilmenee raamattutietoa vaativissa tehtävissä? Analyysiaineisto koostui evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävistä vuosilta 2006-2015, jotka ladattiin Yleisradion ”Abitreenit” –nettisivulta pdf-tiedostoina. Aineistoa tarkastel-tiin ja luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla luokittelukategorioihin. Aineiston luokit-telussa hyödynnettiin Suomen uskonnonopettajien liiton laatimia pisteytysohjeita, jotka ladattiin hei-dän kotisivuiltaan. Puuttuvat tiedostot saatiin pyytämällä sähköpostitse pdf-tiedostoina. Tutkimustulokset osoittavat, että evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden tehtävät vuosina 2006–2015 voidaan jakaa seitsemään eri luokittelukategoriaan. Luokittelukategorioiden yh-teismääriä tarkasteltaessa voidaan todeta, että raamattutietoa painotetaan evankelis-luterilaisen us-konnon ylioppilaskokeiden kuuden pisteen perustehtävissä. Jokeri-tehtävissä raamattutietoa ei paino-teta. Raamattutietoa vaativissa tehtävissä ilmeni viisi sisällöltään erilaista teemaa, joista Uutta testa-menttia painotettiin selkeästi eniten niin jokeri- kuin kuuden pisteen tehtävissä. Tehtävätyyppien osalta yhdeksästä tehtävätyypistä ilmeni eniten aineistotehtäviä kuuden pisteen perustehtävissä, mutta myös raamattutietoa vaativissa tehtävissä. Soveltavia tehtäviä ilmeni eniten jokeri-tehtävissä, kuten myös raamattutietoa vaativissa jokereissa. Raamattutiedon painotus osoittaa, että Raamatun sisältöön liittyvällä tiedolla on ollut tärkeä ase-ma vielä 2000-luvun uskonnonopetuksessa. Tällöin ylioppilaskokeet selkeästi valmentavat opiskeli-joita teologisen tiedekunnan pääsykokeita varten.
  • Merivirta, Anna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkin pro gradu –tutkielmassani evankelisen herätysliikkeen ja erityisesti sen keskusjärjestön, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY), sukulaisverkostoja ja niiden vaikutusta vallan käyttöön evankelisuudessa. Tutkimukseni aikarajaus alkaa vuodesta 1973, jolloin SLEY Lauri Koskenniemi valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi ja päättyy vuoteen 1991 toiminnanjohtaja Reijo Arkkilan jäädessä eläkkeelle. Tutkimukseni kattaa siis kahden toiminnanjohtajan johtajuuskaudet. Esimerkkitapauksena vallankäytöstä nostan esille virkakysymyskeskustelun. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti avata pappisviran koskemaan myös naisia vuonna 1986. Virkakysymys herätti keskustelua myös SLEY:ssä sekä ennen kirkolliskokouksen päätöstä että sen voimaantulon jälkeen. Tutkimuksessani keskityn tutkimaan, millä tavoin liikkeen toiminnanjohtajat ja johtokunnan jäsenet ottivat osaa tähän keskusteluun. Käytän tutkielmassani lähteinä teologimatrikkeita, joiden avulla pystyn kartottamaan sukulaissuhteita ja niiden kautta syntyneitä sukulaisverkostoja. Keskeisenä lähteenäni on SLEY:n johtokunnan pöytäkirjat. Pöytäkirjoista selviää, millaisia asioita johtokunta on käsitellyt ja kuka johtokunnan jäsenistä on esimerkiksi ehdottanut jotain tai lähtenyt kannattamaan jotain ehdotusta. Ne kertovat osaltaan siis, kuka liikkeessä on käyttänyt valtaa. Kolmantena keskeisenä lähteenäni käytän Lauri Koskenniemen omaelmänkertaa Unohtumattomia aikoja ja ihmisiä, jossa Koskenniemi muistelee elämänhistoriaansa ja kokemustaan evankelisestä liikkeestä. Virkakysymyskeskustelu jakoi Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä. SLEY:ssä toimi naisten pappeuteen sekä puoltavasti että vastustavasti suhtautuvia henkilöitä. Virkakysymykseen liittyvässä keskustelussa perinteikkäiden evankelisten sukujen edustajat asettuivat edustamaan erilaisia kantoja, jonka voidaan katsoa aiheuttaneen kitkaa SLEY:n toiminnassa.
