Happy Ship? : Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Kansatiede fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor.author Ala-Pöllänen, Anne fi
dc.date.accessioned 2017-04-03T05:23:29Z fi
dc.date.accessioned 2017-04-07T06:07:34Z
dc.date.available 2017-04-19 fi
dc.date.available 2017-04-03T05:23:29Z fi
dc.date.available 2017-04-07T06:07:34Z
dc.date.issued 2017-04-29 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-3095-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/178898 fi
dc.description.abstract Happy Ship? An ethnographic study of Finnish and Philippine sailors aboard Finnish cargo ships This study analyzes life aboard cargo ships sailing under Finnish flag through co-operation and the construction of everyday life within the crew. The ships under analysis here carry mixed crews, i.e. three nationalities, including Finnish, Estonian, and Filipinos in the same crew. The purpose of the study is to examine the construction of encounters in space and place and in different activities onboard, and to analyze how cultural diversity and maritime structural hierarchy affects it. The study also observes how everyday life with a mixed crew influences maritime safety issues. The study is situated in the field of phenomenological cultural analysis. The research material consists of ethnographic field work that was conducted aboard three vessels sailing under Finnish flag during 2013, 2014, and 2015. Each field work lasted one month; in which case, the researcher lived onboard, making participant observations within the crew. Fieldwork notes consist of 238 pages, which does not include a set of interviews of 46 members of the crew. The themes used in analyzing the material included the background of sailors, their reasons for becoming a sailor, work and leisure onboard, and attitudes towards collaboration and team work within the mixed crew. The author has reflected on her onboard status among the crew, in analyzing such issues such as being an academic, being a fellow sailor, and being of a different age and different sex than the crew. A central issue was to observe the meshwork that the multicultural crew and ships hierarchy constituted. Both main groups of Finns and Filipinos had their own experiences and understandings of the ships hierarchy from the past and how it differed. Finns had adopted the Scandinavian egalitarian style with low power relations, while Filipinos followed a more strict interpretation of hierarchy with higher power relations. On the other hand, these arrangements easily reversed outside work hours during leisure time. In the mess room a common space for the whole crew Filipinos enjoyed their meals sitting more freely than Finns, who remained in their own designated seats. When it comes to group cohesion, one of the undermining features for Finns was the fear that Filipinos were taking away Finnish jobs. On the other hand, Filipinos felt that working at lower wages on short-term contracts was unjust. By contrast, Finns were paid higher wages for their permanent contracts involving three- to four-week shifts at a time. The study argues that the Finnish style of mixed crew varies from an international one in dividing the crew according to nationality, not according to power relations. As observed in international ships with multicultural crews, it is easier to remain with one s own nationality, when there exists only two or three nationalities. Coexistence was more of a host-guest attitude than equal partners and particular unity or friendships across other national groups did not exist at large. Ships were still distinctively Finnish in their working habits and had an ethnic kitchen arranged in accordance with Finnish preferences. Also the companies marginalized Filipinos by only addressing the Finns onboard. An obvious challenge for the functionality of the crew were the Filipino officers. According to the Finns and Estonians, the Filipino officers lacked independence and initiative while they were on watch; crucially, independence and initiative were conditions for such a task. In the spirit of super-diversity the analysis draws attention to the family and state-based organization that Filipinos face, when heading towards maritime employment. While emphasizing their character of adjustment and sacrifice they reveal their basic need to support the family back home. Fear of losing valuable income may result in the avoidance of risk, which has consequences for safety conditions onboard. The study finds various ways to reinforce the unity of mixed crews aboard Finnish cargo ships. As the joint-mess room is already an established practice, it is easy to enhance its policy toward more equal styles of living. Moreover, as has already been demonstrated elsewhere, multinational crews, joint spare time, and simple and clearly articulated regulations governing the work helps to orient the multinational crews in a more harmonious common life aboard ship. en
