Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211734
Title: Hevosalan yritystukien vaikutukset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa
Author: Liesivaara, Petri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2010
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211734
http://hdl.handle.net/10138/18005
Thesis level: master's thesis
Discipline: Lantbruksekonomi (lantbrukspolitik)
Agricultural Economics (Agricultural policy)
Maatalousekonomia (maatalouspolitiikka)
Abstract: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan toista pilaria kutsutaan maaseudun kehittämiseksi. Ohjelmakaudella 2000—2006 Suomessa maaseudun kehittämistoimintaa toteutettiin erilaisten ohjelmien avulla. Näistä ohjelmista Alueellisen maaseudun kehittämisohjelmalla (ALMA) oli suurin rooli Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena on ollut syrjäisen ja ydinmaaseudun negatiivisen rakenne-kehityksen pysäyttäminen. Yritystukia käytettiin yhtenä politiikkakeinona näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritystuen myöntämisen yhtenä perusteena on ollut muun muassa se, että yritystoiminnan on täytynyt toimia maatilan yhteydessä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat kuuluvat Uudenmaan TE-keskuksen alueeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Uudenmaan TE-keskuksen alueella ALMAsta myönnettyjen hevosalan yritystukien vaikuttavuutta kustannus-hyötyanalyysin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää onko yritystuilla ollut vaikutusta tukea saaneiden yritysten kasvuun ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kasvuun. Hevosala valittiin tutkimuskohteeksi, koska se oli eniten yritystukea saanut toimiala Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Alueen maakuntien maaseudun tilanne poikkeaa merkittävästi muun maan maaseutualueiden tilanteesta. Alueella on pieni työttömyysaste ja väestön määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Maataloudelle on ominaista Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnissa suuri kasvinviljelytilojen osuus kaikista tiloista. Myös tilojen monialaisuus on muuta maata yleisempää. Aluetaloustieteen teoriat pyrkivät selittämään miksi alueellista erilaistumista tapahtuu. Sijaintiteorioilla selitetään sijaintitekijöiden merkitystä alueellisten erojen synnyttäjänä. Markkinoiden läheisyys ja niiden koko vaikuttaa yritysten sijaintipäätöksiin. Alueiden epätasaiseen kasvuun vaikuttavat myös esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja koko. Julkisen vallan investoinneillakin voidaan vaikuttaa alueiden erilaistumiseen. Kasvu- ja kehitysteoriat selittävät taloudellisen kasvun syitä. Uusklassisen kasvuteoria selittää talouskasvua pelkästään työvoiman tai pääoman kasvulla, kun endogeenisessä kasvuteoriassa taloudellisen kasvun selittäjänä otetaan huomioon myös inhimillisen pääoman lisääntyminen. Tutkimuksen aineistona olivat Uudenmaan TE-keskuksesta ALMAsta myönnettyjen yritystukien rahoitustiedot. Yritystukea saaneille 57 hevosyrityksille postitettiin kyselylomake, jossa kysyttiin hankkeiden vaikutusta yritysten työllistämiseen ja kasvuun. Vastausprosentti oli 12 eli kyselylomakkeita palautui seitsemän kappaletta. Kustannus-hyötyanalyysissä laskettiin tuen kustannuksiksi tuista ja ohjelmien hallinnoinnista aiheutuneet kustannukset. Yritystukien hyödyiksi laskettiin hankkeiden avulla luodut työpaikat. Tukien kustannus-hyötysuhteeksi saatiin viiden vuoden aikavälillä 0,73—1,27 ja kymmenen vuoden aika-välillä 1,02—1,75 riippuen käytetyistä parametrien arvoista. Tuen tehokkuus eli yhden tuen avulla luodun työpaikan hinnaksi saatiin 17 200 euroa, mikäli tuen deadweight- ja syrjäytymisvaikutusta ei oteta huomioon. Nämä vaikutukset huomioon ottaen tuen tehokkuudeksi saatiin 40 000—48 000 euroa. Tulosten perusteella tuki on todennäköisesti vaikuttanut talouden kasvuun maaseudun pääomaa kasvattamalla. Samalla kun pääoman määrä on maaseudulla kasvanut, työn tehokkuus on investointien avulla parantunut. Pääkaupunkiseudun läheisyys ja alueen koko sosio-ekonominen tilanne olisi kuitenkin antanut odottaa kustannus-hyötysuhteen olevan korkeampi. Sen sijaan tuen tehokkuus on ollut kohtuullisen hyvä, kun verrataan tulosta siihen, kuinka paljon työpaikkojen luominen Suomessa yleisesti maksaa.
Subject: alueellinen maaseudun kehittämisohjelma
yritystuki
Uudenmaan TE-keskus
kustannushyötyanalyysi
aluetaloustiede


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro-gradu_tutki ... vaara_sähköinen_versio.pdf 385.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record