  • Parviainen, Antti (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tässä työssä tarkastellaan eri kristillisiä suuntauksia edustavien pappien kokemuksia ja käsityksiä Jumalan rakkaudesta ja sitä, miten kokemukset ilmenevät ja mitä ne merkitsevät heidän jokapäiväisessä elämässä. Lähestyn tutkittavaa aihetta kahden erilaisen tietoteoreettisen näkökulman kautta. Aineisto on kerätty, luokiteltu ja kuvattu fenomenologis-hermenuttisella ymmärtävällä otteella, mutta varsinainen analyysi perustuu kognitiivisen psykologian selittävään otteeseen. Työn alussa käsitellään uskontotieteen sisäistä ymmärtävän ja selittävän perinteen välistä dialogia. Aineisto koostuu kahdeksasta noin tunnin pituisesta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui kolme luterilaista, kaksi ortodoksista, yksi katolinen, yksi helluntailainen ja yksi tunnustuskuntiin sitoutumaton pappi. Käytän aineiston käsittelyssä teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Analyysissa redusointi ja klusterointi sekä aineiston koko kuvaus on tehty fenomenologis-hermeneuttisen perinteen mukaisesti, mutta teoreettiset käsitteet tuodaan analyysiin kognitiivisesta psykologiasta. Analyysiluvut jakautuivat seuraaviin luokkiin. Ensin perehdytään pappien käsitykseen Jumalan rakkaudesta, jonka jälkeen siirrytään varsinaisiin Jumalan rakkauden kokemuksiin, jotka jakautuvat useampaan eri luokkaan, kuten toistuviin, elämää muuttaneisiin yksittäisiin, sekä ihmissuhteisiin liittyviin kokemuksiin. Pappien kokemukset Jumalan rakkaudesta liittyivät aina jollain tavalla myös toisiin ihmisiin, ja ihmissuhteisiin liittyvät asenteet ja muutokset olivat kokemusten keskeisin ilmenemismuoto, koska niillä oli hyvin pitkälle kantavat vaikutukset pappien elämässä. Myös mystisiksi koettuja yksittäisiä tilanteita esiintyi, mutta ne eivät olleet asioita, joita yritettiin tavoitella, vaan ne olivat osia tapahtumaketjussa, joka johti syvempään ymmärrykseen itsestä ja muista. Jumalan rakkauden kokemuksissa pappien omalla uskolla ja vakaumusella oli hyvin keskeinen asema. Se ilmeni tutkittaessa muistiin, uskomusjärjestelmään ja emootioihin liittyviä kognitiivisen psykologian teorioita. Pitkäkestoiseen muistiin tallentuneet ideat ja käsitteet vaikuttavat uskomusten muodostumiseen ja uskomukset vaikuttavat siihen, millaisia emootioita tietyissä tilanteissa syntyy, ja emootiot voivat puolestaan motivoida uskomusjärjestelmän mukaiseen toimintaan. Analyysissa ymmärtävän ja selittävän otteen merkittävin ristiriita liittyi kysymyksenasetteluun. Ymmärtävä ote pyrkii kuvaamaan, miten ihminen ajattelee ja hahmottaa maailmaansa, ja se keskittyy tutkimaan yksilöllisiä ja uniikkeja ilmiöitä. Selittävä ote taas tutkii ihmisen käyttäytymisen ja toiminnan taustalla vaikuttavia syitä, ja se etsii kaikille yhteistä ja yleistä tekijää.