dc.description.abstract Tarkastelen tutkimuksessani Suomen lipun alla purjehtivilla rahtilaivoilla työskentelevien miehistöjen laivaelämää keskittyen miehistön yhteistyöhön ja arjen rakentumiseen työyhteisössä. Kohteena olevat laivat olivat sekamiehitettyjä, mikä tarkoitti kolmea kansallisuutta, suomalaisia, virolaisia ja filippiiniläisiä samassa miehistössä. Aineistoni pohjalta selvitän, minkälaisen inhimillisten kohtaamisten verkoston laivan tilalliset ja toiminnalliset arjen käytänteet muodostavat ja miten kulttuurinen diversiteetti ja merenkulun rakenteellinen hierarkia siihen vaikuttavat. Tarkastelun kohteena on myös se, minkälaisen turvallisuuteenkin vaikuttavan arkisen laivaelämän tällä tavalla saavutettu yhteisyys muodostaa. Tutkimus edustaa etnografian avulla tuotettua kulttuurianalyysia. Tutkimuksen aineistot koostuvat vuosina 2013 2015 kolmella Suomen lipun alla purjehtivalla rahtilaivalla suorittamistani kenttätöistä. Kukin kenttätyöjakso kesti kuukauden verran; yhteensä kolmen kuukauden oleskelu laivoilla tuotti 238 sivua kenttätyöpäiväkirjoja sekä 46 henkilön haastattelut. Aineisto on analysoitu käyttäen etukäteen laaditusta haastattelun teemarungosta poimittuja asiasanoja, jotka liittyvät merimiesten kotitaustaan, syihin lähteä merille, työskentelyyn ja vapaa-aikaan laivalla sekä suhtautumiseen yhteistyöhön ja työskentelyyn sekamiehistössä. Olemistani näillä laivoilla olen reflektoinut muun muassa akateemisuuden, merimieheyden, iän ja naisena olemisen näkökulmista. Tutkimuksen keskeisin kiinnostuksen kohde on miehistön kulttuurisen diversiteetin ja laivan hierarkian muodostama yhteiselämä, eräänlainen meshwork. Suomalaisten ja filippiiniläisten käsitykset hierarkiasta poikkesivat toisistaan suomalaisten kannattaessa tasa-arvoisempaa paradigmaa, kun taas filippiiniläiset olivat tottuneempia selkeään työnjakoon ja hierarkian mukaiseen asemaan. Erityisissä vapaammissa tilanteissa nämä asetelmat kuitenkin kääntyivät päinvastaisiksi: esimerkiksi messissä suomalaiset istuivat määrätyillä paikoillaan filippiiniläisten ruokaillessa vapaammin. Miehistön sisäistä yhtenäisyyttä hiersi suomalaisten kokema uhka työpaikkojen häviämisestä johtuen edullisemmin ehdoin palkatusta kilpailevasta työvoimasta. Filippiiniläisiä puolestaan vaivasi suomalaisia työtovereitaan heikommat edut: samasta työstä maksettiin huonompi palkka, eikä työsuhde ollut pysyvä. Tutkimukseni mukaan suomalaisessa sekamiehityksessä miehistö oli jakautunut kulttuurisesti kahtia eri kansallisuuksien viettäessä aikaansa pääosin omissa porukoissaan. Kansainvälisillä laivoilla, joissa miehistö koostuu useammasta kuin kolmesta kansallisuudesta, eri kansallisten ryhmien jaottelua ei tapahdu samassa määrin. Tutkimuksissa onkin todettu, että jos kansallisuudet ovat pieniä, on ystävyyssuhteita helpompi muodostaa yli kansallisuus-, hierarkia- ja osastorajojen. Suomalaisissa sekamiehitetyissä laivoissa yhteiselo toimi lähinnä eräänlaisen kohteliaan isäntä-vieras-asetelman hengessä; toisiin tutustuttiin, mutta ystävyyssuhteiden näkökulmasta suhteet vaikuttivat vielä varovaisilta ja etäisiltä. Laivat olivat myös leimallisesti suomalaisia työnteon ja esimerkiksi ruokailun noudattaessa suomalaisille laivoille tyypillisiä tapoja. Myös varustamot pitivät yhteyttä pääosin suomalaisiin päällystön jäseniin marginalisoiden näin filippiiniläiset perämiehet ja konemestarit. Selkeitä haasteita yhteistyön toimivuudelle asetti erityisesti filippiiniläisen kansipäällystön työskentely. Filippiiniläiset perämiehet koettiin suomalaisten ja virolaisten taholta epäitsenäisiksi työntekijöiksi, joille ei voi antaa oma-aloitteisuutta edellyttäviä tehtäviä, vaikka työskentely vahtiperämiehenä sitä edellyttää. Tätä seikkaa olen tarkastellut superdiversiteetin näkökulmasta huomioiden merimiesten yksilölliset polut päätyä merille töihin. Filippiiniläisillä on taustallaan valtion organisoima järjestelmä lähettää kansalaisiaan ulkomaille töihin. Useat merimiesten itsensä korostamat piirteet, kuten sopeutuvaisuus ja uhrautuvaisuus periytyvät tästä järjestelmästä. Lisäksi heidän asemallaan perheen ja suvun pääasiallisena elättäjänä on merkitystä työhön orientoitumisessa. Pelko työpaikan menettämisestä aiheuttaa muun muassa riskien välttelyä, mikä osaltaan vaikutti heidän maineeseensa epävarmoina ja epäitsenäisinä työntekijöinä. Aineiston pohjalta voidaan kuitenkin nähdä mahdollisuuksia kehittää suomalaisesta sekamiehityksestä järjestelmä, joka tukee miehistön kehittymistä yhtenäiseksi ja toisia osapuolia hyväksyväksi yhteisöksi. Tässä auttaa muun muassa suomalaisilla aluksilla jo omaksuttu yhteismessi, joka ei lähtökohtaisesti erottele päällystöä ja miehistöä eri tiloihin. Kannustaminen yhteisen vapaa-ajan viettoon sekä selkeät säännöt työnteossa auttavat yksilöitä sopeutumaan uuteen kulttuurisesti monimuotoiseen yhteiseloon. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-6655-04-8 fi
dc.relation.isformatof Tallinna: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 2017, Kansatieteellinen Arkisto. 0355-1830 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kansatiede fi
dc.title Happy Ship? : Etnografinen tutkimus suomalaisista ja filippiiniläisistä merimiehistä suomalaisilla rahtilaivoilla fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Snellman, Hanna fi
dc.opn Ruotsala, Helena fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
happyship.pdf 3.970Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record