Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsitykset lastensuojelun julkisuuskuvasta

Abstract

Tutkimukseni käsittelee lastensuojelun julkisuuskuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden käsityksissä ja kertomuksissa. Tutkimukseni tavoitteena on saada sosiaalityöntekijöiden tieto lastensuojelun julkisuuskuvasta näkyviin ja korostaa tutkittavia tiedon tuottajina. Tutkimuksessa sosiaalityöntekijät tuottavat tieteellistä tietoa ilmiöstä, jota ei ole paljon tutkittu.

Tutkimuksen alussa esitellään lastensuojelun, julkisuuden ja julkisuuskuvan sekä eettisen ristiriidan käsitteitä aiempien tutkimusten avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan ja eettisten ristiriitojen erilaisista käsitteistä ja teorioista. Aineistona on viiden lastensuojelun sosiaalityöntekijän kertomukset kirjoituspyynnön perusteella. Keräsin aineiston eri-ikäisiltä sosiaalityöntekijöiltä. Narratiivinen tutkimus mahdollisti kertomukset, joissa sosiaalityöntekijät jakavat omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tutkittavasta ilmiöstä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät tuottivat kertomuksia omista näkökulmistaan käsin. Sosiaalityöntekijöiden tieto nostaa ja avaa uusia näkemyksiä lastensuojelun ja julkisuuden välisestä suhteesta.

Lastensuojelun julkisuuskuva osoittautui kertomuksissa negatiiviseksi. Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaan liittyy epäeettisyys, journalistien vääränlaiseksi koettu käytös ja käsitys lastensuojelusta sekä julkisuuden viihteellistyminen. Lastensuojelua koskeneet uutiset näyttäytyvät tutkittavien kertomuksissa ongelmallisina tuottaen eettisiä ristiriitoja. Vastauksena julkisuuskuvan negatiivisuuteen ja eettisiin ristiriitoihin tutkittavat näkivät oman aktiivisen roolin lisäämisen julkisuudessa ja yhteistyön journalistien kanssa. Tutkittavien näkökulmasta lastensuojelun julkisuuskuvaa voidaan tulevaisuudessa parantaa ja kehittää.