  • Ahosniemi, Juha (Helsingin yliopisto, 2017)
    Pro gradussani tutkin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisointia paavi Benedictus XVI:ta tämän paaviusvuosina 2005–2013. Tutkimuksen päähuomio on näkyvästi uutisoiduissa aiheissa. Selvitän niiden avulla, millaisista aiheista uutisoitiin ja miten. Tarkastelen myös kuvaa siitä, millaisena paavi ja paavius nähtiin lehdissä. Selvitän lisäksi, millaisia lähteitä uutisoinnissa käytettiin. Vertaan kahden lehden tapaa uutisoida selvittääkseni oliko sanomalehden ja iltapäivälehden välillä näkyvissä eroavaisuuksia. Tarkastelen myös sitä, näkyikö lehtien uutisoinnissa muutosta kahdeksan vuoden aikana. Paavi Benedictus XVI näkyi uutisissa erityisesti seitsemän aiheen kautta. Vuonna 2005 uutisoitiin paavin vaihtuminen. Seuraavana vuonna uutisoitiin paavin Regensburgin puheesta noussut kohu. Vuoden 2009 keväällä paavista uutisoitiin Pius X:n veljeskunnan holokaustikohun yhteydessä ja samana vuonna paavista uutisoitiin myös hänen Afrikan-matkan kondomilausunnon seurauksena. Vuoden 2010 alussa Benedictus näkyi uutisissa katolisen kirkon hyväksikäyttöskandaalin takia. Vuonna 2012 lehdet uutisoivat Vatileaks-tietovuotoskandaalista. Benedictus XVI poistui lehtien sivuilta näyttävästi ilmoitettuaan eroavansa paavin virasta vuoden 2013 helmikuussa. Näkyvä uutisointi paavi Benedictus XVI:ta jakautui kahteen pääryhmään. Hänen paaviutensa alku ja loppu muodostavat toisen ryhmän ja toiseen ryhmään kuuluvat paavin liitetyt kohu- ja skandaaliuutiset. Paavista uutisoitiin melko vähän, eikä esimerkiksi arkipäivän paavius paljoakaan lehtien sivuilla näkynyt. Lehtien ja paavin arvomaailmat erosivat toisistaan merkittävästi, mikä näkyi lehtien kritiikkinä paavia ja kirkkoa kohtaan. Lehdillä ei ollut erityisesti paaviuteen keskittyneitä toimittajia ja lehdet turvautuivat usein kansainvälisten uutistoimistojen uutisiin. Suomalaiset roomalaiskatolisen kirkon jäsenet näkyivät harvoin uutisten yhteydessä. Lehtien uutisissa paavius näyttäytyi hyvin maalliselta instituutiolta. Paavin hengellinen rooli ei uutisissa juurikaan näkynyt, vaan usein uutisissa korostui paavin viran poliittinen ja maallinen puoli. Median kanssa toimiminen aiheutti hankaluuksia akateemiselle Benedictus XVI:lle ja se näkyi paavin mediakuvassa. Benedictus-uutisoinnin perusteella voi päätellä, että toimivien mediasuhteiden merkitys paaviudelle on huomattava.
  • Takkula, Annika (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimukseni käsittelee Suomen Lähetysseuran työntekijää Laura Nybergiä ja hänen lähetystyössä kohtaamiaan arjen haasteita Kiinassa. Tutkimukseni käsittää koko hänen työhistoriansa vuodet 1905–1946. Tutkimuksessani selvitin myös Nybergin terveydentilan muutosten aiheuttamia vaikutuksia hänen työhönsä ja kuinka hän itse koki sairastelunsa. Nybergin työuran aikana Hunanin lähetysalueella oli käytännössä koko ajan sotatila. Sotiminen oli erilaista Kiinassa, kuin Euroopassa, ja välillä vuodet olivat rauhallisempia. Lähetysalueen epävakaa tilanne, Nybergin sukupuoli, sekä hänen terveydentilansa vaikuttivat tutkimuksen näkökulman muodostumiseen. Lähteinä olen käyttänyt Nybergin lähettämiä kirjeitä SLS:n lähetysjohtajille. Hänen uraansa oli aiemmin tutkittu työhistoriallisesta näkökulmasta, jolloin oma tutkimukseni käsitti sen ulkopuolelle jäävät asiat. Tutkimukseni keskittyi Nybergin henkilökohtaisiin kokemuksiin lähetyskentältä. Naisen asema oli muutoksessa 1900-luvun alussa, jolloin ensimmäiset naiset lähetettiin lähetystyöhön. Nyberg oli ensimmäinen naimaton nainen Kiinassa, ja sai myös kokea maan jäykät asenteet yksinäisiä naisia kohtaan. Naislähetteihin kohdistuvat asenteet ja heitä koskevat asumisrajoitteet haastoivat Nybergiä työn alkuvuosina. Tämän lisäksi heidän haasteenaan olivat kiinalaisten naisten muuttuva asema yhteiskunnassa. Lähetystyöntekijät olivat naisliikkeen mukana muuttamassa naisten asemaa Kiinassa. Nybergillä oli ristiriitainen suhde kiinalaisiin naisiin. Sodan keskellä lähetystyöntekijät kohtasivat arjen käytännön haasteita. Vaikeutunut kommunikointi, evankeliointi, sivuasematyö sekä terveydenhuolto olivat Nybergin huolena. Lisäksi kasvava ulkomaalaisvastustus vaikutti koulutyöhön. Sota aikana Nybergin terveydentila heikkeni. Nyberg jäi toisen lähettiperheen kanssa lähetysasemalle jumiin Hunanin sisällissodan ajaksi. Sotatilanne oli traumaattinen kokemus Nybergille. Terveydentilan muutokset ja haasteet vaihtelivat Nybergin uran aikana. Hänellä oli fyysisiä ja henkisiä vaikeuksia Kiinassa. Sairaudet levisivät nopeasti sota-aikoina, sillä terveydenhuolto ei ollut kehittynyt vielä huippuunsa vuosisadan alussa. Nyberg sairasteli paljon suuren työmäärän vuoksi. Naisiin kohdistuvat työpaineet ja omistautumisen taakka aiheutti sairastumista ja henkisen voinnin laskua Nybergin arjessa. Nyberg kirjoitti paljon kuolemasta kirjeissään. Kuolema aiheiset kirjoitukset kulkivat kirjeiden mukana alkuvuosista loppuvuosiin saakka. Sairastelu ja sotatilanne, sekä vuosisadan alun herätyksellinen ilmapiiri lisäsivät hänen kirjoituksiaan kuolemasta. Haasteet lähetyskentällä olivat monimutkaisia ja päällekkäisiä. Naislähetin paineet eivät väistyneet sairastelun tieltä, eivätkä sotatilanteet vähentäneet sairastelua. Nybergin arki oli monen haasteen summa, jolloin hän turvautui rakkauteensa Jumalaa ja Kiinaa kohtaan.
  • Jurvelin, Hilla (Helsingin yliopisto, 2017)
    Mediatisaation vaikutus lisääntyy yhteiskunnassa ja uskonnoissa. Sosiaalinen media muodostaa foorumin, jota käytetään yhteydenpitoon ja verkostoitumiseen. Aikaisemmin yksityinen suru on tullut julkisemmaksi surublogien myötä ja ovat luomassa omalta osaltaan uutta kuolemankulttuuria. Tässä pro gradu -työssäni tutkin, miten nuorten leskien suru näyttäytyy blogeissa. Tutkimusaineisona on vuoden tekstit eli postaukset viiden 21–36 vuotiaan naislesken blogeista, sen kirjoittamisen aloittamisesta tai puolison kuolemasta. Blogit ovat julkisesti luettavissa internetissä.Taustateorioina ovat perinteinen Elisabeth Kübler-Rossin suruteoria ja Mari Pulkkisen analyysimalli surusta kokonaisvaltaisena kokemuksena sekä Kenneth I. Pargamentin uskonnollinen coping -teoria. Laadullinen tutkimukseni metodi on narratiivinen, jossa olen tehnyt aineistosta sekä kategoris-sisällöllisen että holistis-sisällöllisen analyysin. Tiivistin blogeista minikertomukset, tein exceliin jokaisesta blogista aikajanat, joihin sijoitin toimintaa, tunteita ja uskonnollisuutta kuvaavat ilmaisut. Aikajanan avulla piirsin kuvaajat tunneilmaisuista. Tutkimuskysymykseni ohjaamana poimin blogeista sitaatteja, jotka muodostivat kolme ryhmää, joiden alle jakautuivat blogeista esiin nousseet suruun vaikuttavat tekijät. Nämä teemat ovat tutkimukseni tulosluvut: Tunteiden vuoristorata, Leskeyden ”varjot ja hunnut” ja Apua, voimaa, turvaa. Lesket kirjoittavat värikkäästi suruun liittyvistä tunteista ja tuntemuksista. Blogeissa suru ei näyttäyty vaiheteorian mukaisena vaan ”vuoristoratana”, jossa ”romahduksen” aiheuttaa esimerkiksi tuoksu, mielikuva, merkkipäivä. Koko vuoden ajan ja vielä vuosipäivänä toivotaan puolison paluuta. Lesket käsittelevät kirjoituksissaan surun vaikutusta elämänsä kaikilla alueilla, joista nousevat leskeyteen liittyvät haasteet. Neljässä blogissa pohditaan kuoleman jälkeiseen elämään ja iäisyyteen liittyviä teemoja ja Jumalalta pyydetään vastauksia. Yliluonnolliset kokemukset puolison läsnäolosta ja todentuntuiset unet ovat voimavarana leskillä. Blogeissa tulevat esille sosiaalinen kontrolli ja sosiaalinen väistäminen, ihmissuhteiden katkeaminen ja jopa kiusaaminen. Näitä vastaan lesket puolustautuvat blogeissa. Lapset, läheiset ja ystävät ovat tärkeitä auttavia tekijöitä surusta selviämisessä. Elämänvoima ajaa heitä eteenpäin tekemään rohkeita muutoksia elämässä ja kolme solmiikin uuden parisuhteen. Blogi on osa leskien surumatkaa. Se on heille terapiana, muistina ja mittarina toipumisesta ja toiveena olla apuna vastaavassa elämäntilanteessa oleville. Tutkimuksessani olen analysoinut blogiin kirjoitettua surua, mutta leskien henkilökohtainen ja koettu suru voi olla jotain enemmän, mitä blogiin ei ole kirjoitettu. Tutkimukseni avaa kokonaisvaltaisesti menetyksen jälkeisen vuoden todellisuutta leskien elämässä.
  • Salmi, Teija (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä muutoksia tapahtuu nuoruusiässä uuteen kotimaahan muuttavan nuoren uskonnollisuudessa muuttoa seuraavien vuosien aikana. Tutkimuskohteena on peruskouluikäisenä Suomeen muuttaneet nuoret. Uskonnollisuutta tarkastellaan osana kulttuuria ja sen oppimista. Alkuperäisen kulttuurin ja uuden kulttuurin oppimisen teoreettinen viitekehys pohjautuu John Berryn luomaan akkulturaatioteoriaan. Sen mukaan oman kulttuurin aineksia hylätään tai säilytetään sen mukaan, miten arvokkaina niitä pidetään uudessa elämäntilanteessa ja kulttuuriympäristössä. Uuden kulttuurin sisältöjä puolestaan omaksutaan tai hyljeksitään sen mukaan, nähdäänkö ne tarpeeksi arvokkaina oman identiteetin rakennusaineina. Uskonnollisuus nähdään sosiaalisen oppimisen tuloksena. Uuteen kulttuuriin siirtymisen myötä siihen on tarjolla uusia sisältöjä koulun, kaveripiirin ja yhteiskunnan vaikutuksessa. Uskonnollisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia tarkastellaan Charles Glockin ja Rodney Starkin kehittelemän teorian kautta. Teorian mukaan uskonnollisuus sisältää viisi dimensiota, joissa tapahtuvia muutoksia tässä tutkimuksessa selvitetään tutkimukseen osallistuneiden nuorten osalta akkulturaatioprosessissa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja se on toteutettu haastattelututkimuksena, johon osallistui kahdeksan haastateltavaa. Haastattelu on puolistrukturoitu teemahaastattelu, jonka teemoina ovat haastateltavien elämänvaiheet lapsuudessa ennen Suomeen muuttoa aina haastatteluhetkeen saakka sekä uskonnollisuuden ilmeneminen eri dimensioiden suhteen näissä elämänvaiheissa. Tutkimusaineiston analyysi on teorialähtöinen, jossa akkulturaatio ja uskonnollisuuden dimensiot toimivat analyysin pohjana sen alusta aina tuloksiin saakka. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Haastatteluaineistosta on poimittu akkulturaation ja uskonnollisuuden teemoihin liittyviä sisältöjä ja tarkasteltu niiden välisiä yhteyksiä. Haastateltavat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, millaista heidän uskonnollisuutensa haastatteluhetkellä oli: sitoutuminen omaan uskontoon ja sen oppiin, usko Jumalaan, mutta ei sitoutumista mihinkään uskontoon ja oppiin sekä individualistinen tapa tulkita uskonnollisia kysymyksiä. Yksinäisyyden, erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksesta johtuva hämmennys saattoi johtaa haastateltavat etsimään vastauksia omasta uskonnosta Suomeen muuton alkuvaiheessa. Uusi kotimaa ja kulttuuri antoivat omaan ajatteluun uusia tulkintatapoja ja ideologioita. Osalle haastateltavista tämä aiheutti oman uskonnon ja erityisesti siihen liittyvien sääntöjen ja rituaalien uudelleen arviointia. Uskonnollisuus säilyi eri dimension suhteen, jos kotimaassa lapsuudessa uskonnollisuuteen sosiaalistumista tapahtui kodin, kaveripiirin, lähiyhteisön sekä yhteiskunnan tasolla ja lisäksi perheen vanhempien uskonnollisuus ja yhteys uskonnolliseen yhteisöön säilyi myös Suomeen muuton jälkeen. Myös ikä ja ajattelun kehitys vaikutti haastateltavien uskonnollisuuteen.
  • Nyholm, Kenneth (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kukoistava ihminen kokee myönteisiä tunteita elämän suhteen, nauttii yhdessä olemisesta ja tekemisestä rakastamiensa ihmisten kanssa, kokee rohkaistuvansa vuorovaikutustilanteissa, kokee elävänsä merkityksellistä elämää ja työn imua saavuttaessaan myönteisiä saavutuksia hyödyntämällä mahdollisimman hyvin koko potentiaaliansa. Tutkielmani aiheena on kukoistus uskonnollisissa ja sekulaareissa työyhteisöissä. Tutkimuskysymyksissä tutkin, mitä yhteistä ja mitä eroja on kukoistuksen kokemisella uskonnollisissa ja sekulaareissa työyhteisöissä, ja mitkä tekijät mahdollistavat tai estävät kukoistuksen kokemuksen syntyä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja kukoistuksen käsite perustuu positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatiotieteen tutkimustuloksiin olotilasta, joka saa aikaan yksilössä hyvinvoinnin kokemuksia, innovatiivisuutta ja ylipäänsä hyvää toimintakykyä. Tutkimustulokseni osoittavat, että kukoistuksen kokemuksia koetaan sekä uskonnollisissa että sekulaareissa työyhteisöissä, monilta osin saman tyyppisten mekanismien kautta. Eroja on nähtävissä suhtautumisessa haasteisiin, saavutuksiin, kehittymiseen, satunnaisiin kohtaamisiin ja ristiriitoihin innovaatioiden lähteinä, jotka ovat sekulaareissa työyhteisöissä huomattavasti selvemmin kukoistuksen lähteinä ja edellytyksinä. Myös sisäinen motivaatio voimavarojen lähteenä ja työn merkityksen asema ovat sekulaarien työyhteisöjen erityispiirteitä ja vahvuuksia, mikä herättää kysymyksiä uskonnollisten yhteisöjen työntekijöiden työn sisältöjen sisäistämisestä ja motivoitumisesta. Avainvahvuuksien hyödyntämistä pidetään molempien työyhteisötyyppien kannalta keskeisenä, mutta uskonnollisilla työyhteisöillä on erityishaasteita seurakuntien vapaaehtoisten avainvahvuuksien kartoittamisessa ja hyödyntämisessä. Uskonnollisten työyhteisöjen erityispiirteitä kukoistuksen kannalta ovat vuorovaikutustyylien monimuotoisuus, kehollisuuden merkityksen ymmärtäminen, omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ja rikkaampi spiritualiteetin ja transendentin ulottuvuuden kokeminen. Tutkimuksen yhteenvetona totean, että kukoistus-ilmiötä ei ymmärretä hyvin suomalaisissa työyhteisöissä. Kyseisen ilmiön esiintyminen tuntuu perustuvan siihen, että työyhteisöissä jotkut yksilöt osaavat intuitiivisesti toimia kukoistusta edistävällä tavalla. Tietoisia kukoistusta edistäviä toimintatapoja tai prosesseja osataan soveltaa vain puutteellisesti. Merkittävä henkisen ja sosiaalisen pääoman potentiaali jää hyödyntämättä. Tällä on vaikutuksia sekä yksilöiden elämänlaatuun että työn tuottavuuteen kansallisella tasolla.